Keskustelu:Eduskunta

Selkeä kuva koko rakennuksesta, mahdollisesti myös lisärakennuksesta olisi hyvä lisä tähän artikkeliin. Dubaa 7. elokuuta 2006 kello 20.26 (UTC)

Taulukon "Ruotsalainen eduskuntaryhmä" on tökerö määritelmä verrattuna muihin kun on kyse vaaleista. Takaisin entinen, ja edustajiksi 8 + 1, selvitys alaviitteenä. Itse en muokkaa koska eräs henkilö on nimittelemässä heti jos teen jotenkin ruotsalaisuuteen liittyviä muutoksia. --Frank 26. lokakuuta 2006 kello 08.10 (UTC)

Se on virallinen eduskuntaryhmä [1]. --Joonasl (kerro) 26. lokakuuta 2006 kello 08.12 (UTC)

Alaviite olisi kuitenkin parempi kuin erillinen artikkeli joka on tynkä. Eli maininta artikkeleihin Suomen eduskunta, Ruotsalainen kansanpuolue ja Ahvenanmaa. Asia olisi toinen jos ryhmästä ja sen toiminnasta olisi enemmänkin sanottavaa omassa artikkelissaan. --Frank 26. lokakuuta 2006 kello 08.15 (UTC)

Kirjoitin vain tyngän alkuun, kyllä kysesestä eduskuntaryhmästä varmasti saa kunnon artikkelin aikaiseksi. Täällä on esim. aineistoa.[2] --Joonasl (kerro) 26. lokakuuta 2006 kello 08.18 (UTC)

{{Korjattava/Suomi}}

Artikkeli käsittelee nimenomaan Suomen eduskuntaa, kansanedustuslaitoksista yleisesti kerrotaan artikkelissa parlamentti, joten IP-käyttäjän syyskuussa lisäämä malline {{Korjattava/Suomi}} on mielestäni tässä tapauksessa tarpeeton. Otetaanko malline pois, vai annetaanko olla? --Nironen 6. lokakuuta 2008 kello 04.02 (EEST)

Pois. Ei riigikogun artikkeliinkaan lisätä korjattava/Viro. -tKahkonen 6. lokakuuta 2008 kello 11.27 (EEST)

201 edustajaa

Häiritseekö ketään muuta se, että taulukko väittää 2007 vaaleissa valitun yhteensä 201 edustajaa? --Jmk 25. tammikuuta 2009 kello 18.19 (EET)

Theodor Herzl näköjään vaihtoi viime toukokuussa kokoomuksen paikkamäärää.--ap4k 25. tammikuuta 2009 kello 19.43 (EET)

Niinpäs näkyy. TH:n ajatus on kai ollut huomioida Merikukka Forsiuksen siirtyminen vihreistä kokoomukseen 15.2.2008, mutta ajatus on väärä: taulukossa on toki tarkoitus olla vaalien tulos. (TH ei huomannut samalla vähentää vihreiden paikkamäärää, mikä onkin hyvä, koska näin virhe tuli esiin kun sattumalta tulin laskeneeksi luvut yhteen.) --Jmk 25. tammikuuta 2009 kello 20.04 (EET)

Vuonna 1975 myös 201 edustajaa, lieneekö RKP:lle merkattu yksi liikaa? --94.22.107.247 19. kesäkuuta 2011 kello 19.32 (EEST)

1945

IP-muokkaaja lisäsi lähteettömän väitteen, että Mannerheim hajotti eduskunnan 1945. En tiedä mistä tuo ajatus on peräisin. Vuonna 1961 painettu Otavan iso tietosanakirja luettelee eduskunta-artikkelissaan hajotukset aikana 1908–1954. Luettelo ei tunne mitään vuoden 1945 hajotusta. Luettelon mukaan eduskunta on itsenäisyyden aikana hajoitettu vuosina 1919, 1924, 1929, 1930 ja 1954. --Jmk 14. tammikuuta 2012 kello 20.50 (EET)

Myös tässä artikkelissa viitattu oikeusministeriön taulukko [3] sisältää tiedon siitä, mitkä vaalit olivat hajotuksen seurausta; vuoden 1945 vaaleja ei ole merkitty hajotusvaaleiksi. Olisikohan tuo "vuoden 1945 hajotus" IP-muokkaajan yksityisajattelua. --Jmk 14. tammikuuta 2012 kello 20.56 (EET)

Itsekin muistelisin jostain lukeneeni, että vuoden 1945 aikaistetuista vaaleista olisi säädetty poikkeuslaki tms. eli eduskunta olisi itse määrännyt niiden ajankohdan eikä presidentti. Mannerheim hajotti eduskunnan ainoastaan valtionhoitajana vuonna 1919 (tai olisiko hajotus ollut vuoden 1918 puolella, tiedä häntä). Siksi kumosinkin IP:n muokkauksen. Juuri nyt en asiaa kuitenkaan voi paremmin tarkistaa, kun mikään kirjasto ole tähän aikaan auki. --Risukarhi 14. tammikuuta 2012 kello 21.03 (EET)

