Keskustelu:Helsingin Asema-aukion pahoinpitely

Merkittävyys

Pitäiskö tää kuitenkin mainita Vastarintaliikkeen artikkelissa? En oikein kannata kaikkien väkivallantekojen arkistoimista Wikipediaan omina artikkeleinaan. Tämä on tällä hetkellä tietty monissa meedioissa mutta on kuitenkin vain yksi inhottava tapaus muiden joukossa. --Mwåc8m (keskustelu) 19. syyskuuta 2016 kello 12.43 (EEST)

Pitäisi. Omana artikkelinaan pois. --Lax (keskustelu) 19. syyskuuta 2016 kello 12.44 (EEST)

Jep samaa mieltä aloittajan kanssa. Jukka Wallin (keskustelu) 19. syyskuuta 2016 kello 13.35 (EEST)

Minusta tapaus on historiallisesti merkittävä, keskustelua ja mielenkiintoa herättävä ja tulisi siksi pitää omana artikkelinaan. –Kommentin jätti 87.100.148.50 (keskustelu)

Vertaututuu Jyväskylän kirjastopuukotukseen, siten säilytettävä. --Abc10 (keskustelu) 19. syyskuuta 2016 kello 16.16 (EEST)

Wikipedian käyttäjien olisi kyllä elvytettävä Wikiuutiset-projekti ihan oikeasti. Tämä ei mielestäni kuulu tietosanakirjaan välttämättä, mutta tällainen artikkeli aiheesta on kyllä merkittävä ja sen pitäisi olla jossain. Wikiuutiset olisi oivallinen paikka juuri tämänkaltaisille aiheille. Koska Wikiuutiset ei kuitenkaan toimi, poikkeuksellisesti kannatan tämän säilyttämistä Wikipediassa. --Pxos-alter (keskustelu) 19. syyskuuta 2016 kello 16.30 (EEST)

Komppaan Pxos-alteria. Tapahtuma on oire isommista ongelmista, minkä takia käsittely on tärkeää, ja uskoisin, että tätä tullaan käsittelemään mediassa sen verran paljon, että oma artikkeli on perusteltu. Ajan kuluessa rönsyjä voi karsia, mutta toistaiseksi oma artikkeli voi helpottaa myös SVL:n artikkelin säilyttämistä tasapainoisempana. Siitä artikkelista voisi tosin siivota mv-lehdet sun muut roskalähteet pois asian käsittelyyn liittyen.--Olimar 19. syyskuuta 2016 kello 17.28 (EEST)

"Kemin veritorstai muistetaan Suomen historian toistaiseksi viimeisenä kuolonuhreja vaatineena poliittisena väkivaltaisuutena" [lainaus artikkelista Kemin veritorstai]. Meneekös nyt historiankirjat uusiksi? Kyllä uhrin kuolema tekee tästä ainakin tuota Jyväskylän tapausta merkittävämmän. Suomessa harvinaista poliittista väkivaltaa on yleensä pidetty yhteiskunnallisesti (ja historiallisesti) merkittävämpänä kuin muita yksittäisiä väkivaltarikoksia. Jos vastaavat tapaukset lisääntyvät lähitulevaisuudessa, tämä voi tietysti kärsiä inflaation. Nuo poliitikkojen Twitter-viestien siteeraamiset eivät sen sijaan ole mielestäni tarpeen tässä eivätkä muissakaan vastaavissa artikkeleissa. --Risukarhi (keskustelu) 19. syyskuuta 2016 kello 17.38 (EEST)

Jos Wikiuutiset olisi toimiva projekti, niin silloin mielestäni siellä olevassa artikkelissa voisi aivan hyvin olla Twitter-reaktioita ja muuta sellaista, mikä ei perinteisesti kuulu tietosanakirjaan. Moni asia ratkeaisi onnellisesti, jos tämä ja "muut vastaavat artikkelit" kirjotettaisiin rinnakkaiseen projektiin, jossa yhteisö voisi luoda ihan omat käytännöt siitä, mitä uutisartikkeleissa saa olla. Ongelman perussyy on se, että artikkeli on tavallaan väärässä paikassa. Keskustelu asiasta kuuluisi kuitenkin kahvihuoneeseen. Toisaalta keskustelu ei kuulu mihinkään, koska ei kuollutta koiraa saa haukkumaan hihnasta vetämällä eli jos Wikiuutiset pysyy menehtyneenä, sille ei voi kukaan mitään. --Pxos-alter (keskustelu) 19. syyskuuta 2016 kello 17.47 (EEST)¨

