Keskustelu:Kantatalo

Kantatalolle on myös teknisempi määritelmä, jota käytetään maanmittaustekniikassa ja historiantutkimuksessa. Jos joku kyseisten alojen asiantuntija sattuu lukemaan tämän, niin esitystä voisi täydentää tältä osin.--Urjanhai 24. elokuuta 2008 kello 16.57 (EEST)

Artikkelin näkökulma ei sisällä rintamaiden tilannetta. Siellä kun kantataloja on usein useampi per kylä. Gopase+f 26. helmikuuta 2010 kello 15.56 (EET)

Korvasin tekstin omasta mielestäni asiallisella ja osuvalla määritelmällä. Lähteitä en tälle löytänyt, mutta parempi tämä on kuin aikaisempi teksti.--Nedergard (keskustelu) 4. marraskuuta 2012 kello 12.39 (EET)

Lyheni, mutta ei ehkä vielä tarkentunut aivan olennaisimpaan. Mutta en nyt juuri myöskään heti löytänyt lähdettä, mistä olisi saanut määritelmän. Itse ymmärrän kantatalolla sitä asiaa, mikä on kiinteistön rekisterinumerossa (esim. "3:15") se kaksoispistettä edeltävä alkuosa, paitsi että 1900-luvulla on tätä muotoa olevia rekisterinumeroita saatettu antaa myös lohkotiloille, jotka eivät historialtaan ole kantataloja, vaikka ovat saaneetkin uuden talonumeron. Ja näin määriteltynä kantaloja on voitu sekä halkoa että kantaloiksi voidaan lukea (ainakin jossain mielessä) myös esimerkiksi isossajaossa muodostetut uudistalot. - Tai uudistaloista en nyt tiedä (piotäisi olla lähde, voisi löytyä ehkä kiinteistöopin kirjallisuudesta), mutta ainakin kantatalojen halkomisia ja uudelleenyhdistämisiä on tapahtunut kautta aikojen. Esim. Timo Alanen väitöskirjassaan käyttää käsitettä kantatyalo likimain tässä merkityksessä, mutta valitettavassti ei määrittele sitä, mutta maanmittauksen tai kiinteistöopin kirjallisuudesta ehkä voisi löytyä.--Urjanhai (keskustelu) 4. marraskuuta 2012 kello 20.44 (EET)

Tai siis merkityksessä "lohkomisen kantatila" erotuksena lohottavasta tilasta nyt esitetty määritelmä voi olla likimain oikea. Mutta se on kuitenkin vain sanan "kantatila" toinen merkitys yllä esittämäni ohella, ja kantatalo taas ehkä tarkoittaa vain tuota mitä yllä esitin, mutta ei ehkä niinkään "lohkomisen kantatilaa". (Mutta kun en ole ehtinyut etsiä lähteitä, niin en ole muokannut.) --Urjanhai (keskustelu) 4. marraskuuta 2012 kello 20.48 (EET)

Tuon jälkimmäisen kommentin merkityksen löysin kyllä ja ehkä oli väärin niputtaa ne yhteen, koska kyse on oikeastaan kahdesta eri asiasta. Itse ymmärrän kantatalon taloksi (eli tilaksi), jonka perutamisesta tai halkomisesta ei löydy asiakirjatietoja. Suomessa näitä olisivat siis talot, jotka ovat olleet olemassa viimeistään 1600-luvun lopulla eli ennen kuin kattava väestökirjanpito (= kirkokirjat) ja maarekisteri alkoi. Jos katsoo esim. tätä tai tätä kiinteistönmuodostuskarttaa, niin edellä esittämäni tulkinta ei mene kovin kauaksi totuudesta - kunhan jostain löytyisi kunnon määritelmä. Löysin kyllä monta tutkimusta, joissa kantataloja käsitellään moneltakin eri kantilta, mutta valitettavasti määritelmänä oli tavallisesti vain "vuonna xxxx kylässä/kunnassa yms olleet tilat". Tutkijat ovat (ehkä viisastikin?) kiertäneet kantatalon määrittelemisen valitsemalla tiettynä ajankohtana olemassa olleet talot??? --Nedergard (keskustelu) 5. marraskuuta 2012 kello 15.50 (EET)