Finlex on auki. Vuonna 1944 on säädetty Laki vuonna 1945 toimitettavista edustajanvaaleista (861/1944), joka on kumonnut vuonna 1943 annetun lain eduskuntavaalien siirtämisestä. --Jmk 14. tammikuuta 2012 kello 21.07 (EET)

Kuitenkin, kun 1944 vaalit määrättiin pidettäväksi 1946 eli toimikautta jatkettiin sinne saakka ja kun sitten määrättiinkin pidettäväksi uudet vaalit jo 1945, eikö kyseessä ollut hajotus, ainakin teknisesti? Myös vuonna 1953 Paasikiven suorittaman hajotuksen jälkeen hallitus antoi esityksen laiksi kansanedustajain vaaleista vuonna 1954: Eduskunta - valtiopäiväasiakirjat --85.78.80.92 14. tammikuuta 2012 kello 22.04 (EET)

Onko se hajotus, jos eduskunta itse päättää hajaantua etuajassa? Yleensä hajotuksella viitataan ulkoisen tahon tekemään päätökseen ennenaikaisten vaalien järjestämisestä. Tuossa artikkelissa olevassa luettelossa on joka tapauksessa alussa sanat "Presidentti on hajottanut eduskunnan seitsemän kertaa vuosina:", joten vuoden 1945 "hajaantuminen" tuleekin mainita erikseen listan jälkeen. En tosin ymmärrä, miksi vuosina 1907–1919 tapahtuneet hajotukset on rajattu listan ulkopuolelle. Tuosta 138/1953 -lakiesityksen sisällöstä olisi kiinnostavaa tietää enemmän: mitä se on käsittänyt ja miksi se on annettu. --Risukarhi 14. tammikuuta 2012 kello 22.17 (EET)

No eihän se tietenkään ole hajotus. Tässä on nyt kaksi lähdettä joiden mukaan eduskuntaa ei hajotettu 1945, eikä yhtään lähdettä jonka mukaan olisi hajotettu, joten enemmät pohdinnat siitä asiasta ovat turhia ellei ilmaannu uusia lähteitä. – Lain 138/1953 sisältö voi varmaan muuten olla kiinnostavaa, sitä voi tutkia esim. kirjastossa Suomen Säädöskokoelmasta. --Jmk 14. tammikuuta 2012 kello 22.24 (EET)

Kuitenkin, kun 1939 valitun eduskunnan toimikautta jatkettiin 1941 kahdellä vuodella - vaalit olisivat olleet 1942 sijasta 1944 - ja uudelleen 1943 jälleen kahdella vuodella, - jolloin vaalit olisivat olleet heinäkuussa 1946 ja samalla toimikausi olisi päättynyt - , mutta kun vaalit määrättiinkin pidettäväksi maaliskuussa 1945 eli ennenaikaisesti, eikö kyseessä ollut hajotus, suorittipa sen sitten tasavallan presidentti tai perustuslaista poiketen valtioneuvosto? --85.78.80.92 15. tammikuuta 2012 kello 03.29 (EET)

Ei. Lähteiden mukaan mennään. Piste. --Jmk 15. tammikuuta 2012 kello 10.53 (EET)

Tarvitaan siis lähteet eduskunnan hajottamisille 1924, 1929, 1930, 1953, 1962, 1971 ja 1975, mutta missä ne ovat? Samalla on kai oletettava, ettei riitä pelkästään lähde ennenaikaisten vaalien määräämisestä?

Muuten, kun kirjoittaa hakuun eduskunnan hajottaminen, se viekin tynkäartikkeliin parlamentin hajottaminen, jossa ei ole lainkaan linkkiä tämän artikkelin osioon eduskunnan hajottamisesta.

--85.77.211.143 15. tammikuuta 2012 kello 12.24 (EET)

Artikkelissa ei nyt näytä olevan merkitty lähteitä muille hajottamisille, mutta Jmk:han luetteli niitä jo useitakin tuossa ensimmäisessä puheenvuorossaan, eli helpostihan ne artikkeliinkin täydentää. Kun loin tuon tynkäartikkelin parlamentin hajottamisesta, en tiennyt, että täällä olikin jo parempi osio eduskunnan hajottamisesta. Eli sen ohjauksen voi kyllä yhtä hyvin kääntää tähän artikkeliin. --Risukarhi 15. tammikuuta 2012 kello 12.53 (EET)

Joka tapauksessa: kun määrätään vaalit pidettäviksi ennenaikaisesti, eikö silloin ole kyse eduskunnan hajottamisesta? Toki on selvää, että 1939 valittu eduskunta oli poikkeuksellinen, koska sodan takia sen toimikautta jouduttiin jatkamaan kahdesti - kuitenkin loppujen lopuksi vaalit määrättiinkin pidettäviksi maaliskuussa 1945 aiotun heinäkuun 1946 sijasta. --193.66.84.181 15. tammikuuta 2012 kello 14.31 (EET)

Ei. Kolmannen kerran: Lähteiden mukaan mennään. Jos haluat harrastaa yksityisajattelua terminologiasta, tämä on siihen väärä paikka. Artikkelin keskustelusivu on tarkoitettu artikkelin kirjoittamista ja kehittämistä koskevaan keskusteluun. --Jmk 15. tammikuuta 2012 kello 17.08 (EET)

