Keskustelu:Kasvihuoneilmiö

poistin kaksi aikaisempaa linkkiä koska:

• ilmasto.org oli informatiivisempi ja tasa-painoisempi kuin greenpeacen, eikä greenpeacen sivuilla nähdäkseni ollut vertailussa olennaista lisäinformaatiota
• USA:laisen lobbausryhmän linkki oli teksti vuodelta -97 joten se sisälsi vanhaa tietoa, jota esim. ilmasto.orgissa kumottiin. Se vaikutti mielestäni muutenkin tähän aika kaukaa haetulta. Jos löytyy vastaavan näkökannan sivusto joka perustuu ajan tasalla olevaan tietoon, on mieluusti asiallisesti argumentoitu ja vielä lähteitäkin olisi paremmin esillä, niin voi mielestäni laittaa. Mutta ei ole mielestäni järkeä laittaa linkiä tyyliin "seitsemän vuotta sitten tästä asiasta joku väitti vastaan näin" kun tutkimus on mennyt vauhdilla eteenpäin. Ja kun tärkeimmät argumentit tuossa olivat nimenomaan hetkeen sidottuja (satelliittihavainnot, jotka on sittemmin korjattu, epämääräiset mielipiteet jotka varmasti ovat voineet muuttua seitsemässä vuodessa)

Ravelre 20:02 heinä 9, 2004 (UTC)

OK! Poistetaan. --Toni 20:17 heinä 9, 2004 (UTC)

29.9.2004, JanneS: Kolme muutosta:

• Rajoittamisyrityksistä lyhyt sektio.
• Kritiikkiä-osiota uudelleenkirjoitettu.
• Joukko lobbausorganisaatioiden linkkejä korvattu yhdellä linkillä kattavampaan luetteloon.

Pääosa sisällöstä pitäisi siirtää hakutermin "ilmastonmuutos" alle, ja jättää "kasvihuoneilmiön" alle vain ensimmäisen sektion sisältö.

Ilmastonmuutosta koskeva osuus siirrettiin jo kertaalleen otsikolle ilmastonmuutos, mutta nyt samasta aiheesta on kirjoitettu tähän artikkeliin lisää. Sama homma pitäisi tehdä uudelleen. --Mikko Paananen 17. huhtikuuta 2005 kello 20:38:55 (UTC)

Mikä on "pikku jääkausi" jonka viitataan loppuneen 1900? Entä miksi artikkelissa väitetään niin 125 kuin 140 vuoden ilmastonmuutosjaksosta, kumpi on faktaa?

Hakusanalla infrapunasäteily wikipedia antaa täysin eri väitteen infrapunan määrästä auringonsäteilyssä. Samainen ongelma ilmenee useilla kasvihuoneilmiötä ja ilmastomuutosta käsitteleville sivusoille verrattuna sivustoihin ja kirjoihin, jotka tieteellisten faktojen perusteella vain auringon säteilyspektriin.Havukka-aho 19. huhtikuuta 2007 kello 20.38 (UTC)

Pikku jääkausi on pieni jääkausi. --146.211.0.10 22. lokakuuta 2015 kello 14.44 (EEST)

Mitkä ihmeen kasvit?

Ilmiössä kasvit lähettävät auringon valoa takaisin avaruuteen, jonne se ei pääse johtuen epämetallien oksideista ja muista kaasuista, joita syntyy liikenteessä ja teollisuuden tehtaissa.

Ei tässä kasveista ole kysymys, eikä auringonvalosta. Tärkein kasvihuonekaasu on vesi, kutsutaanko sitä sitten epämetallin oksidiksi jota syntyy liikenteessä ja tehtaissa? Otan virkkeen pois ellei kukaan ala kirkua. Ilmiö on kuvattu paremmin jo artikkelin alussa.--84.250.122.35 18. lokakuuta 2015 kello 13.57 (EEST)

Poistin -kommentin- virkkeen. --84.250.122.35 21. lokakuuta 2015 kello 18.56 (EEST)

