Keskustelu:Juudaksen evankeliumi

Viimeisin kommentti: 15 vuotta sitten käyttäjältä Tomisti aiheessa Kainiitit vai Setiläisyys?

Muutin sanamuotoa, jossa oli joku kirjoittanut "epävirallisesta" Juudaksen evankeliumin käännöksestä, sillä mainitun tekstin kääntämisessä ei ole olemassa mitään "virallista" tai "epävirallista", koska teksti ei kuulu kirkolliskokousten määrittämien pyhien kirjojen kokoelmaan. Täten on olemassa vain "ensimmäinen", "toinen", "kolmas" käännös jne. Kommentin jätti JuhaMol (keskustelu – muokkaukset).

Eikö kirjoitusmuoto olekaan "Juudaan"? Lab-oratory 15. kesäkuuta 2008 kello 18.37 (UTC)

Suomennettu nimellä Juudaksen evankeliumi (Marjanen & Dunderberg, 2006). --Tomisti (disputaatiot) 15. kesäkuuta 2008 kello 20.54 (UTC)
Näköjään. Mutta muissakin tapauksissa mennään oikeinkirjoituksen ja translitteroinnin mukaan. Siksi haluaisin tietää, onko Juudaksen oikein kieliopillisesti. Lab-oratory 16. kesäkuuta 2008 kello 07.36 (UTC)
On se kieliopillisesti oikein. Vanha (1933) Uuden testamentin käännös käyttää muotoa Juudaan, uusi (1992) Juudaksen. --Ulrika 16. kesäkuuta 2008 kello 07.44 (UTC)

Kainiitit vai Setiläisyys?

muokkaa

Kumman gnostilaisen ryhmän tuotos Juudaksen evankeliumi oli: Kainiitit vai Setiläisyys? Tämän [1] lähteen mukaan: Juudaksen evankeliumi edustaa ns. setiläistä gnostilaisuutta.... --Peltimikko 15. tammikuuta 2009 kello 08.30 (EET)Vastaa

Evankeliumin liittämisessä gnostilaisuuden lahkoihin (ja lahkojen määrittelyssä yleensä) on kyseessä kirkkoisien lauseista tehdystä palapelistä. Pseudo-Tertullianus ja Hippolytos liittävät evankeliumin ainakin epäsuorasti "kainilaisten harhaan". Irenaeus mainitsee evankeliumia käsitellessään Kainin, mutta lukee evankeliumin samalla setiläiseen yhteyteen. Kytkös setiläisiin tulee lähinnä siitä, että evankeliumin mytologiassa on paljon yhteyksiä setiläisyyteen. Toisaalta Marjanen & Dunderberg viittaavat koko setiläisyyden määrittelyn ongelmiin nykytutkimuksen valossa. (Lähde: evankeliumin suomennos s. 105-110). Lopputulos lienee, että kainiitit voi lukea ainakin väljästi setiläisyyden osaksi. --Tomisti (disputaatiot) 15. tammikuuta 2009 kello 11.27 (EET)Vastaa
Palaa sivulle ”Juudaksen evankeliumi”.