Keskustelu:Endoskooppinen retrogradinen kolangiopankreatikografia
|
Tämä artikkeli on valittu hyväksi artikkeliksi. Artikkelin äänestys on arkistoitu. |
Arkistoitu vertaisarviointi muokkaa
Sanahirviön lyhenne on ERCP. Aihe on jossain määrin spesifinen, eikä varmaan kiinnosta kuin noin kolmea henkilöä täällä, mutta tekisin kuitenkin mielelläni artikkelista mahdollisimman kansantajuisen. Tällä tutkimuksella ei valitettavasti ole muuta suomenkielistä nimeä; esimerkiksi Käypä hoito-suositus on ylläolevalla nimellä. Termin selitys tulee kuitenkin heti alussa. En tiedä olisiko tästä suositelluksi vaiko pikemminkin hyväksi artikkeliksi; tietoa kyllä löytyy, mutta se menee nopeasti aika tekniseksi ja yksityiskohtaiseksi. Pyytäisin kommentteja siitä, mihin suuntaan artikkelia kannattaisi kehittää. --Hehkuviini 25. kesäkuuta 2007 kello 22.29 (UTC)
- Tuskin kannattaa mennä aivan pieniin yksityiskohtiin saakka koska ei Wikipediasta kuitenkaan kukaan lääkäri tätä hommaa ala opettelemaan. Siis pituuden puolesta hyvä artikkeli voisi olla kohtuullinen mitta, ja ihan hyvältähän tämä näyttää jo. Toivoisin lisää toimenpiteen yleisestä merkittävyydestä, potilaalle ja yleensä. Kuinka usein tätä tehdään (onko 2000 vuodessa paljon vai vähän?) ja miten/kuinka usein se on ratkaisevasti parempi kuin rinnakkaiset menetelmät? Miten valitaan menetelmien välillä? Mitä se merkitsee potilaalle, kuinka kauan kestää?
- Lisäksi pieniä kirjoitusteknisiä juttuja. Otsikko "Termin selitys" voisi olla "Termin käännös" tai sen voisi yhdistää johdantoon. Sappikiviappale Diagnostinen/hoidollinen käyttö -otsikoiden alla sopisi paremmin toiselle puolelle ja "ERCP suositellaan tehtäväksi..." -kappale voisi olla vasta konkreettisempien käyttöjen jälkeen. --Moorvis 26. kesäkuuta 2007 kello 07.44 (UTC)
- Lääketieteestä en juuri mitään ymmärrä, joten en sisältöön osaa sanoa juuri mitään. Historia osio kannattaisi mielestäni siirtää ensimmäiseksi tai toiseksi otsikoksi. Antaa mielestäni paremmin kuvan siitä, mistä ollaan tutlu tähän. --qWerk 26. kesäkuuta 2007 kello 07.48 (UTC)
- Olen pyrkinyt lisäämään tai korjaamaan mainitut asiat. Vertailun vuoksi laitoin artikkeliin mahalaukun tähystyksien määrän Suomessa per vuosi (100 000). Onko vielä kommentteja? --Hehkuviini 11. heinäkuuta 2007 kello 18.18 (UTC)
- Lääketieteestä en juuri mitään ymmärrä, joten en sisältöön osaa sanoa juuri mitään. Historia osio kannattaisi mielestäni siirtää ensimmäiseksi tai toiseksi otsikoksi. Antaa mielestäni paremmin kuvan siitä, mistä ollaan tutlu tähän. --qWerk 26. kesäkuuta 2007 kello 07.48 (UTC)
- Minulle tuli mieleen, että voisi mainita tutkimuksen kontraindikaatioista sekä anestesiassa tekemisen indikaatioista. Lisäksi kuvituksen osalta olisi hienoa jos saisi läpivalaisukuvia esim. sappitiedilataatiosta ja muovi- tai metallistentistä sappiteissä ja sappitiekivien "nuohoamisesta". En tiedä onko antiobioottiprofylaksia yleinen käytäntö, mutta siitä voisi myös olla maininta. Tällä hetkellä esilääkityksestä mainitaan vain rauhoittava lääkitys. En tiedä onko tarpeen mainita ERCP:n aikana käytettävistä kipulääkkeistä ja spasmaamista estävistä lääkkeistä...meneekö se liian spesiaalitiedoksi? Artikkeli painottuu aika paljon skooppityöskentelyyn - olisi hyvä vielä hieman laajentaa läpivalaisun käyttöä. Lyhyesti säteilynäkökulma ja jotain sellaista. foxyshady 11. heinäkuuta 2007 kello 22.58 (UTC)