Riippumatta siitä, säilytetäänkö artikkeli myös täällä ja kuinka monesta muusta tapauksesta Wikiuutisiin on jotakin viime aikoina kirjoitettu (edellinen oli Ylivieskan kirkon palo viime pääsiäisenä), mikään ei toki estä kirjoittamasta asiasta myös Wikiuutisiin. Teinkin sen jo, käyttäen tätä artikkelia pohjana ja muotoillen lähinnä vain aloituskappaletta. -KLS (keskustelu) 20. syyskuuta 2016 kello 09.33 (EEST)

No kahvihuoneessa on nyt kuitenkin yllä olevasta asiaa koskeva erillinen keskustelu aloitettu. --Pxos-alter (keskustelu) 19. syyskuuta 2016 kello 18.02 (EEST)

Tämähän valitettavasti on se, mistä tässä on kysymys. Siksi tämä valitettavasti on merkittävä. --Urjanhai (keskustelu) 20. syyskuuta 2016 kello 09.09 (EEST)

Nyt se Kemi-häppönink on menty jo muuttamaan toiseksi viimeiseksi. --Lax (keskustelu) 20. syyskuuta 2016 kello 10.25 (EEST)

Tapaus itsessään ei taida olla merkittävä, koska näitä tappoja, murhia ja selvittämättömiä kuolemia on poistettu viime aikoina Wikipediasta aika paljon. Merkittävyys taitaa olla järjestössä, johon tekijä kuului, niin voidaan mielestäni siellä käsitelläkin. Tästä ja Jyväskylän kirjastopuukotuksesta voinee tehdä yhteisen alaotsikon "Järjestöön liittyvät rikostapaukset" tms.--MAQuire (keskustelu) 19. syyskuuta 2016 kello 17.42 (EEST)

MAQuire sanoo aika hyvin. --Höyhens (keskustelu) 19. syyskuuta 2016 kello 22.45 (EEST)

Ks. mitä Risukarhi yllä sanoi. Tämä ei ole mitään "näitä" vaan aivan eri asia. --Urjanhai (keskustelu) 20. syyskuuta 2016 kello 09.04 (EEST)

Artikkeli on ehdottomasti säilytettävä ja merkityksellinen. Tämä tapaus on todennäköisesti käännekohta, miten kauan äärioikeiston väkivaltaa hyssytellään ja ennen kuin sille ryhdyttiin tekemään jotain. Asiasta on kirjoittanut mm. Helsingin Sanomat: "Tämä on se suuri hiljaisuus, joka koskee korvia: hiljaisuus siitä, missä rajat menevät ja mitä niille pitäisi tehdä. Olivat Asema-aukion tapahtumien yksityiskohdat mitä tahansa, niistä voi muodostua käännekohta, jossa tämä raja lopulta vedetään." --185.121.173.172 20. syyskuuta 2016 kello 00.13 (EEST)

Wikipedia ei ole kristallipallo, siis "todennäköisesti käännekohta" ei hirveästi merkkaa, etenkään mihinkään epämääräiseen "hyssyttelyyn". Yhtä hyvin voi olla, ettei mitään tapahdu kuten kirjastopuukotuksen jälkeen. Tässä tapauksessa ei ole valmistunut vielä kuolinsyyntutkinta, se voi muuttaa vielä koko tapahtumaa. On tässä mielestäni mahdollisuus, että tästä tulee tarpeeksi merkittävä mutta vielä siltä ei näytä. Muuten Wikiuutisiin. --Pottier (keskustelu) 20. syyskuuta 2016 kello 02.07 (EEST)