Itse näkisin asian (lähinnä kai sen mukaan, miten olen nähnyt käsitettä käytettävän lähinnä kai paikallishistorian alan kirjallisuudessa) niin, että kantatalot olisivat niitä taloja, joita kylissä oli ennen kuin joskus 1800-luvun loppupuolella lohkomiset ja palstatilojen muodostus vapautettiin. Sitä ennen tehtiin kyllä halkomisia - ja taloja myös yhdistettiin uudelleen - koko sen ajan, miltä ajalta on kirjallisia tietoja, joten halkomattomuus ei käyne kantatalon määritelmäksi, koska se, onko talo ollut halkomatta koko ajan tai halottu joskus 1600- tai 1700-luvulla, ei oikeastaan vaikuta talon myöhempään asemaan mitenkään. Samoin esimerkiksi isossajaossa perustetut uudsistalot suuruudeltaan ja asemaltaan rinnastuvat kantataloihin. Eli kantatalo olisi likimain sama kuin "talo" ennen 1800-luvun loppua, jolloin lohkomiset alkoivat. Tarkoitus on kyllä monta kertaa ollut etsiä tähän artikkeliin lähteistetty määritelmä, mutta kun maanmittausalan erikoiskirjastoissa tulee käytyä harvoin niin se on jäänyt. Sieltä sen kuitenkin luulisin löytyvän. - Vaikka tosin sen tapaiset käsitteet kuin kartano eivät ehkä ole kirjallisuudessakaan yksiselitteisesti määriteltyjä, mutta sanoisin silti, että kantatalo enemmän maanmittausteknisenä käsitteenä on luultavasti kuitenkin yksiselitteisempi. Lähinnä ehkä tulisi harkittavaksi, kuinka lähellä nykyaikaa tapahtuneen halkomisen tuloksena syntynyt talo vielä on kantatalo, ja tällöin ehkä tullaan samanlaisiin tulkintakysymyksiin kuin kartanonkin kohdalla (kartanoista tällaista pohdintaa on esittänyt esim. Olle Sirén Pernajan historioissaan). Mutta keskeisenä kantatalon määrittelyssä näkisin siis juuri tämän tietynkokoisen maaomaisuuden, joka oli perua jo keskiajalla syntyneistä taloista, jotka isossajaossa saivat rajansa, halottiinpa niitä sitten tai ei tai syntyipä joku myöhemmin vasta isossajaossa jaetuista liikamaista, erotuksena 1800-luvun lopulta alkaen lohkomalla syntyneistä pienemmistä tiloista. Mutta paitsi yhteiskunnallisesti tämä määrittyy myös maanmittausteknisesti, ja siksi tätä määrittelyä luultavasti löytyisi juuri historian ja maanmittaustekniikan kirjallisuudesta. Mutta esim. pitäjähistorioissa ym. vaihtelee varmaan kovasti miten käsitteitä on määritelty.--Urjanhai (keskustelu) 5. marraskuuta 2012 kello 18.48 (EET)

Mutta yhtä lailla tämä varmaan myös on käsite, jota eri lähteissä saatetaan käyttää eri tavoin. Samoin kuin eri aikoina tehdyssä tutkimuksessa ja esim. Suomen eri osia koskevassa tutkimuksessa voisi hyvin kuvitella, että käsitteen käyttö ja ehkä määrittelykin vaihtelee.--Urjanhai (keskustelu) 5. marraskuuta 2012 kello 18.53 (EET)

Ja kun Suomi on ollut osa Ruotsia, niin tietoa löytyy myös haulla "Stamhemman", esimerkiksi tämä tietosanakirjamääritelmä, joka oikeastaan taitaa vastata aika paljon sitä mitä esitin (vaikka, kun puhe on 1800-luvun lopusta, niin käsitteet ja instituutiot Ruotsissa ovat jo osittain eriytyneet esim. tuon lohkomisen osalta). - Eli ne talot, joista lohkominen on lähtenyt liikkeelle. --Urjanhai (keskustelu) 5. marraskuuta 2012 kello 18.59 (EET)

Muutin tämän ohjaukseksi artikkeliin maakirjatalo. Jos haluaa käsitellä aihetta lähteiden perusteella tai jos lähteitä löytyy, niin voi palauttaa kyllä artikkeliksikin.--Urjanhai (keskustelu) 14. maaliskuuta 2013 kello 13.11 (EET)