- Juu, kiitos ideoista. Laajensin artikkelia kontraindikaatioiden, antibioottiprofylaksian ja säteilyturvallisuuden osalta ja pari lausetta yleisanestesiasta ja noista supistelua estävistä lääkkeistä. Artikkelissa on käytetty kaikki vapaalla lisenssillä olevat kuvat (paitsi de-wikissä on vielä yksi, jonka siirrän lähipäivinä), mutta valitettavasti noista mainitsemistasi stenteistä tms ei ole kuvia... olen kyllä samaa mieltä, että olisi hienoa jos sellaisia saisi jostain =) Skooppityöskentelyä painotetaan kaikissa käyttämissäni lähteissä, eikä läpivalaisutekniikoista oikeastaan paljoa mainita, käypä hoito-suosituksessa on pari lausetta. Tiedätkö ehkä jotain lähdettä, josta löytäisi luotettavaa tietoa aiheesta? --Hehkuviini 12. heinäkuuta 2007 kello 22.07 (UTC) Edit: Lisätty 2 kuvaa. --Hehkuviini 12. heinäkuuta 2007 kello 22.54 (UTC)
- WSOY:n Radiologia-kirjassa on jotain, mutta varsin suppeasti. Samoin Duokkarin Kliinisessä radiologiassa. Osittainhan tässä voi hyödyntää angiografia-lähteistöä, koska läpivalaisua siinäkin käytetään (kunhan ei sekoita sitten angoissa käytettävää substraktio-tekniikkaa tähän). Vielä tuli mieleen sellainen, että varjoaineen ominaisuuksistakin voisi mainita lyhyesti. Kun rtg-varjoaineitahan on tuon jodin lisäksi barium ja radiologiselta kannalta ajateltuna on tärkeää eritellä kumpaa käytetään missäkin. Katson vielä jos keksisin jonkun hyvän lpv-aiheisen lähteen. foxyshady 15. heinäkuuta 2007 kello 22.50 (UTC) Edit: Säteilyannoksen määrän kansallistajuistamiseksi voisi muuten käyttää tuota STUK:n kaavaa eli ilmaista tutkimuksen säteilyannoksen myös päivinä luonnonsäteilyä. foxyshady 15. heinäkuuta 2007 kello 22.59 (UTC)
- Onko itselläsi nuo mainitsemasi kirjat? Voit hyvin lisätä artikkeliin tietoa, jos ehdit ja jaksat! Itse en valitettavasti saa noita hetkeen käsiini, koska en ole tällä hetkellä fyysisesti Suomessa =) Englanninkielisissä lähteissä ongelmana saattaa olla, että tutkimuksissa saatetaan käyttää eri laitteistoja tai käytäntöjä kuin meillä kotomaassa. Mutta siitähän selviää mainitsemalla asian. Varjoaineista löytyy tietoa, lisään lähipäivinä. Pitää vain varoa, ettei mene liian yksityiskohtaiseksi; pelkään jo nyt, ettei kukaan tätä artikkelia ikinä jaksa lukea. Heh. --Hehkuviini 15. heinäkuuta 2007 kello 23.28 (UTC)