Eri mieltä aloittajan, Perussuomalaisen, Jukka Wallinin kanssa. Hänen motiivejaan siirtämiseen epäilen. Tämä on merkittävä tapaus ja ansaitsee olla omillansa, ei Vastarintaliikkeen artikkelissa ns. meriittinä. Kalmisto (keskustelu) 20. syyskuuta 2016 kello 02.04 (EEST)

Sen verran, että en toimi perussuomalaisissa enää. Wikipediassa toimiessani, toimin tämän projektin säännöillä ja hengessä. En ole aloittanut merkittävyyskeskustelua, siten sinun perustelut ontuvat. Jukka Wallin (keskustelu) 20. syyskuuta 2016 kello 07.57 (EEST)

Tämän projektin sääntöjen ja hengen mukaisesti näkisin että tapaus on merkittävä.--Urjanhai (keskustelu) 20. syyskuuta 2016 kello 09.09 (EEST)

Ei kai se ajatusmaailmaa käännä, vaikka siirtyisi passiiviseksi. --Mwåc8m (keskustelu) 20. syyskuuta 2016 kello 11.02 (EEST)

Muistutan, että täällä ei keskustella minusta, vaan artikkelin kehittämisestä,siten mielipiteet voi kirjoittaa minun keskutelusivulleni. Jukka Wallin (keskustelu) 20. syyskuuta 2016 kello 22.04 (EEST)

Aloittajana perun oman kantani. Eli olen säilytyksen puolella, kun olen perehtynyt asiaan paremmin. --Mwåc8m (keskustelu) 20. syyskuuta 2016 kello 11.02 (EEST)

Elikäs, väkivaltahistoriaa omaava uusnatsi on siis kadulla järjestämässään natsitilaisuudessa tappanut kurinpalauttanut jonkun natsiaatetta kritisoineen miehen hyppypotkulla rintaan. Poliisilla on nyt selkeä kuva tapahtuneesta ja natsi posessa. Presidentti tuomitsee ja sisäministeri on ilmoittanut, että natsijärjestöjen laillisuutta tarkistetaan. Eiköhän tämä ole merkittävä. --Zache (keskustelu) 20. syyskuuta 2016 kello 12.00 (EEST)

Ensinnäkin mies ei kuollut välittömästi potkuun vaan muutamapäivä sen jälkeen. "Tapettu" mies kuoli päivän sen jälkeen, kun oli päästetty sairaalasta kotiin, ei tapahtumapaikalle. Käsittääkseni kuolinsyyn tutkintaa ei ole tehty, vielä. Jukka Wallin (keskustelu) 20. syyskuuta 2016 kello 22.11 (EEST)

Korjasin, tosin jos teon kuvauksen katsoo, niin ei ainakaan yrityksen puutteesta jäänyt kiinni. --Zache (keskustelu) 21. syyskuuta 2016 kello 07.50 (EEST)

Valitettava tapaus,joka on kuitenkin suhteellisen yleinen viikonloppuisin nakkikioskilla tai taksijonossa. Jukka Wallin (keskustelu) 21. syyskuuta 2016 kello 13.02 (EEST)

Ehkä kannattaa antaa olla hetki ja järjestää myöhemmin merkittävyyskeskustelu uudelleen, kun häly laskee. Tämä ei ole mielipide merkittävyyden puolesta eikä sitä vastaankaan. --Cary (keskustelu) 20. syyskuuta 2016 kello 13.55 (EEST)

Muistutan täällä nousseesta esityksestä henkirikosten merkittävyyden uudelleenmäärittelyn tarpeellisuudesta. Kattaisi luultavasti myös tämän tapauksen, johon en sinällään ota kantaa. --88.114.91.140 20. syyskuuta 2016 kello 14.49 (EEST)

Ehdotan artikkelin poistamista tai alustavasti neutraalimpaa muokkaamista ja jäädyttämistä koska asia on vielä avoin eikä mutuiluilla pitäisi olla tilaa täällä. Artikkeli on hyvin yksipuolisen emotionaalisesti latautunut eikä mielestäni täytä Wikistandardeja. –Kommentin jätti 2001:14ba:16f3:ec01:ada2:afa6:317b:6b61 (keskustelu) 24.syyskuuta 2016 kello 03.51 (EEST)