Miksi vesihöyryn osuus on ilmaistu noin epätarkasti

Maassa merkittävimmät kasvihuonekaasut ovat vesihöyry, joka aiheuttaa noin 36–70 % kasvihuoneilmiöstä (pilvet eivät sisälly lukuun); hiilidioksidi (CO2), joka aiheuttaa 9–26 %; metaani (CH4), joka aiheuttaa 4–9 %, sekä otsoni, joka aiheuttaa 3–7 %

Osaako joku selittää, miksi noiden summa on noin valtavan paljon alle sata prosenttia? Luulisi, että kun samat kaasut absorboivat samoja aallonpituuksia, ylempien rajojen summan pitäisi olla yli sata prosenttia. --84.250.122.35 21. lokakuuta 2015 kello 18.56 (EEST)

Ylempien rajojen summa ON yli sata prosenttia, mutta miksi siis prosenttien virhemarginaalit ovat niin valtavat, että liki puolet voisi olla hukassa? Jos vesihöyryn osuus olisi alin 36%, muut mainitut eivät pääsisi lähellekään sataa. --84.250.122.35 9. marraskuuta 2015 kello 20.01 (EET)

- - - Yksi selitys voisi olla se, että ilmaston lämpenemisen syyt eivät ole vielä kunnolla tutkijoiden hallussa. Esitetyt prosenttiluvut lienee arvostettujen tutkijoiden arvioita, joista on tullut ”virallisia” totuuksia.

Olen itsekin pähkäillyt korpifilosofin taidoillani kasvihuoneilmiötä ja ihmetellyt sitä, että tutkijoiden antamien selitysten seassa en ole nähnyt yhtään selvitystä siitä, kuinka paljon maapallon lämpenemiseen vaikuttaa maapallolta lähtevien lämpösäteiden heijastuminen takaisin maapallolle. Taulukoiden mukaan hiilidioksidilla, maakaasulla (metaanilla) ja häkä kaasulla on selvästi suuremmat optiset valon taitekertoimet kuin ilmalla. Lisäksi keveimpänä ja myös ilmaa kevyempänä kaasuna metaani nousee ylimmäksi ja hiilidioksidi hieman ilmaa painavampana nousee ylös lähinnä lämpövirtausten ansiosta ilmakuplien mukana. Nämä tiedot antaa vihjeen siitä, että ilmakerrosten välissä tapahtuu sitä enemmän valoenergian kokonaisheijastumista, mitä enemmän edellä mainittujen kasvihuonekaasujen määrä lisääntyy ilmassa. Ja ymmärtääkseni kokonaisheijastuksen lämpösäteet heijastuvat pääsääntöisesti maan pintaa kohden, eli lämpöä ei pääse karkaamaan tarpeeksi avaruuteen. Toisin sanoen maapallo ei pääse jäähtymään riittävästi.

Jyvalla oleva?

Merkurius esimerkkinä

Merkurius on tuolla esimerkkinä siitä, kuinka kaasukehä pienentää yö- ja päivälämpötilojen eroa. Lisäsin tekstiin huomion, että lämpötilojen eroa korostaa se, että Merkuriuksen päivä ja yö kestävät yhden Maan kuukauden.

Lisäksi minulla on kysymys. Kasvihuoneilmiö on pääsyynä siihen, että lämpötila planeetan pinnalla ylittää lyijyn sulamispisteen Mikä olisi Venuksen pintalämpötila, jos sillä olisi typestä ja hapesta koostuva ilmakehä? Ts. mikä merkitys 92 baarin paineessa on sillä, mitä kaasuja kaasukehässä on? --146.211.0.10 22. lokakuuta 2015 kello 15.13 (EEST)

Minua häiritsee maallikkona 2 asiaa. Puhutaan % ja niiden hurjasta kasvusta, vertailuna sadat miljoonat vuodet, mutta ei massoista suhteessa koko ilmakehään. Sitten sivuutetaan kokonaan veden osuus lämmönsäilyttäjänä ja sitä on sentään 2/3 maapallon pinnasta. Lisäksi jos maa olisi tasainen, vettä olisi n. 4 kmn paksuudelta. Se on "mieletön lämpöpatteri". 3. asia joka ei ilmene tekstissä on auringon syklinen toiminta, mutta se ei suuremmin häiritse vaikka siitäkin olisi hyvä edes mainita. (Brut Gonzo (keskustelu) 20. elokuuta 2021 kello 09.53 (EEST))