- WSOY:n Radiologia-kirjassa on jotain, mutta varsin suppeasti. Samoin Duokkarin Kliinisessä radiologiassa. Osittainhan tässä voi hyödyntää angiografia-lähteistöä, koska läpivalaisua siinäkin käytetään (kunhan ei sekoita sitten angoissa käytettävää substraktio-tekniikkaa tähän). Vielä tuli mieleen sellainen, että varjoaineen ominaisuuksistakin voisi mainita lyhyesti. Kun rtg-varjoaineitahan on tuon jodin lisäksi barium ja radiologiselta kannalta ajateltuna on tärkeää eritellä kumpaa käytetään missäkin. Katson vielä jos keksisin jonkun hyvän lpv-aiheisen lähteen. foxyshady 15. heinäkuuta 2007 kello 22.50 (UTC) Edit: Säteilyannoksen määrän kansallistajuistamiseksi voisi muuten käyttää tuota STUK:n kaavaa eli ilmaista tutkimuksen säteilyannoksen myös päivinä luonnonsäteilyä. foxyshady 15. heinäkuuta 2007 kello 22.59 (UTC)
- Juu, kiitos ideoista. Laajensin artikkelia kontraindikaatioiden, antibioottiprofylaksian ja säteilyturvallisuuden osalta ja pari lausetta yleisanestesiasta ja noista supistelua estävistä lääkkeistä. Artikkelissa on käytetty kaikki vapaalla lisenssillä olevat kuvat (paitsi de-wikissä on vielä yksi, jonka siirrän lähipäivinä), mutta valitettavasti noista mainitsemistasi stenteistä tms ei ole kuvia... olen kyllä samaa mieltä, että olisi hienoa jos sellaisia saisi jostain =) Skooppityöskentelyä painotetaan kaikissa käyttämissäni lähteissä, eikä läpivalaisutekniikoista oikeastaan paljoa mainita, käypä hoito-suosituksessa on pari lausetta. Tiedätkö ehkä jotain lähdettä, josta löytäisi luotettavaa tietoa aiheesta? --Hehkuviini 12. heinäkuuta 2007 kello 22.07 (UTC) Edit: Lisätty 2 kuvaa. --Hehkuviini 12. heinäkuuta 2007 kello 22.54 (UTC)
Artikkelin teksti on erinomaisen sujuvaa ja virheetöntä. Ainut korjausta vaativa seikka on ERCP:n käyttö -kappaleen puuttuva johdanto. Johdannoksi riittää lyhyt tekstikappale, jossa luetellaan erilaiset käyttötavat – myös ne, joita ei käsitellä sen enempää. Lukijaa saattaa lisäksi kiinnostaa, kumpi tai mikä käyttötavoista on yleisempi, lääketieteellisesti tärkeämpi jne. --Hippophaë 23. heinäkuuta 2007 kello 00.01 (UTC)
- Kiitos kommenteista. Tein toivomasi johdantokappaleen. Yst.terv. --Hehkuviini 23. heinäkuuta 2007 kello 12.47 (UTC)
PTC helpompi kuin ERCP?? Olen kyllä eri mieltä tuosta vaikeusasteesta, varsinkin jos ajatellaan kuinka moni lääkäri tekee säännöllisesti ERCP-toimenpiteitä vs. PTC/PTBD-toimenpiteitä. Lisäksi jos otetaan huomioon se että PTC/PTBD-toimenpide pyydetään myös tilanteissa joissa on kirurgisesti tehty sappitievaurio eikä intrahepaattisesti(maksansisäisesti) ole minkäänlaista laajentumista sappiteissä. Mielestäni toimenpiteiden vaikeusastetta on aivan turha vertailla ja siitä syystä kommentti "PTC on toimenpiteenä helpompi" on lähinnä ajattelemattomuutta henkilöltä joka ei varmasti ole yhtään kyseistä toimenpidettä elämässään tehnyt, ja pitää ERCP-toimenpidettä haasteellisena. --84.249.83.154 11. syyskuuta 2009 kello 20.14 (EEST)
- Kommentti teknisestä vaikeudesta on otettu suoraan lähteestä, joka löytyy klikkaamalla viitenumeroa. Olettaisin, että kyseisen artikkelin kirjoittajat olisivat näitä toimenpiteitä tehneet. Luultavasti teknisellä vaikeudella viitataan ERCP:n ja PTC:n oppimiskäyriin ja komplikaatiofrekvenssiin. Epäselvyyksien välttämiseksi poistin kuitenkin ko. ilmauksen. --Hehkuviini 14. syyskuuta 2009 kello 11.22 (EEST)