Keskustelu:Ferdinand de Saussure
Tuossa kohdassa Kielenkäyttö, kieli ja puhe voisi olla paikallaan mainita, että Saussure määrittää tässä "kielenkäytöksi" käännetyn käsitteen ihmisen biologiseksi ominaisuudeksi esimerkiksi kirjoittaessaan "on pourrait dire que ce n'est pas le langage parlé qui est naturel à l'homme, mais la faculté de constituer une langue, c'est-à-dire un système de signes distincts correspondant à des idées distincts." (Saussure, Ferdinand de (1916) Cours de linguistique générale s. 26-27) Muutoinhan tällä ei olisi suurempaa merkitystä, mutta 1900-luvulla kielitiede kehittyi pitkälti chomskylaisen paradigman mukaisesti, jossa kieli nähtiin ensisijaisesti juuri biologisena jota pahaiset puhujat menevät ja turmelevat.
Kielen arbitraarisuus kohtaan voisi olla hyvä liittää huomautus tuolloin vallinneesta aristoteelisesta käsiteopista, jossa merkit olivat absoluuttisia. Toisin sanoen merkit olivat samanaikaisesti ulkoasultaan sattumanvaraisia, mutta sisällöltään selvärajaisia. Siten koiralla ja kissalla ei ollut käsitteinä (kärjistäen) yhtään enempää samankaltaisuutta kuin Saussuren esimerkiksi nostamalla soeur-sanalla on sen ääntämyksen kanssa. Tällä huomiolla on merkitystä kun myöhemmin postuloitiin ns. Sapirin ja Whorfin vahva hypoteesi, jonka mukaan ympäristö määrittää merkkiä eikä merkki siten ole täysin arbitraarinen vaan sillä on suhde aistein havaittavaan ympäristöön. Samoin merkin ymmärtäminen absoluuttiseksi on asia, joka on syytä pitää mielessä sillä varsin pian (viimeistään 1950-luvulla) Saussuren kielitieteen kurssin jälkeen Wittgensteinin esittelemä käsitteen perheyhtäläisyyden tai prototyypin malli korvaa 2000-vuotiaan aristoteelisen käsitteen, mutta itse käsite 'käsite' ei ulkoasultaan muutu mihinkään. (-- ny ei ehdi muuta katsoa, koitan palata myöhemmin)
Suomennos Yleisen kielitieteen kurssista ei (vieläkään) ole ilmestynyt. Tällä hetkellä uusi ajankohta käännöksen ilmestymiselle on Vastapainon omien sivujen mukaan tammikuu 2010 ei siis lähdeluettelossa mainittu 2008.
Huomatuksessa mainittu op.cit. on latinaa ja tarkoittaa opus citatum, jolla tarkoitetaan edellä viitattua teosta ja sitä käytetään varsin tavallisesti ainakin vanhemmassa englanninkielesessä kirjallisuudessa sekä ranskassa. Idem on myöskin latinaa ja tarkoittaa "samaa" toisin sanoen samaa kirjaa, johon on viimeksi viitattu. Toimii siten varsin samalla tavalla kuin toinen latinismi ibid. tai ibidem. Näin Internet-aikana näiden tarkistaminen olisi vaatinut n. yhden Google-haun, joten ehkäpä olisi parempi jättää tuollaiset kommentit pois ja keskittyä aidosti sisällön parantamiseen.
--78.27.78.126 15. heinäkuuta 2009 kello 10.21 (EEST)
"Tarkennus: ettei vaan noi lehtiviitteet pitäis olla kirjaviitteitä? (kun julkaisu on lehden nimi, niin miksi siellä sitten on noita (toim.)? )"
- Wikipedian ohjeissa lähteen merkitsemisestä neuvotaan nimenomaisesti käyttämään lehtiviitettä artikkelien osalta. Toki kyseessä voi olla vain lapsus ja artikkelikokoelmaan tulisi viitata kirjaviitteellä, mutta koska katsoin tämän itse sisällön kannalta merkityksettömäksi poistin huomautuksen lähteiden alta ja siirsin sen osaksi keskustelua.
Koitin katsoa noi läpi, enkä nyt kyllä onnistunut päättelemään mistäköhän tässä oikein on kysymys? Kaikki viitatut teokset näyttävät kyllä aivan oikein viitatuilta ja noi joiden perässä on (toim.) niin lienevät artikkelikokoelmia tai Seboekin tapauksessa ensyklopedioita. Itse en ole kaikkia lukenut, mutta ainakin Dufvan ja Lähteenmäen teos on tuollainen sekä toi Veivon ja Huttusen teos. Jos jostain voisi nipottaa niin ainakin aika monessa lähdeviitteiden merkitsemiskonventiossa ainoastaan ensimmäisen toimittajan osalta nimi merkitään muotoon SUKUNIMI, ETUNIMET ja muiden osalta sitten käytetään ihan "tavallista" muotoa ETUNIMET SUKUNIMI, mutta tällä nyt ei liene suurempaa merkitystä selkeyden kannalta.