Johtopäätös

Poistin merkittävyysmallineen, koska tapahtuma on merkittävä per keskustelu ja muutenkin ja koska artikkeliin SVL kohdistuu nyt tämän tapauksen johdosta muokkauspaineita, joiden olisi erittäin hyvä ja suotavaa ohjautua tähän artikkeliin, jottei järjestöartikkelista muodostu epätasapainoista. Tämähän on pääartikkeli. SVL-artikkeliin sitten tämän tapauksen kuvaus Jyväskylän kirjastopuukotuksen osoittamaan tyyliin ja laajuudessa.--Htm (keskustelu) 21. syyskuuta 2016 kello 06.00 (EEST) Olen myös siirtänyt tänne tai poistanut SVL-artikkelista tekstiä. Jos sitä haluaa palauttaa, niin olisi suotavaa lisätä se tänne. Poistetussa tekstissä ei ollut mielestäni mitään sopimatonta, sitä vaan ei välttämättä tarvita kahdessa paikassa. Kahden samasta tapahtumasta kertovan artikkelin managerointi on turhan hankalaa. ---Htm (keskustelu) 21. syyskuuta 2016 kello 06.05 (EEST)

"X:n mukaan"

Artikkelissa on turha toistella lähteen nimeä tyyliin "Yleisradion mukaan", silloin kun tieto ei ole mitenkään epäilyttävä eikä kyseessä ole mielipide. Lähde ilmoitetaan Wikipedian käytäntöjen mukaan viitteessä. --Abc10 (keskustelu) 21. syyskuuta 2016 kello 07.59 (EEST)

Liikkeen näkökannat

En ota kantaa pitäisikö artikkelissa olla liikkeen omia kantoja, mutta kannattaa varmaan ottaa huomioon, että se kannanotot ovat varsin propagandistisia. Otetaan esimerkiksi väite liikkeen mukaan katutapahtumissa ei myöskään yleensä pahoinpidellä eri mieltä olevia henkilöitä, niin kyllähän ne säännöllisesti ovat pahoinpidelleet tapahtumissaan ihmisiä. Esim: 1, 2, 3, 4. --Zache (keskustelu) 21. syyskuuta 2016 kello 13.06 (EEST)

aihe on varmasti liian tulenkuuma mihinkään rationaalisen keskusteluun juuri tänään, mutta artikkeli kaipaa ehdottomasti kyllä kriittistä tarkastelua myöhemmin.--Caygill (keskustelu) 24. syyskuuta 2016 kello 23.30 (EEST)

En tiedä kriittisestä tarkastelusta, mutta se on totta, että tämäkin artikkeli vaikuttaa olevan natsien ja kommunistien temmellyskenttä ja meidän tolkun ihmisten järjen ääni on kokonaan poljettu. Näihin poliittisiin aiheisiin pitäisi olla joku muokkausrajoitus, etteivät ääriajattelua harjoittavat ihmiset pääsisivät tuhoamaan artikkeleita.--MAQuire (keskustelu) 24. syyskuuta 2016 kello 23.40 (EEST)

Jos tuntuu siltä, että artikkelin laatu kärsii temmellyskenttänä olemisesta, niin artikkelia pitää korjata eikä valittaa keskustelusivulla. Oikein äärimmäisessä tapauksessa sille voi tehdä suojaavia toimia, koska itse asiassa eli pahoinpitelyssä on menossa tutkinta, joka kestää ja josta normaaliin tapaan tihkuu mediaan tietoja tipoittain. Mutta normaaleilla muokkaustoimilla pitäisi kyllä pärjätä. --Htm (keskustelu) 25. syyskuuta 2016 kello 05.52 (EEST)

