Avaa päävalikko

Olisin kiinnostunut kuulemaan, että miten hyvinvointivaltio liittyy lopulta Karl Marxin talousteoriaan. Hänen joihinkin käytännön poliittisiin vaatimuksiin se ainakin liittyy osittain. Eikö Marxin teorian mukaan massojen hyvinvointi ole nimenomaan mahdotonta kapitalismissa tai markkinataloudessa?

Kysymys oli hyvä. Palautukseni Keynesiin ei itsestänikään tuntunut ihan varmalta, mutta anonyymin muokkaajan Beveridge kuulostaa jo paljon paremmalta. --Samulili 8. kesäkuuta 2005 kello 09:58:16 (UTC)

MääritelmäMuokkaa

Eikös tämä kuulu sosiaalidemokratiaan? Ainakin enwikissä on sen alla. Jiriki 29. kesäkuuta 2009 kello 16.57 (EEST)

Eikö nykyisen määritelmän mukaan esimerkiksi Yhdysvallat ole hyvinvointivaltio? "huolehtimaan aktiivisesti", kyllä. "hyvinvoinnista ja turvallisuudesta", kyllä. "julkisesti rahoitetun palveluntuotannon avulla", kyllä. Itseasiassa lähes minkä tahansa veroja keräävän ja niillä kansalaisille jotain tarjoavan valtion voisi tällä määritelmällä mieltää hyvinvointivaltiomallia toteuttavaksi. Eikö tämä ole liika löysä määritelmä?--Donut 13. huhtikuuta 2006 kello 16.21 (UTC)

Korjasin paremmalla määritelmällä, jossa on hieman viittauksiakin. -Samulili 13. huhtikuuta 2006 kello 16.40 (UTC)
Ja kun näillä määritelmillä on takanaan tutkijoita, niin älä keksi omia päästäsi. -Samulili 13. huhtikuuta 2006 kello 17.23 (UTC)
Mitä sitten tarkoittaa ilmaisu "päävastuu markkinoilla"? Markkinat ovat kysyntä ja tarjonta, ne eivät voi olla järjellisesti olla vastuunottajia. Mitä tahansa lähdettä käytätkin, siinä on joko tarkoitettu yksilöä tai tutkija on eksynyt pahasti.
Kansainvälinen näkökulma on tärkeää lukijalle: hyvinvointiyhteiskunnat eivät rajoittu eurooppalaiseen kulttuuripiiriin.--Donut 13. huhtikuuta 2006 kello 17.32 (UTC)
Jaa-a. Sen kun julkaiset omat tutkimuksesi jossain, niin sitten lainataan sua eikä Andersenia. -Samulili 13. huhtikuuta 2006 kello 17.33 (UTC)
Voisitko ylempiin tahoihin vetoamisen sijasta kertoa, miten markkinat voivat ottaa vastuuta?--Donut 13. huhtikuuta 2006 kello 17.35 (UTC)
Wikipedia ei toimi niin, että me täällä keksitään omia määritelmiä tai kiistellään siitä, miten asiat on. Jos et tykkää tuosta määritelmästä, hanki parempi lähde. -Samulili 13. huhtikuuta 2006 kello 17.37 (UTC)
Wikipedia ei myöskään toimi niin, että mitä tahansa järjetöntä voidaan väittää vetoamalla jostain poimittuun tekstiin, johon et tee edes tarkkaa viittausta. Jospa yrittäisit vaikka kiistää väitteeni, että yksilö on se mitä lähteessäsi pitäisi lukea.--Donut 13. huhtikuuta 2006 kello 17.45 (UTC)
Mitä tahansa järjetöntä. Se varmaan on niin, että joku wikipedisti tietää paremmin kuin taloussosiologian dosentin Pasi Moisio siitä, mikä on luotettava lähde ja opettamisen arvoinen näkökulma. -Samulili 13. huhtikuuta 2006 kello 17.48 (UTC)
Olet erehtynyt, mikäli luulet että Wikipediassa kelpaa perusteluiksi arvonimen omaavan (edelleen tarkemmin määrittelemätön) teksti ja muiden väitteiden julistaminen vääriksi. Tutkipa vaikka aluksi mitä markkinoilla tarkoitetaan: yksilöiden vapaata kysyntää ja tarjontaa. Yksilöt olisivat siis vertailukohta perheille ja valtiolle. --Donut 13. huhtikuuta 2006 kello 18.59 (UTC)
Tai toisin muotoiltuna, pohjoismaisessa ja keskieurooppalaisessakin mallissa päävastuussa ovat markkinat, mutta markkinoita komentavat valtio/perheet.--Donut 13. huhtikuuta 2006 kello 19.01 (UTC)
Olet väärässä, jos luulet, että Wikipediassa sinun tai minun mielipiteelläni on paskan vertaa väliä verrattuna arvonimen omaavan henkilön mielipiteeseen: http://en.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Citing_sources ja http://en.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:NPOV#A_vital_component:_good_research -Samulili 13. huhtikuuta 2006 kello 19.03 (UTC)
No jospa edes aloittaisit siitä, että tekisit lähdeviittauksia missä kyseinen lähteesi noin esittää? Pikaisella haulla löysin tämän: http://www.imf.org/external/np/speeches/1998/101598.htm, joka kumoaa koko esittämäsi määritelmän. Väitän, että IMF:n toimitusjohtajan arvonimi on merkittävämpi. --Donut 13. huhtikuuta 2006 kello 19.11 (UTC)
Vähän nyt perehtymättä muta ettekö te nyt voi sopia jotain sellaista että lähteen a mukaan asia on näin ja lähteen b mukaan näin. --Höyhens 13. huhtikuuta 2006 kello 19.07 (UTC)
Totta kai ja ilman muuta - sehän kuuluu NPOV-henkeen. Kunhan vain olisi enemmän kuin yksi lähde. -Samulili 13. huhtikuuta 2006 kello 19.08 (UTC)
Pelkkään henkilöön nimeen viittaminen ei tee siitä pätevää lähdettä, vaan joudut antamaan jonkun tarkemman viittauksen. Katso http://en.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Citing_sources. --Donut 13. huhtikuuta 2006 kello 19.18 (UTC)

