Keskustelu:Kaikkialla jatkuva ei-missään derivoituva funktio

Onko tämä nimi kaikkialla jatkuva ei-missään derivoituva funktio hyvä? Eri aikoina ja eri puolilla Suomea on nimittäin käytetty erilaisia nimiä. Luoentomateriaalissa ainakin Itä-Suomen yliopistossa käytetään tätä termiä, mutta esim. Oulussa näytetään käyttävän muotoa kaikkialla jatkuva muttei missään derivoituva funktio. Vanhassa suomenkielisesä kirjallisuudessa taas puhutaan myös patologisista funktioista. Mikä näistä olisi paras vai jokin muu vaihtoehto?

LCHawk (keskustelu) 2. kesäkuuta 2012 kello 08.49 (EEST)

Kielellisesti nykyinen nimi ei ole kyllä hyvä, koska suomen kielessä ei ole sanaa "ei-missään". Oulun versio on parempi, tai nimi voisi myös olla "kaikkialla jatkuva funktio, joka ei ole missään derivoituva". Nimihän on kuvaileva eikä määrittelevä, joten yhtä ainoaa oikeaa nimitystä ei ole. -Ochs (keskustelu) 5. huhtikuuta 2021 kello 23.43 (EEST)

Arviointikeskustelu

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Ehdotan tätä artikkelia lupaavaksi.--LCHawk (keskustelu) 19. joulukuuta 2012 kello 09.09 (EET)

McCarthyn esimerkki ei näytä oikein hyvältä. Jotain puuttuu konstruktiosta sillä tuohan on melkein kaikkialla derivoituva. --Jmk (keskustelu) 19. joulukuuta 2012 kello 09.26 (EET)

Joo. Tuo jäi silloin kerran kesken ja unohdin täydentää loppuun. Nyt on korjattu homma valmiiksi. Muuta täydennettävää? --LCHawk (keskustelu) 19. joulukuuta 2012 kello 21.44 (EET)

"1800-luvun loppupuolelle asti oletettiin, että jokainen jatkuva funktio on myös vähintään yhdessä sen pisteessä derivoituva. ... Ensimmäisen esimerkin kaikkialla jatkuvasta ei-missään derivoituvasta funktiosta antoi tsekkiläinen matemaatikko Bernard Bolzano vuoden 1830 tienoilla." Eikö tässä ole ristiriita? --ML (keskustelu) 19. joulukuuta 2012 kello 21.57 (EET)

Seuraava lause selittää tuota eli se esimerkki unohtui ja julkaistiin vasta sata vuotta myöhemmin. Tuo esimerkki oli siis jäänyt arkoistoihin pölyttymään tuolloin ja vasta jälkikäteen on saatu selville, että tuolloin Bolzano kehitti esimerkin. Sitä ei siis oltu tuolloin vielä julkaistu.--LCHawk (keskustelu) 19. joulukuuta 2012 kello 22.01 (EET)

Pitäisikö tuota kohtaa muotoilla jotenkin paremmin?--LCHawk (keskustelu) 19. joulukuuta 2012 kello 22.07 (EET)

1. En tunne alaa joten en pysty arvioimaan miten perusasiat käsitellään? (onko toi esim ok määritelmä?) Johdanto vois nyt kuitenkin olla pitempi.
2. lähde merkitty.
3. tietolaatikkomalline puuttuu, onko mitään sopivaa olemassa?
4. viitteistys puuttuu lähes kokonaan.
5. suppea.
6. monta lähdettä.
7. lähteistä ainakin toinen käsittelenee aihetta.
8. onko mielekästä kuvitusta? kuva (eli pari kuvaajaa) voisi kertoa enemmän kuin tuhat... (jos sellasia on tässä aiheessa mahdollista käyttää.
9. kieli ok.
10. luokittelu ok. (pääluokka riittänee tässä ihan hyvin)
11. kielilinkit puuttuu (mites esim. en:Weierstrass function). yleisilme sekava (varsinkin alussa).
12. artikkelin historia koostuu luotettavalta vaikuttavista lisäyksistä. (ilmeisesti koko artikkeli perustuu noihin mainittuihin lähteisiin, kun muuta ei ole ilmoitettu)