Reaktiot

Tapauksen aiheuttamasta rasisminvastaisesta mielenosoituksesta olisi hyvä saada oma kappaleensa. Se on täysin verrattavissa viime vuotiseen Meillä on unelma -mielenosoitukseen. Eiliseen miekkariin otti osaa ainakin 75%:ia kokoomuksen ministereistä ja pääministeri Juha Sipilä sekä muita merkittäviä henkilöitä kuten presidentti Tarja Halonen. Lisäksi Al-Jazeera ainakin teki tuosta raportin, samoin useassa muussa maassa asia noteerattiin uutisissa. Tässä Iltalehden eilen tuoreeltaan keräämä vaillinainen lista. Artikkeli pitää pitää puhtaana MV-lehden ja rajakkien mustamaalaavista juoruista, joita poliisi tai uhrin vanhemmat eivät ole mitenkään vahvistaneet. Näitä joku tuntuu ottavan tosissaan, joten ei kannata sontapuhetta tuoda tänne. Muistotilaisuus on tänään myös Uppsalassa. --185.18.77.102 25. syyskuuta 2016 kello 14.10 (EEST)

Järjestö?

Kyseẽssä ei taida kyse "järjestöstä" vaan liikkeestä, eli itse näkisin, että järjestö on virallinen organisaatio, eikä tämä ole sellainen.Jukka Wallin (keskustelu) 7. marraskuuta 2016 kello 08.10 (EET)

Kielitoimiston sanakirjan määritelmä järjestöstä: järjestö: henkilöiden t. yhteisöjen määrätarkoitusta varten perustama yhteenliittymä, organisaatio. Poliittinen järjestö. Metallityöläisten järjestö. Kansalais-, naisjärjestö. Ammatti-, etu-, urheilujärjestö. Terroristijärjestö. . Muita termin käyttötapoja on vaikka rikollisjärjestö eli järjestöjen ei sinänsä tarvitse olla rekisteröityjä eikä se muutenkaan ole mikään lain tuntema määritelmä. Laissa puhutaan useimmiten yhdistyksistä ja siellä on mainittu erikseen myös rekisteröimätön yhdistys. Rekisteröimätön yhdistys SVL joka tapauksessa on (sillä on säännöt, ollut puheenjohtaja, se on alaosasto toiselle järjestölle) ja järjestöllä on toimintaa jossa tarvitaan edustusoikeutta tai omaisuuden hallintaa (mm. verkkokauppa, kustannustoiminta) varten myös rekisteröity yhdistys Pohjoinen perinne Ry, jonka pj epäilty sattui olemaan. --Zache (keskustelu) 7. marraskuuta 2016 kello 11.57 (EET)

Uusnatsistinen vai ei

<siirretty käyttäjän Abc keskustelusivulta>

Ei se, että lähteet[1] kirjoittavat tai antaa ymmärtää, että Suomen vastarintaliike" olisi "uusnatsistinen" kuitenkaan ole virallinen luonehdinta. Minusta tässä sotketaan käsitteitä tahallaan. Itse pitäydyn kuitenkin käsitteessä "pidetyn" kuin mitä faktana uskotaan olevan..Jukka Wallin (keskustelu) 7. marraskuuta 2016 kello 09.52 (EET)

Sain juuri eräältä käyttäjältä kiitoksen kumouksestani. Keskustele aiheesta artikkelin keskustelusivulla. --Abc10 (keskustelu) 7. marraskuuta 2016 kello 11.00 (EET)

Kyse on sinusta, ei artikkelista. Elä yritä tunkea artikkeliin omaa maailmankatsomustasi. Ei lehdet ole välttämättä se neutraalein lähde Jukka Wallin (keskustelu) 7. marraskuuta 2016 kello 11.02 (EET)

Ja artikkeleita pitää pystyä muokkaamaan neutraalisti. Jukka Wallin (keskustelu) 7. marraskuuta 2016 kello 11.04 (EET)

Tässä on nyt muokkaussota ja kaksi kertaa kumottu suuntaansa. Mielestäni niin monet luotettavat lähteet ovat tuota määrittelyä käyttäneet, että asiasta ei ole epäselvyyttä. Vastaavasti luotettavia riippumattomia lähteitä joissa sanottaisiin muuta, ei juuri taida olla. --Urjanhai (keskustelu) 7. marraskuuta 2016 kello 11.19 (EET)

