Keskustelu:Fantasiakirjallisuus

Sana fantasia tarkoittaa mielikuvitusta/kuvitelmaa ja itse sana tulee kreikan kielestä. Fantasiakirjallisuudessa henkilöt ja paikat ovat yleensä kuvitteellisia. Periaatteessa fantasia on kaikkea todellisuudesta poikkeavaa tai kuvitteellista. Monet sekoittavat keskenään fantasia - ja science fiction - kirjallisuuden. Fantasiakirjallisuus keskittyy enemmän magiaan, taruolentoihin tms. ja sci-fissä on teknologialla on merkittävä asema. Fantasiakirjallisuus voi sijoittua meidänkin maailmaamme, mutta yleinen kaava on, että se sijoittuu erilliseen fantasiamaailmaan, jonka kirjailija on joutunut luomaan itse aina karttaa ja kansoja myöten.

Uudelleenohjaus sivulta "fantasia" voisi olla syytä poistaa? Fantasia tarkoittaa monta muutakin asiaa kuin vain fantasiakirjallisuutta...

Sitä ei ole tarvettaa poistaa, ennen kuin joku kirjoittaa aiheesta Fantasia jotain. --Samulili 3. maaliskuuta 2005 kello 09:17 (UTC)

Historia

Aika kehno kappale, se on totta mitä sanotaan, mutta sanotaankin aika vähän. Mitäköhän mainitsisi?--HARMON-MUTE (keskustelu) 4. tammikuuta 2016 kello 15.36 (EET)

Laatuarviointi

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Mielestäni aika lähellä Lupaavan tasoa. Voin laajentaa historiaa Sisätön kirjan perusteella. Tarvitaanko muuta? --Miihkali ^{(K • M)} 18. tammikuuta 2021 kello 11.34 (EET)

Artikkeli on joiltain osin kirkkaasti lupaava, mutta toisilta osin ei niinkään. Tzvetan Todorovin genrejako ja määrittelyt täytyy sisällyttää artikkeliin. Niklas Bengtssonia ei tule käyttää lähteenä mihinkään. Jatkan myöhemmmin. Iivarius (keskustelu) 18. tammikuuta 2021 kello 11.55 (EET)

Mitä pahaa Niklas on sinulle tehnyt? --Miihkali ^{(K • M)} 18. tammikuuta 2021 kello 12.17 (EET)

Ei yhtään mitään, en tunne koko tyyppiä muuten kuin teostensa kautta. Mutta enin osa varsinkin fantasiaa käsittelevistä teoksistaan on lähinnä kirjastotyötä varten tehtyjä oppaita, joissa ei juurikaan ole lihaa luiden päällä, ja niiden kirjallisuudentutkimuksellinen arvo on lähinnä viitteellistä. Toisin kuin esim. viimeisin tietokirjansa Sadunkertojat, joka on aivan hyvä lähde satupuolelle. Myönnän vierastavani Bengtssonia lähteenä lievästi myös siksi, että hän ei ole ollut 2000-luvun alun jälkeen juurikaan osana kirjallisuustieteellistä tai muuta spefikeskustelua, mutta se on sinänsä sivuseikka, joka vain täydentää sitä, että (yksin) kirjoittamansa kirjat eivät tosiaan ole parasta suomenkielistä lähdekirjallisuutta saati kaikenkielistä. Iivarius (keskustelu) 18. tammikuuta 2021 kello 14.01 (EET)

Minusta tämä voisi nyt olla lupaava. Kirjaesimerkkejä löytyy runsaasti luokkapuusta, joten niitä ei varmaankaan ainakaan kannata enää lisätä, pikemminkin päinvastoin. Johdanto on nyt lyhyt, mutta se kertoo ehkä jo olennaisen, samoin kuin määritelmäosio. Todorovin genrejakoa en olisi osannut edellyttää tähän, koska en tunne sitä. --Savir (keskustelu) 20. tammikuuta 2021 kello 23.55 (EET)

Mä olen varmaan sen verran konservatiivi, että kaipaan "oikeata johdantoa" eli artikkelin tiivistelmää. Nyt johdanto on vain aiheen määritelmälause. --PtG (keskustelu) 23. tammikuuta 2021 kello 23.01 (EET)

Tästä samaa mieltä. --Kärrmes (keskustelu) 30. tammikuuta 2021 kello 22.05 (EET)

Ei konsensusta. Arkistoin. J.K Nakkila (keskustelu) 18. helmikuuta 2021 kello 08.52 (EET)