-> 6/9 Ei vielä lupaava artikkeli. Gopase+f (keskustelu) 20. joulukuuta 2012 kello 15.23 (EET)

Joo, koko artikkeli perustuu tällä hetkellä noihin kahteen lähteeseen. Täsmennän niitä joulun jälkeen (tämä oli yksi ensimmäisiä artikkeleita, jota tänne tein, joten tuolloin ei vielä ollut viitteistys aivan hallussa). Myös Matlabilla ajattelin piirtää kuvia jossain vaiheessa. Näistä ei varmaan tulisi tekijänoikeusongelmia?

Mitä tuolla ilmeen sekavuudella tarkoitat? Millä tavalla ehdotat sitä parannettavaksi? (On hankala arvoida itse asiaa, kun on kirjoittanut jutun ja tuntee sitä ainakin kohtuulliseti).--LCHawk (keskustelu) 20. joulukuuta 2012 kello 22.33 (EET)

Artikkelin alun "sekava ulkoasu" johtunee seuraavista seikoista: isot kaavatekstit, lyhyt johdanto, lyhyet kappaleet. (Käytännössähän ainakin mun "silmä liikkuu" seuraavassa järjestyksessä kun avaan artikkelin: kaavatekstit -> kuva oikeassa yläkulmassa -> toinen leipätekstin kappale -> ensimmäinen alaotsikko -> ensimmäinen leipätekstin kappale -> artikkelin alku.) Johdantoa ensin alkuun pidemmäksi ja lyhyitä kappaleita yhteen. Asia korjaantunee itsellään kun artikkelia parannetaan muutenkin. Gopase+f (keskustelu) 26. joulukuuta 2012 kello 11.33 (EET)

OK. Kiitos tästä. Katson mitä asialle voi tehdä. --LCHawk (keskustelu) 27. joulukuuta 2012 kello 20.46 (EET)

Nyt on kuva ja interwiki-likkejä lisätty. Muita toiveita?--LCHawk (keskustelu) 21. joulukuuta 2012 kello 09.20 (EET)

Paransin myös lähteistystä. Parantaisin lisääkin, mutta en osaa lisätä sivunumeroita siten, että ne tulisivat näkyviin, tuollaiseen tilanteeseen, kun käytän samaa viitettä useamman kerran. --LCHawk (keskustelu) 21. joulukuuta 2012 kello 10.39 (EET)

Seminaariaine ei ole julkaisu eikä mitenkään käy luotettavaksi lähteeksi. Tuomi (keskustelu) 22. joulukuuta 2012 kello 19.41 (EET)

Joo, osan tuosta voi lähteistää tuon toisen lähteen avulla. Se on varmaankin luotettava? Lopuille etsin toisen lähteen, kunhan yliopiston kirjsto aukeaa ensi vuoden puolella.--LCHawk (keskustelu) 23. joulukuuta 2012 kello 19.13 (EET)

Kuva olisi parempi PNG-muodossa (laatu korkeampi). --Hartz (keskustelu) 27. joulukuuta 2012 kello 08.05 (EET)

Elikkä toimenpide-ehdotuksia ovat seuraavat:

1) kuva PNG-muodossa

2) tuon semniaariaineen korvaaminen muilla lähteillä

3) artikkelin pidemtäminen

Olenko käsittänyt oikein?--LCHawk (keskustelu) 27. joulukuuta 2012 kello 20.46 (EET)

Päätän arvioinnin. Avataan uusi arviointi kun artikkeliin esitettyjä parannusehdotuksia on toteutettu. Gopase+f (keskustelu) 29. joulukuuta 2012 kello 10.04 (EET)