Lähteet kirjoittavat? Erästä luonehdittiin rasistiksi Hesarissa, mutta henkilö itse tietää ettei ole rasisti, kumpi on oikeassa lehti vai se henkilö? Jukka Wallin (keskustelu) 7. marraskuuta 2016 kello 11.22 (EET)

Jätän tämän vapaasti keskusteltavaksi, kyllä tuo "yleisesti pidetty" voi olla mahdollinen, mutta myös toinen muotoilu on mahdollinen.--Urjanhai (keskustelu) 7. marraskuuta 2016 kello 11.25 (EET)

Onko joku rasisti joskus sanonut: "Olen rasisti." Ei, vaan rasistin tunnistaa tästä: "En ole rasisti, mutta..." --Mwåc8m (keskustelu) 7. marraskuuta 2016 kello 13.09 (EET)

No se lienee kiistatonta, että SVL on kansallissosialistinen ja ajaa kansallissosialistisen valtion perustamista, koska näin kertoo järjestö itse sekä myös järjestöstä riippumattomat lähteet.(kuten vaikka sisäministeriö[2]) Lähteet yleisesti käyttävät siitä myös termiä uusnatsistinen.[3] Wikipediassa uusnatsismin määritelmä on ... on toisen maailmansodan jälkeen syntynyttä liikehdintää, joka tähtää kansallissosialismin eli natsismin tai jonkin sen muunnelman elvyttämiseen. Uusnatsi termiä käyttää mm. järjestön perustanut Henrik Holappa kirjassaan.[4]. Kysyisin Jukka Wallinilta mitkä ovat käsitteet joita artikkelissa sotketaan tahallaan? --Zache (keskustelu) 7. marraskuuta 2016 kello 11.38 (EET)

Käyttää termiä..Sitten siihen muotoillaan pitää itseään tai ilmoittaa olevansa kansallisosiallinen..". Vaikka tämä, organisaatio/järjestö/ tai löyhä miesjoukko, ilmoittaa tai pitää itseään jonakin, niin meidän ei pitäisi muotoilla muuten kuin he virallisesti ovat. Järjestö sana oli jotekin "kökkö" tai hankalasti muotoiltu.. Jukka Wallin (keskustelu) 7. marraskuuta 2016 kello 12.38 (EET)

Mitä ne sitten virallisesti ovat ja millä perusteella SVL ei olisi uusnatsistinen? --Zache (keskustelu) 7. marraskuuta 2016 kello 12.44 (EET)

Onko järjestöllä sittenkin jostakin lähteestä päätellen jokin muu tavoite kuin mitä itse kertoot tavoitteekseen?! Lue sivuston http://www.vastarinta.com/ kohta "Vastarintaliike". --Aulis Eskola (keskustelu) 7. marraskuuta 2016 kello 17.51 (EET)

Nimestä

Mietin tässä, onko nykyinen nimi tarpeeksi spesifi. Nythän tapahtumasta on verrattaen vähän aikaa, joten se osataan yhdistää tähän nimeen, mutta mitenkä pidemmän ajan kuluttua? Meinaan, että Asema-aukio on vähän sellainen paikka, missä vuosien mittaan on varmaan pahoinpidelty yksi jos toinenkin henkilö, ja varmaan niin käy vielä vastaisuudessakin. Joku vääräleuka voi myös miettiä, että pahoinpideltiinkö asema-aukio. Välittömästi en kyllä keksi itse, mikä se parempi nimi sitten voisi olla. --Louhikärmes (keskustelu) 29. joulukuuta 2016 kello 13.08 (EET)

Huomenna taitaa tulla tuomio, joten sen jälkeen on ehkä parempi keskustella nimestä. Jos syyttäjän vaatimus menee läpi, niin olisiko vaikka Jimi Karttusen törkeä kuolemantuottamus sopiva nimi, kun täällä on esimerkiksi vastaavalla tavalla nimettu Kyllikki Saaren murha?--MAQuire (keskustelu) 29. joulukuuta 2016 kello 13.25 (EET)

