Keskustelu:Julkinen taide

Ovatko patsaspuistot julkista taidetta? --Hartz (keskustelu) 2. lokakuuta 2014 kello 21.23 (EEST)

Jos puisto, jossa patsaat ovat on julkinen, niissä olevat teokset ovat julkisia. On näet myös yksityisiä puistoja, mutta niitä on nykyisin varsin vähän. Tässä esimerkki yksityisestä puistosta, Gramercy parkista, siellä on myös patsas.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 2. lokakuuta 2014 kello 21.56 (EEST)

Nykymuotoilultaan artikkelissa esitetty määritelmä ja esimerkit korostavat muun muassa kuvanveistoa ja ympäristötaiteen eri muotoja. Perinteisesti julkisiin tiloihin sijoitetut piirrokset ja maalaukset ovat olleet julkista taidetta. Näitä teoksia tapaa kirjastoissa, kouluissa, kaupungintaloissa, eduskuntatalolla, yliopistoilla, valtion ja kuntien yhtiöissä yms... Toisinaan teoksia tuodaan näyttävästikin esille esimerkiksi kulissimaisissa valokuvissa vallanpitäjien tai johtajien aseman ja statuksen "pönkittäjänä". Voisi olla hyvä poimia näistä esimerkkejä esille? --Paju (keskustelu) 20. kesäkuuta 2016 kello 15.29 (EEST)

Mutta manitaanhan artikkelissa myös graffitit ja seinämaalaukset. Eräs julkisen paikan määritelmä on se, että julkinen paikka on koko ajan kaikkien tavoitettavissa oleva ja julkinen teos johdetaan sen mukaan. Tällä periaatteella määriteltynä esimerkiksi kirjaston sisällä olevaa taideteosta ei voi pitää julkisena. Tätä määritelmää sovelletaan ainakin Wikiprojektissa Suomen patsaat ja muistomerkit Wikipediaan. Tuo vallanpitäjien vallan ja aseman pönkittäminen on osa julkista taidetta ja siitä olisi hyvä mainita. Julkinen taide liittyy osaksi myös laajempaan käsitteeseen, jonkin tai jonkun muistamiseen tai muiston kunnioittamiseen, kommemoratioon (engl. commemoration). Tästäkin olisi hyvä mainita, sillä se lienee julkisen taiteen eräs vanhimpia tehtäviä.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 20. kesäkuuta 2016 kello 15.52 (EEST)

Määritelmä on ahdas ja rajanveto kusee alleen käytännössä. Kuten on tuotu useasti esille, hyvin monet kunnat listaavat koulujen ja päiväkotien piha-alueiden teoksia listoille, vaikka nämä alueet ovat koulu- ja pk-aikaan varattu koululaisille ja päiväkotilaisille koulu- ja pk-toimintatuntien aikana. Ei se ole tällöin yleisesti käytössä olevaa tilaa, jonne saa mennä yksin tai turistilauman kanssa ihmettelemään teoksia ja niitä valokuvaamaan. Poistettava listoilta jos määrittelet julkisen taiteen noin. Lähteet tälle? Toisaalta on 24/7 avoinna olevia sisätilojen teoksia, kuten todennäköisesti KYS päärakennuksen sisääntuloaulatilassa oleva teos, on varmaan muitakin. On niitä 24/7 aukiolevia kauppakeskuksiakin... Eli sisä- ja ulkotilan käyttö rajauksena ei voi olla julkisen taiteen validi rajaus, se on vaan julkisen ulkoilmaan sijoitetun taiteen ja muun julkisien taiteen rajaus. Ei anna kuvaa eettisesti kovin korkeatasoisesta lähestymisestä johtaa harhaan maailman suurimman tietosanakirjan lukijoita korostamalla jotain ehkä itselle erityisen läheistä osaluokkaa (miltei) koko käsiteluokaksi. Jos listallenne hyväksytään vain ulkoteoksia, tulee noiden listojen otsikoissa näkyä esimerkiksi "julkisen ulkotilan"..., eikä silloin osan päivää vapaasti tutustuttavissa olevien teosten tulisi olla mukana. Yksi vaihtoehto olisi luokitella julksien taiteen teokset "yleisön vapaasti lähestyttävissä olevan" ajan mukaan vaikka jonkinlaisiin A, B, ja C- kategorioihin, jolloin luokilla voisi olla joku minimitaso, jolloin ne ovat julkisia. Näin käytännössä on joidenkin ulkoteosten kohdalla on nytkin. Tällöin "parhaaseen A-luokkaan pääsisi paljon ulkopatsaita ja harvoja sisätilojen teoksia", B-luokkaan osa ulkoteoksiata ja joitain sisätilojen teoksia (myös patsaita), ja C-kategoriaan istahtaisi sitten osa ulkoteoksista ja jo enemmän sisäteoksia. tai jotain sinnepäin --Paju (keskustelu) 1. elokuuta 2018 kello 04.43 (EEST)