Keskustelu:Kela (komponentti)
En haluaisi yhdistää solenoidia (enkä muuntajaa) tähän artikkeliin. Solenoidi perustuu käämiin, johon johdetaan sähkövirta, mutta varsin poikkeavan käytön takia nimitykset eivät ole päällekkäisiä. --Aulis Eskola 5. tammikuuta 2005 kello 18:32 (UTC)
- En nyt ihan tarkalleen tiedä mitä kaikkea solenoidi tarkoittaa lineaariliikettä luovan laitteen lisäksi, mutta solenoidiartikkeli alkaa hyvin pitkälti määrittelyllä kelasta. Ellei yhdistää, niin artikkelit olisi ainakin syytä täsmentää mitä nuo tarkoittavat. En nyt pääse käsiksi, mutta muistaakseni sähkötekniikan kirjani kuitenkin listasi kelan, käämin ja solenoidin hyvin pitkälti synonyymeiksi. Muuntaja on toki eri laite. --Harriv 5. tammikuuta 2005 kello 19:26 (UTC)
- Mielestäni sanoilla tarkoitetaan seuraavaa: "Käämi" on rakenne - sitä että sähköjohtoa on kierretty sydämelle. "Kela" on induktanssia omaava komponentti ja siinä hyödynnetään vaihtovirran ja -jännitteen vuorovaikutuksia (vastustaa virran muutosta kun kela vastustaa jännitteen muutosta yms.) Kelassa sydän pysyy paikallaan (jos sellainen on). "Solenoidi" on taasen käämi, jota käytetään mekaanisen liikkeen aiheuttavana sähkömagneettina, jossa on liikkuva rauta. Käytännössä sähkötekniikassa ei oikeastaan solenoiditarkoitukseen rakennettua käämiä voida koskaan käyttää järkevästi kelana eikä päin vastoin. --Aulis Eskola 5. tammikuuta 2005 kello 19:33 (UTC)
Mikäköhän olisi parhain ilmaisu kelan magneettikentän kuvauksesta? En hyväksyisi tehtyä muutostakaan, että "ei varastoi". Ideaalinen kela (suprajohde) kait pystyy pitämään energiaa pitkäänkin jemmassa. Vai mihin muutoksen tekijä 194.111.55.183 pyrkii? --Aulis Eskola 22. elokuuta 2005 kello 12.55 (UTC)
Mielestäni kela ei ole laite, vaan komponentti.
- Siirretty sivulle Kela (komponentti). --Aulis Eskola 25. lokakuuta 2005 kello 09:38:03 (UTC)
Ei tämä piirielin nyt ole yhtään parempi termi. Googlella löytyy kolme osumaa. Kirjassa Sähkötekniikka ja elektroniikka (Silvonen) sanaa ei käytetä, ja kela löytyy kappaleesta "Passiiviset komponentit, sähkötekniikan maetriaalit ja sähkömagnetiikka". --Harriv 12. tammikuuta 2006 kello 10.47 (UTC)
- Ammatti-ihmiset osaavat mieltää komponentti-sanan tietenkin elektroniikan komponentiksi, mutta tietosanakirjan olisi palveltava laajempaa yleisöä, joka ei välttämättä harrasta elektroniikkaa. Edelleen, esim. virvelin kelaa voidaan pitää myös virvelin komponenttina. Piirielin-sanaa on käytetty yleisesti esim. Voipion kirjassa "Virtapiirit ja verkot". "Sähkömagneettinen laite" tai "sähköinen komponentti" voisi vielä menetellä.--Ganesha 13. tammikuuta 2006 kello 15.22 (UTC)
Olen itsekin aikoinaan lukenut Voipiota. TST 1 :stä sain nelosen. Harmittaa vieläkin (pahuksen kestomagneettikysymys).
Ongelma lienee siinä, että komponenttia on vaikea mieltää ideaaliseksi (kelaksi). Mielestäni kuitenkin lähtökohta (sähkövirran synnyttämä magneettikenntä) tulisi tuoda esille.
Heikkovirtamies
Kuvien ja artikkelin perusteella ei käy selville että kelan muodostava kuparilanka ei ole ihan perinteistä vaan eristettyä, käämilankaa.. Wikiman897 (keskustelu) 24. syyskuuta 2012 kello 21.04 (EEST)
- Aiheellinen huomautus tuo eristeasia - lisäsin johtimen eristyksen edes rakenteesta kertovaan tekstiin. --Aulis Eskola (keskustelu) 25. syyskuuta 2012 kello 00.00 (EEST)
Kela vs. käämi muokkaa
Artikkelin aikaisemmassa versiossa käämin ja kelan suhde esiteltiin näin runollisesti:
Usein itse kelaa (engl. inductor)
kutsutaan virheellisesti käämiksi (engl. coil)
käämikin on kela, mutta kela on enemmän kuin käämi
ja käämissä ei ole kelaa, vaikka kelassa onkin käämi.
Sekä kelalla että käämillä on induktanssi.
Yritin tätä selventää omissa muokkauksissani. Ajatus olisi siis se, että esimerkiksi muuntajan ensiö- ja toisiokäämit eivät toimi kelaksi kutsuttuna piirielementtinä, eikä käämi siksi voi olla piirielementin nimi.
Tämä ei kuitenkaan taida vastata yleiskielen käytäntöä. Esimerkiksi SI-opas ja lukion oppikirjat (ainakin Fysiikka 6, 2011) sekä Kurki-Suonio (Vuorovaikutuksista kenttiin: sähkömagnetismin perusteet) käyttävät käämiä piirielementin merkityksessä. Erityisesti lukion oppikirjojen voisi ajatella edustavan tässä jonkinlaista "yleiskieltä". Myös Kielitoimiston sanakirja rinnastaa termit: [1][2]. Artikkelin sanamuotoja voisi tältä osin loiventaa, niin että käämi ja kela ymmärrettäisiin rinnakkaisina termeinä. Suurta sekaannusta tästä ei seuraa, koska konteksti yleensä selventää puhutaanko käämistä piirielementtinä vaiko esimerkiksi muuntajan osana.
Sähkötekniikan standardi tosin vastaa ainakin osittain artikkelin nykymuotoilua, ainakin siinä mielessä että se tarjoaa eri termeille eri käännöksiä, vaikkakaan käännökset eivät vastaa artikkelissa käytettyjä yksi yhteen:
- Electropedian mukaan piirielementti inductor kääntyy nimellä induktiokela joka ei kuitenkaan taida olla kovin yleisesti käytetty termi.
- Kela puolestaan vastaa Electropedian mukaan termiä coil, joka ei siis ole piirielementti, vaan konkreettinen rullalle kierretty johto.
- Käämi kääntyy englannin termiksi winding, joka myöskin vastaa yhtä tai useampaa rullalle kierrettyä johtoa.
--Jähmefyysikko (keskustelu) 9. maaliskuuta 2022 kello 10.47 (EET)