En kannata uhrin mukaan nimeämistä, koska vakavasti otettavat mediat ovat pyrkineet varjelemaan uhrin yksityisyyttä tai eivät ole ainakaan yleensä henkilöllisyyttä kertoneet. Googlen mukaan nimi mainitaan lähinnä ”vaihtoehtomedioissa” ja blogeissa ja keskustelupalstoilla. --Cary (keskustelu) 30. joulukuuta 2016 kello 21.52 (EET)

Miten olisi Helsingin Asema-aukion pahoinpitely 2016? Luulisi tuosta osaavan yhdistää tulevaisuudessakin. --Sblöbö (keskustelu) 31. joulukuuta 2016 kello 11.43 (EET)

Googlauksen perusteella muun muassa Ilta-Sanomat, Suomen kuvalehti, MTV, Kaleva, Aamulehti, Abtonbladet, Helsingin Uutiset, Vantaan Sanomat, Pohjalainen, Kansan uutiset, Vihreä Lanka, Radio Helsinki, Iltalehti, Yleisradio, Seura, Verkkouutiset, Turun Sanomat, Alibi, Satakunnan Kansa, Sydsvenskan, Daily Mail, ABC ja New York Times ovat kertoneet uhrin nimen, joten ei tuo nyt pelkästään valemedioissa ole mainittu. Mutta ehkä tapaus kuitenkin tunnetaan paremmin tekijän nimellä, mutta en muista onko yhtään rikosta nimetty Wikipediassa tekijän mukaan. Vaikea tuota on muuten oikein yksilöidä niin, ettei sekoittuisi johonkin muuhun, koska kuten sanoit, on aukiolla varmasti joka vuosi pahoinpidelty henkilöitä. Jos selvittäisi, että oliko tuo tämän vuoden ainoa törkeä pahoinpitely Asema-aukiolla, jolloin nimeksi voisi laittaa Helsingin Asema-aukion törkeä pahoinpitely 2016.--MAQuire (keskustelu) 31. joulukuuta 2016 kello 15.50 (EET)

Totta, ja itse asiassa uhrin nimeä ei ole varsinaisesti pyritty salaamaan mutta sitä ei ole tuotu esiin ainakaan otsikkotasolla. Kuitenkin jos pitäisi tehdä valinta nimetäänkö artikkeli tekijän vai uhrin mukaan, kallistuisin jälkimmäiselle. Toisaalta kun tuomio tuli viime viikolla, tapahtumaan viitattiin Asema-aukion hyppypotkuna tai pahoinpitelynä, ja siinä mielessä artikkelin nykyinen nimi on vakiintunut ja ajaa asiansa. --Cary (keskustelu) 4. tammikuuta 2017 kello 23.02 (EET)

Lisäykset ja tarvittavat lähteet

Lisäykset ja tarkennukset/lähteet

-poistui Töölön sairaalaasta vastoin sairaalahenkilökunnan suositusta

-mies kuoli Meilahden sairaalassa

-seuraavana päivänä mies löytyi tajuttomana asunnostaan ympärillään useita tyhjiä Rivatril-lääkepurkkeja ja hoidettiin Meilahden sairaalassa myrkytyspotilaana ja hänelle annettiin useiden huumeiden vasta-aineita.

-sairaalassa todettiin myös aivoverenvuodon ja aivojen turvotuksen lisääntyneen

-Karttunen menehtyi syyttäjän mukaan vamman jälkeisiin aivoruhjeisiin sekä niihin liittyviin aivojen sisäiseen verenvuotoon ja aivokudoksen turvotukseen

-käyttänyt välittömästi hoitojakson jälkeen ja todennäköisesti myös sen aikana päihteitä sekä lääkkeitä, joita hänelle ei oltu määrätty lääkärien toimesta”.

-uhria hoitanut neurokirurgi kertoi oikeudelle, että päihteiden käyttö altistaa uusille pään alueen ruhjeille ja uusi pään vamma voi olla aivoruhjevammasta toipuvalle kohtalokasta.