Tutkin huvikseni vielä tätä asiaa Suomen asetuskokoelmasta. Eduskunnan hajottamiset ovat siellä aina nimellä "tasavallan presidentin avoin kirje ja käsky eduskuntavaalien toimittamisesta [etc.]". Esim. vuoden 1953 asetuskokoelmassa hajotuskäsky on asetus nro 461; edellämainitun hallituksen esityksen pohjalta säädetty laki vuoden 1954 eduskuntavaaleista (nro 518) sisälsi vain eräitä teknisiä määräyksiä vaaliluetteloiden keräämisestä kunnissa ym. Vuoden 1945 eduskuntavaaleista säädettiin poikkeuslailla (862/1944) – kuten edellä jo todettiin – joka annettiin 1.12.1944. Presidentin hajotusmääräystä ei tarvittu. Kuten Jmk jo totesi, ennenaikaisten vaalien määräämistä eduskunnan omalla päätöksellä ei ole ollut tapana kutsua eduskunnan hajottamiseksi. --Risukarhi 16. tammikuuta 2012 kello 17.08 (EET)

Tässäpä yksi lähde Kansalliskirjaston Doria-julkaisupalvelusta, kansanedustaja Urho Kekkosen puheenvuoro, jossa oikeustieteen tohtori toteaa viitaten lakiin edustajanvaalien siirtämisestä vuodelta 1941 mm.

Hallitus nyt on todistanut, ja se on täälläkin todistettu, että uusien vaalien toimittaminen ei ole ennen vuotta 1944 mahdollista. Näin ollen ei eduskunnan hajoittamistakaan voida suorittaa ennen vuotta 1944. Meillähän on eduskunnan hajoittaminen erottamattomasti liitetty uusien vaalien toimittamiseen, ja kun siis uusia vaaleja ei voida määrätä suoritettavaksi, ei myöskään eduskuntaa voi määrätä hajoitettavaksi.

--85.77.45.72 16. tammikuuta 2012 kello 18.06 (EET)

Kauhajoki-kohtaan lisälähde

YLEn uutisissa kirjoitettiin Kauhajoelle siirtymisestä 1939: http://yle.fi/uutiset/eduskunta_lahti_kauhajoelle_turvaan_tasan_75_vuotta_sitten/7655862 --Hartz (keskustelu) 30. marraskuuta 2014 kello 11.45 (EET)

Miksei tätä voinut laittaa suoraan artikkeliin?--Veli Himmeä (keskustelu) 30. marraskuuta 2014 kello 12.43 (EET)

Koska en itse jaksanut lukea, vertailla, kirjoittaa ym. --Hartz (keskustelu) 30. marraskuuta 2014 kello 12.53 (EET)

Taulukkoon yhteensä-sarake?

Mun mielestä tuohon isoon taulukkoon kannattaisi lisätä oikeaan laitaan sarake "yhteensä", jossa olisi kaikki rivillä maininitut kansanedustajien lukumäärät yhteenlaskettuna. Tuon luvun pitäisi sitten täsmätä 200. Äsken oli ongelmana, että luku oli 201 ja virheen huomasi vain tarkkasilmäinen. Taulukko pysyisi paremmin kunnossa, kun olisi luku, joka ilmoittaisi virheestä. --Hartz (keskustelu) 25. maaliskuuta 2015 kello 11.51 (EET)

Vaikuttaa käyttökelpoiselta idealta; tuo yhteenlasku täytyisi kyllä tehdä koodilla, koska manuaalisesti syötettynä tulos voisi olla yhtä virheellinen jälleen. --Pänikkä (keskustelu) 25. maaliskuuta 2015 kello 11.55 (EET)

Taulukko

Onko sille joku erityinen syy, ettei vuosien 1917-18 Kansanpuolueesta, Demokraattisesta vaihtoehdosta tai Remonttiryhmästä ole omia sarakkeita taulukossa, vaan ne on muut-sarakkeessa? --37.33.241.153 18. toukokuuta 2016 kello 18.50 (EEST)

Paavo Väyrynen

Eikö Kansalaispuolueen tilalle pitäisi laittaa Seitsemän Tähden Liike, sillä eihän Väyrynen edusta enää Kansalaispuoluetta. Merimiesei (keskustelu) 31. elokuuta 2018 kello 12.39 (EEST)

Eduskunnan paikkojen kartta virheellinen – vasemmistoliitto puuttuu eduskunnasta täysin

Eduskunnan paikkojen kartta virheellinen – vasemmistoliitto puuttuu eduskunnasta täysin (tai itse asiassa, kun oikein tarkasti katsoo, niin on se siellä, mutta ei meinaa millään erottua.

Pitäisi olla nyt hiukan selkeämpi, varsinkin jos kuvaa katsoo suurena. Samalla tein kristillisdemokraateista vähän paremmin erottuvan. Pive (keskustelu) 10. toukokuuta 2019 kello 17.56 (EEST)