Keskustelu:Erikoisjoukko

Hei kuka poistelee koko ajan venäjän erikoisjoukoukkoja, ja muutama usalaistakin puuttuu, olen pari kertaa lisännyt.

Mielipiteitä kirjoitanko tähän samaan artikkeliin erikoisjoukoista, eliittijoukoista sekä erikoiskoulutushaaroista, vai tulisiko kirjoittaa erilliset artikkelit? --PV 17. maaliskuuta 2005 kello 22:21:50 (UTC)

Ne ovat kuitenkin sen verran samanlaisia aiheita, joten ne voi varmaan kirjoittaa samalle sivulle. Ei sitten tarvitse ainakaan etsiä eripaikoista. --Teme 17. maaliskuuta 2005 kello 22:28:44 (UTC)

Varmaan siinä tapauksessa kannattaa miettiä erikseen kirjoittamista jos tarkoitus on kertoa jostain tietystä yksiköstä, eikä vain yleisellä tasolla.--Teme 17. maaliskuuta 2005 kello 22:34:41 (UTC)

---

Hei, toi linkki tonne AKS:n ei toimi se vie Akateemisesta Karjala-seurasta kertovaan artikkeliin! –Kommentin jätti TFT (keskustelu – muokkaukset).

Korjattu. –Kooma (di algo) 12. marraskuuta 2007 kello 13.57 (UTC)

"Varusmieskoulutusyksiköitä ei erikoisjoukoiksi voi laskea."

- Tämän mukaanhan sitten myöskään Spetsnaz ei ole erikoisjoukko. (spetsnazilla tarkoitetaan venäjän erikoisjoukkoja, eikä itsessään ole erikoisjoukko)

Suomessa varusmieskoulutusyksiköillä ei liene pahemmin operatiivista toimintakykyä ja lainsäädäntö kieltää varusmiesten käyttämisen vaarallisiin tehtäviin. Spetsnazeista en paljoa tiedä, mutta tiedän heidän suorittavan operatiivisia tehtäviä, toisin kuin suomalaiset varusmiehet. Mielestäni operatiiviset yksiköt, joissa toimivat henkilöt ovat saaneet varusmiehinä erikoisjoukko-koulutusta varusmieskoulutusyksikössä, ovat mielestäni erikoisjoukkoja.

rbt 27. kesäkuuta 2010 kello 12.38 (EEST)

Operatiivinen toimintakyky on jo terminä hankala. Onhan vaikka rippikoululaisella "operatiivinen toimintakyky", kyaymya kuuluu vain että mihin ja kuinka hyvä... ;) ja em. perusteella se ei siis myöskään voi olla mikään erikoisjoukon kriteeri. Vielä aiheesta yksi kärjistetty esimerkki: Utin laskuvarjojääkärikomppanian varusmiehillä on täysin varmasti esim. 8 kk kohdalla parempi operatiivinen toimintakyky maahanlaskussa, liikenteenlaskennassa (tiedustelussa), talvisessa sissitoiminnassa kuin esim. Chigagon SWATilla... (ja todennäköisesti parempi kuin useilla kymmenillä muillakin joukoilla kuten vaikka esim. SEAL:llä). Lisäksi Suomessa ei lainsäädäntö kiellä varusmiehiä käytettäväksi vaarallisiin tehtäviin, se itse asiassa velvoittaa heidät, kuten kaikki muukin asevelvolliset, siihen... ;)--PV 28. kesäkuuta 2010 kello 23.59 (EEST)

Pahoittelen jos kirjoituksestani ei selvinnyt, että tarkoitin operatiivisella toimintakyvyllä nimenomaan sotilaallisia tehtäviä, joissa saattaa joutua tappamaan vihollisia. Rippikoululaisella ei ole operatiivista toimintakykyä sotilaallisiin tehtäviin, koska hänellä ei ole puuttuvan koulutuksensa ja varustuksensa puolesta minkäänlaista kykyä suorittaa tehtävää, joka normaalisti voitaisiin antaa tehtäväänsä koulutetulle sekä varustetulle sotilaalle, lainsäädännön puitteissa.