KannnustinloukutMuokkaa

Meidän yhteiskuntatiedon opettajamme sanoi, että nuo kannustinloukut ovat populistien keksimiä, eikä niiden olemassaoloa voi täysin todistaa. Ja siitä että niitä ei oikeasti ole, olisi ollut näyttöä jossain KELA:n raportissa tai jotain. 212.50.134.70 18. syyskuuta 2006 kello 18.55 (UTC)

Tuollaiset jossain tai jotain -tyyppiset lähteet eivät kelpaa Wikipediassa. Kyseessä ei myöskään ole minkään yhteiskunnallisesti merkittävän tahon näkemys vaan yhden opettajan. --ilaiho (kitinää) 15. elokuuta 2009 kello 19.46 (EEST)

TulonsiirrotMuokkaa

Euroopan Unionin yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) tavoitteisiin kuuluu mm. turvata kansalaisille laadukkaita elintarvikkeita kohtuuhintaan. Tämä tarkoittaa siis sitä, että pyritään pitämään ruuan hinta alhaisena. Koska EU:n ja kansallisten maataloustukien rahoitus perustuu pääasiassa kulutusveroon (ALV) ja progressiiviseen tuloveroon, näkisin että maataloustuessakin on osittain kyse tulonsiirrosta.--Ceracus 12. syyskuuta 2007 kello 14.55 (UTC)

Joo ja ei. Jos katsoo artikkelia Maataloustuki, niin kyseessä on tuotanto- ja/tai yritystuki. Mutta kun tuki annetaan maanviljelijälle/maanviljelijäperheelle (perhetiloja on valtaosa maatiloista), niin sitä voidaan katsoa myös maanviljelijöille annettavana tulonsiirtona. EU:n maatalouspolitiikkaan on alkanut tulla argumentaatiota maaseudun asuttuna pitämisen puolesta, missä keskustelussa tulotuki (lue: tulonsiirto) on välineenä. - En näe, että maataloustuen tulkinta tulonsiirroksi perustuisi siihen, että se rahoitetaan verotuloista, vaan siihen, että sitä annetaan tietylle väestöryhmälle (joka siis määritellään ammatin kautta). Asia oikein, perustelu ehkä väärin, en rupea artikkelin tekstiä muuttamaan. -- Ville E. 18. syyskuuta 2007 kello 09.58 (UTC)

Muokkausterrorismia ja vandalismia havaittuMuokkaa

Joku terroristi kumosi artikkeliin tekemäni täsmännykset. Eikö niitä natseja saada kuriin? Kommentin jätti 193.166.236.139 (keskustelu – muokkaukset). Ja taaskin. Missä ylläpito luuraa? Vandaalit kuriin, tai wikipedia muuttuu arvokkaasta asiasta pelkäksi paskaksi.

Margaret ThatcherMuokkaa

Artikkelissa oli väite, että Margaret Thatcher purki Britannian hyvinvointivaltiota huomattavasti. Se on perusteeton väite, lähinnä sosialistipropagandaa.

IdeologiatMuokkaa

Artikkelissa ei lainkaan mainittu sosialismia ja kommunismia, jotka kannattavat hyvinvointivaltiota, joten lisäsin ne. Ei ole oikein tuijottaa vain markkinataloutta kannattaviin aatteisiin.

EsimerkitMuokkaa

Palokunta on aika heikko esimerkki Suomen (ja Saksan) kaltaisessa valtiossa, jossa 90% alueesta on nimenomaan yksityisten palokuntien toimialaa. Tanskassa on Kööpenhaminaa lukuunottamatta kaikki, ja silti Tanskaa pidetään yleisesti hyvinvointivaltiona.

HyvinvointivaltioMuokkaa

Hyvinvointivaltio tarkoittaa nimenomaan sellaista valtiota, jossa on korkeat verot ja niiden avulla turvataan esim. yleinen sairausvakuutus, ilmaisessa käytössä olevat kirjastot, lomat, eläkkeet..., kuitenkin ilman sosialismia. Maininta yhdysvaltalaisesta hyvinvointivaltiosta on siten virheellinen. Mm. Johan Norberg ihailee Yhdysvaltain järjestelmää vaikka on ruotsalainen ja perustelee siten, että hyvinvointivaltio hänen mukaansa vähentää ihmisten kollektiivista onnellisuutta. Jaalei (keskustelu) 28. helmikuuta 2015 kello 11.20 (EET)

Palaa sivulle ”Hyvinvointivaltio”.