Keskustelu:Kaksoislataus

Poistin Kahkosen lisäämän tykin, koska siinä ei voi käytännössä tapahtua kuvatunlaista kaksoislatausta. Tykki ladataan putken perästä. Edellinen ammus on poikkeuksetta poistunut putkesta ennenkuin sinne uusi kranaatti ja panos voidaan ladata. Tykin putki vielä läpitähystetään ammunnan jälkeen, vaikka mahdollisuus, että ammus oli juuttunut putkeen lienee teoreettinen. (epäkurantti ruuti tms.) Gyllenhali (keskustelu · muokkaukset)

Omilta tykkimiesajoiltani vain muistelin, että tykin ammus voi juuttua putkeen. Siksi lisäsin. Ilmeisesti silloin ei sitten puhutakaan kaksoislatauksesta -tKahkonen 2. joulukuuta 2005 kello 20:18:46 (UTC)

Kaksoislataushan on ymmärtääkseni tilanne, jolloin putkeen ladataan kaksi latausta (ajopanosta ammuksineen), ennen kuin kumpikaan ajopanos on räjähtänyt. Siksi esim. tykkiin juuttunut ammus on selkeästi jumittumistilanne eikä kaksoislataus. Tosin tykkimiesten slangia tiedä en, olin vain krh-komppaniassa. --TeVe 2. joulukuuta 2005 kello 20:21:40 (UTC)

Lehdissä alkaa löytyä vähitellen tarkempaa tietoa ja kaksoislataukseen viitataan lähinnä vain kranaatinheittimien kohdalla Suomessa tapahtuneissa onnettomuuksissa. Kun 120 mm kranaatinheittimellä esimerkiksi ammutaan 16 laukausta minuutissa, tarkoittaa se laukausta 3,75 sekunnin välein. Tahti on melkoinen. 1 + 2 -ryhmässä, missä ryhmänjohtaja laukaisee aseen saattaa ilmeisesti sattua tilanne, missä seuraava kranaattia kantava laittaakin putkeen kranaatin putkeen ennen kuin ryhmänjohtaja on laukaissut edellisen. Artikkelissa olevan kevyen kranaatinheittimen kuvan kannalta kannattaisi ehkä selvittää, miten Suomessa käytössä olevalla 81 mm kranaatinheittimellä ammutaan. Käsittääkseni sen lataa ja laukaisee yksi henkilö eikä 81 mm kevyestä kranaatinheittimestä ole aiheutunut vuosiin onnettomuuksia niin kuin 120 mm kranaatinheittimestä.

Käyttäjä:Auru Aro 3. joulukuuta 2005 kello 18:47:40 (UTC)

Kevyttä heitintä ei laukaista erikseen, vaan putken pohjassa on kiinteä iskupiikki joka laukaisee ajopanoksen - yleensä, jos ei, niin asia muuttuukin mielenkiintoiseksi.

Raskaassa heittimessä ongelmana on se, että lataaja ei uutta kranaattia ottaessaan välttämättä viereisten heitinten jytinältä huomaa onko oma heitin laukaistu ja ehtii ladata heittimen uudelleen jos laukaisu on jostain syystä viivästynyt. Tietääkseni juuri tämä on aiheuttanut suurimman osan tai kaikki raskaitten heitinten onnettomuuksista. --J 3. joulukuuta 2005 kello 19:10:58 (UTC)

Google ei juuri löydä aiheesta tietoa ja kaikki niistä puhuvat vain krh:sta. Tosin tykkimiesten slangia tiedä en, raahasin vain kelaa. -tKahkonen 2. joulukuuta 2005 kello 20:40:56 (UTC)

--- Tässä on mainittu tuo tuore onnettomuus esimerkkinä kaksoislatauksena. Onko tiedossa, että kyse oli varmasti siitä?--Teveten 3. joulukuuta 2005 kello 07:45:15 (UTC)

On, esim: [1] -tKahkonen 3. joulukuuta 2005 kello 10:25:22 (UTC)

Eipä ole enää.. --Harriv 3. joulukuuta 2005 kello 19:01:03 (UTC)

Vasta yksi kranaatin pyrstö löytynyt (HS), kaksoislataus ei ole varma syy nykyisin tiedoin. --TeVe 3. joulukuuta 2005 kello 19:02:13 (UTC)