-neurokirurgi kertoi myös että potilaan ennuste aivovammasta toipumiseen oli hyvä ja tämä oli neurologisesti oireeton koko hoitojakson ajan ja lisäksi pitävänsä äärimmäisen harvinaisena sitä, että verenvuoto kasvaisi aivoissa vielä kolmen vuorokauden kuluttua päävamman syntymisestä. Yt.Lähdeluettelo (keskustelu) 2. tammikuuta 2017 kello 21.21 (EET)

Hyvin yksityiskohtainen selostus esitutkintamateriaalista Turun Sanomissa, Laura Myllymäki -http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/3139649/Esitutkintamateriaalista+uutta+tietoa++nain+tapahtumat+etenivat+Asemaaukion+pahoinpitelyssa Lähdeluettelo (keskustelu) 3. tammikuuta 2017 kello 00.42 (EET)

Koventamisperusteena rikosrekisteri - Käräjäoikeus hyväksyi rangaistusta mitatessaan syyttäjän vaatimuksen koventamisperusteen soveltamisesta, koska Torniaisella on aiempaa rikollista taustaa. Nyt, koventamisen jälkeen, tuomioksi tuli kaksi vuotta vankeutta / Syyttäjä vaati rangaistukseksi viidestä ja puolesta vuodesta kuuteen vuotta vankeutta, mutta oikeuden mukaan koventamisperuste olisi vaatinut, että uhri olisi kuulunut johonkin vähemmistöön. (http://yle.fi/uutiset/3-9379662, http://www.kouvolansanomat.fi/Online/2016/12/30/Uusnatsiaktiivi%20tuomittiin%20Asema-aukion%20pahoinpitelystä%20kahdeksi%20vuodeksi%20vankilaan%20—%20syyte%20törkeästä%20kuolemantuottamuksesta%20hylättiin/2016521721148/4, https://jyrkivirolainen-oikeus.blogspot.fi/2016/12/22-tuomio-asema-aukion.html, http://www.aamulehti.fi/kotimaa/juuri-nyt-syyttaja-vie-asema-aukion-pahoinpitelyn-hoviin-24173819/)  –Kommentin jätti Lähdeluettelo (keskustelu – muokkaukset)

Huumeiden osuus

Rivatril ei ole huumausaineeksi luokiteltu lääke, mahdollisia muita huumeita ei ole mainittu nimeltä. Olisiko parempi puhua lääkkeiden väärinkäytöstä.--Vesahjr (keskustelu) 25. elokuuta 2017 kello 22.26 (EEST)

Artikkelin nimestä ja johdannosta

Kuuluuko "Asema-aukio" kirjoittaa isolla alkukirjaimella, kuten esimerkiksi artikkelin nimessä on tehty? Artikkelin ensimmäinen lause näyttää hieman oudolta, kun ensimmäisenä on linkki, sen jälkeen "Asema-aukio" ja sen jälkeen taas linkki.. --6u1n2m1q5 (keskustelu) 22. lokakuuta 2018 kello 22.48 (EEST)

Asema-aukio on aukion tai torin nimi eli erisnimi, kirjoitetaan isolla. Noiden sisäisten linkkien suhteen olet oikeassa, näyttää oudolta, siirsin ne pois lihavoinnista.--Htm (keskustelu) 23. lokakuuta 2018 kello 00.06 (EEST)

Itse kuvittelin asema-aukion oleva vain yleinen nimitys .. noh, aseman viereisestä aukiosta, kuten nimestä enemmän tai vähemmän yllättävää kyllä voi päätellä. --6u1n2m1q5 (keskustelu) 23. lokakuuta 2018 kello 00.47 (EEST)

Asema-aukio löytyy katuosoitteena Pääkaupunkiseudun osoitakartasta. Sokos-hotelli Vaakunan osoite on Asema-aukio 2, jotkut liikeet päärautatieasemalla käyttävät osoitetta Asema-aukio 1 ja myös numerot 3 ja 5 ovat käytössä.--Htm (keskustelu) 23. lokakuuta 2018 kello 01.55 (EEST)

Kiitos selvennyksestä, enpä ole koskaan karttaa katsellut ihan näin tarkasti. --6u1n2m1q5 (keskustelu) 23. lokakuuta 2018 kello 09.24 (EEST)