Utin varusmiehet osaavat varmasti hypätä laskuvarjolla paremmin kuin Chicagon SWAT, joka ei ole kaukotiedusteluun tarkoitettu yksikkö. Chicagon SWAT puolestaan pätkisi uttilaiset 6-0 jos näiden taitoja verrattaisiin vaikkapa vaarallisen henkilön kiinniottoon. Erikoisjoukot usein erikoistuvat erilaisiin tehtäviin. Jopa mainitsemallasi SEAL:illa on useampia eri alueisiin ja tehtäviin erikoistuneita yksiköitä.

Voisitko kertoa missä Suomen lainsäädäntö velvoittaa varusmiehet vaarallisiin tehtäviin, kun minä löydän puolestani maininnan, että esimerkiksi sellaiseen tehtävään, johon liittyy terroristin ampuminen saa käyttää vain puolustusvoimien sotilasvirassa palvelevaa sekä henkilöä, joka on nimitetty puolustusvoimien virkamieheksi määräaikaiseen virkasuhteeseen määrättynä sotilastehtävään. Ja pidetään nyt mielessä, että varusmies on varusmiespalvelusta suorittava henkilö, toisin sanoen henkilö jonka sotilaskoulutus on edelleen kesken.

Jos Suomessa tulisi nyt tarve kohottaa sotilaallista valmiutta itärajalla, niin sinne sijoitettaisiin kantahenkilökuntaa ja reserviläisiä, eikä varusmiehiä joita ei ole ehditty vielä kouluttaa kokonaan, vaikka olisivat kuinka uttilaisia. Rajalta varmasti löytyisi Utissa palvelleita reserviläisiä jotka ovat erikoisjoukkoja.

Huomaa myös, että vaikka henkilö olisi asevelvollinen, ei se tarkoita sitä, että hän olisi saanut minkäänlaista sotilaskoulutusta.

Tai jotain :D rbt 29. kesäkuuta 2010 kello 20.53 (EEST)

Jos ei nyt lähdettäisiin keskusteluun erikoisjoukkojen tehtävistä ja osaamisesta. En oikein jaksa sitä ainaista, erityisesti jenkkien (täysin yliarvostettuja porukoita), erikoisjoukkojen hypetystä. Esimerkkinä taas niin "operatiivisen toimintakyvyn" kuin osaamisen käsitteiden vaikeudesta tuo (ikävä kyllä) heittoni SWATista ja Uttilaisista: ei ole mitenkään selvää että tilanne olisi 6-0. Varmasti pätee jos kyseessä on urbaanissa ympäristössä jenkkien lain mukaan tehty narkkarin kiinniotto, mutta jos pitää pidättää vaikka aseella varustautunut sekoboltsi jostakin Lapin perukoilta keskeltä metsää ja hankea niin uttilaiset rökittäisi 10-0 Chigagon SWATin.

Ekana nyt tulee mieleen puolustustilalaki...ei siitä ole kuin noin 70 vuotta kun varusmiehet joutuivat "vaarallisiin" tehtäviin... Muutenkin kannattaisi tutustua Suomen puolustusdoktriiniin: kyllä juuri varusmiehet yhdessä kantahenkilökunnan ja rajan väen kanssa ovat ne joilla valmiutta ekana nostetaan (kun ei muuta ole). Nämä "ostavat" aikaa että liikekannellepano saadaan käyntiin ja reserviläiset peliin mukaan...

Nykyajan meno aiheuttaa ilmeisesti tähän keskusteluun pienen ongelman: ennen sivistyneissä maissa terroristeja ei ammu sotilaat, vaan kiinniottaa poliisit... ;)--PV 29. kesäkuuta 2010 kello 23.06 (EEST)

SWAT on parempi niissä hommissa johon se on tarkoitettu ja uttilaiset siinä mihin he ovat koulutettu. Ihan niin kuin on neurologeja ja urologeja, mitkä ovat oman alansa erikoislääkäreitä, niin on myös swatteja ja utteja, mitkä ovat oman erikoisalansa spesialisteja. Ihmiset ovat amatöörejä oman alansa ulkopuolella. Eihän kukaan vertaa geopardin uintinopeutta purjekalan juoksuvauhtiinkaan, koska geopardi juoksentelee mielummin maalla ja purjekala uiskentelee vedessä.

Luin puolustustilalain (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1991/19911083) kokonaan, enkä löytänyt sieltä mitään mikä liittyisi varusmiehiin. Pääasiassahan ko. laki käsittelee perusoikeuksien rajoittamista poikkeusoloissa.

Ennen talvisodan alkamista Suomessa oli ollut viikkojen ajan käynnissä ylimääräiset harjoitukset ja rajalla oli venäläistä vastassa pääosin reserviläiset. On huomattava myös, että aiemmin Suomessa varusmiespalvelus kesti kauemmin kuin nykyään. Tämä mahdollisti sen, että valmiudessa oli varusmiehiä, joiden koulutus oli jo valmis. Nykyään kun miehistön palvelusaika on 180 päivää ei tämä ole enää mahdollista. Jokaisen palvelukseenastumiserän alussa suurin osa palveluksessa olevasta miehistöstä on sotilasvalaa vannomattomia alokkaita, koska "vanhat" jääkärit on kotiutettu muutama päivä sitten eikä uusia ole ehditty vielä kouluttaa.

Asevelvollisuuslaki (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20071438) 49§ sanoo, että mies joka ei ole sotilaspassia käteensä vielä saanut, kuuluu varareserviin kuin myös vaarit ja rauhan aikana palveluksesta vapautetut. Varareservi ei ole porukkaa, mikä ensimmäisenä laitetaan rajalle, vaan sitten kun muuta ei ole laittaa.

Asevelvollisuuslaki 78 § kieltää varusmiesten käytön virka-apuun liittyen vaarallisten henkilöiden kiinniottamiseen, räjähteiden raivaamiseen, aseellista voimankäyttöä edellyttävien tehtävien suorittamisen, sekä muut vastaavat vaaralliset tehtävät.

Asevelvollisuuslaki 86 § sanoo, että puolustusvoimien liikekannallepano voi olla osittainen tai yleinen. Osittaisen liikekannallepanon aikaiseen palvelukseen voidaan määrätä reserviin kuuluva asevelvollinen. Yleisen liikekannallepanon aikana myös varareservi (ml. varusmiehet) tai osa siitä voidaan (=ehkä tai ehkä ei) määrätä palvelukseen, 50 vuotta täyttäneet ainoastaan eduskunnan suostumuksella.

Itse olen palvellut puolustusvoimissa vain pari vuotta ja on mahdollista, että oppitunnilla on jotain jäänyt huomaamatta, joten olisko sulla pistää linkkiä tai antaa kirjavinkkiä jossa sanottaisiin, että tänäpäivänäkin varusmiehet suojaisivat liikekannallepanon?

On huomattavaa, että sodat ei syty tuosta noin vaan. Suomen puolustusvalmiutta säädellään tilanteen mukaan ja palvelukseen aletaan kutsua reserviläisiä jo kauan ennen kuin Suomi on sodassa.

Niin, ja vaikka se uttilainen pitäisi jostain syystä yllätten sieltä sotkusta repiä minuutin varoitusajalla sotaan, niin tällöin hänen varusmiespalveluksensa keskeytetään, eikä hän kuulu tällöin enää koulutusyksikköönsä, vaan sodanajanjoukkoihin.

rbt 2. heinäkuuta 2010 kello 00.08 (EEST)

Miksei "Karhu-ryhmä" voi olla "Poliisin erikoisjoukkoja maailmalla"-kohdassa, vaan sille pitää olla oma artikkeli "Suomen poliisin erikoisyksikkö" ? --Valmiustila 24. syyskuuta 2010 kello 18.23 (EEST)

Jutussa ei mainita rajavartiolaitoksen vakmius joukkueita? Jotka koostuvat myöskin virkamiehistä, ei varusmiehistä. Kuuluisivatko ne poliisin erikoisjoukkoihin kuten vaikka GSG9 vai sotilaallisiin joukkoihin? Taitavat kuitenkin olla enemmän lainvalvonta viranomaisia?