Keskustelu:Astevaihtelu

Viimeisin kommentti: 10 vuotta sitten käyttäjältä 2001:708:220:2011:20DB:3568:5682:ADD3 aiheessa Sonorantit

Astevaihtelu -tekstin loppuun on kirjoitettu mielipide, joka ei edusta neutraalia näkökulmaa aiheeseen. Vaikka mielipide onkin poimittu jostakin lähdeteoksesta, se ei suinkaan ole pätevää tietoa. Siten mielipide ei myöskään ole hyvän tyylin mukaista tieteellisessä tekstissä. Tällainen mielipide siirtää ja ylläpitää aivan turhaan negatiivista asennetta kielessämme olevaa tosiasiaa, astevaihtelua, kohtaan. Haluamme tai emme, niin astevaihtelu on kielessämme yhä edelleen, ja se aiheuttaa sanoihin toisinaan lauseyhteyksistä riippuen myös merkityseroja. Veera Verbi (keskustelu) 9. lokakuuta 2013 kello 11.54 (EEST)Vastaa

Mielipiteen poistamisen sijasta voisin ehdottaa, että lisäät tuon väitteen perään jonkun vähintään yhtä hyvin lähteistetyn ja perustellun vastakkaisen tai neutraalin mielipiteen. Tietosanakirjassa pitäisi käsitellä asioita tasapainoisesti kaikilta puoliltaan. –Kotivalo (keskustelu) 9. lokakuuta 2013 kello 12.25 (EEST)Vastaa
En ajatellut poistaa tuota mielipideilmaisua. - Ja ehdotuksesi on hyvä, kiitos.
Veera Verbi (keskustelu) 10. lokakuuta 2013 kello 18.27 (EEST)Vastaa
No ainakin tuo J. J. Mikkola on pätevä ja edelleen tunnustettu tiedemies. Jostain löytynee myöa Eino Jutikkalan arvio siitä, miten ruutukaava kaupungissa (kuten Turku), on hankala, vaikea ja turha. Paljon vaikeampaa olisi opislella tonaalisia kieliä kuten kiinaa ja vietnamia, joiden puhujille taas suomen opiskelu etenkin aikuisiällä saatttaa tuottaa tuskaa. Ja onhan esitetty (kai ihan vakavissaan) sellainenkin teoria, että itsemurhien suuri määrä Suomessa ja Unkarissa johtuisi uralilaisten kielten vaikeasta kieliopista.--Urjanhai (keskustelu) 13. lokakuuta 2013 kello 08.47 (EEST)Vastaa
Ha ha. Vaikka wikipediassa toki pitäisi käsitellä asioita "tasapainoisesti kaikilta puoliltaan", en ole silti ihan vakuuttunut että sata vuotta vanha slavistiikan professorin mielipide olisi kovin tärkeä mainita tässä artikkelissa.--Tanár 17. lokakuuta 2013 kello 23.14 (EEST)Vastaa

Otsikointi muokkaa

Miten artikkelia saataisiin otsikoitua? Artikkeli tarvitsee väliotsikoita. --85.157.52.112 13. lokakuuta 2013 kello 08.17 (EEST)Vastaa

Muokkaa rohkeasti. Meillä on täällä ystävällinen itsepalvelu. –Kotivalo (keskustelu) 13. lokakuuta 2013 kello 08.27 (EEST)Vastaa

Jokin ongelma ilmennyt muokkaa

Voisiko joku kenties selittää seuraavan ongelman: Korjailin viitettä 1, jotta sain samaan viittaukseen liittyvät yhteen. Muuta en tehnyt tällä kertaa. Tallentaessani tuli tekstin loppuun punainen varoitusteksti, joka väittää, että artikkelissa on viitteitä, mutta ei viitelistaa niille. Kuitenkin tekstissä selvästi näkyy, että siellä on edelleen sama vanha viitelista varattuna niille tekstin lopussa; kukaan ei sitä ole poistanutkaan. Mitähän tällaisen kanssa pitäisi tehdä? --Veera Verbi (keskustelu) 28. lokakuuta 2013 kello 22.19 (EET)Vastaa

Useimmiten tuo minulla johtuu siitä, että unohdan "sulkea" reftagin eli laittaa loppuun tuon </ref> -rimpsun, tai kirjoitan sen väärin. Tai sitten artikkelin lopusta puuttuu {{Viitteet}} -malline. –Kotivalo (keskustelu) 28. lokakuuta 2013 kello 22.22 (EET)Vastaa
Ilmeisesti nyt kävikin niin, että jokin tekninen ongelma käväisi Astevaihtelumme kimpussa :), sillä kävin vielä vilkaisemassa artikkelia, ja ongelma olikin korjaantunut "itsekseen". --Veera Verbi (keskustelu) 28. lokakuuta 2013 kello 22.33 (EET)Vastaa
Myös <ref name="nimi" /> -viitteet pitää sulkea laittamalla kauttaviiva perään. Sellainen ref name, jossa on itse viite, suljetaan normaalisti. Terveisin artikkelissa käväissyt tekninen ongelma Pxos (keskustelu) 28. lokakuuta 2013 kello 22.49 (EET).Vastaa
Kiitos tekstissä käväisseelle wiki-keijulle, vai mikä tuo sitten ikinä olikin. :) --Veera Verbi (keskustelu) 29. lokakuuta 2013 kello 20.27 (EET)Vastaa

Sonorantit muokkaa

En ymmärrä kohtaa "heikkoasteiset klusiilien vastineet" .

Suomi on aasialainen kieli ja konsonantit voidaan monissa niistä jakaa kolmeen kielen toimintaan vaikuttavaan ryhmään. Takakonsonantit k, p ja t, jotka lausutaan suun takaosassa kieltä taaksepäin taivuttaen. Sonorantit m,n, ng, r ja l (myös j ja v vokaalimuotoisina i ja u vaikuttavat suomen taivutukseen tietyissä tilanteissa). Puhaltavat konsonantit h ja s, myös f, ch, kh, ph, th jne.

Astevaihtelua esiintyy, kun kyseessä on yhdistelmä sonorantti + takakonsonantti. Näistä yhdistelmistä meillä on käytössä seuraavat lk, lp, lt, mp, nk ja nt.

Astevaihtelua ei esiinny yhdistelmissä puhaltava + takakonsonantti. Näistä esiintyvät suomen kielessä hk, ht, sk, sp ja st.

Esimerkiksi velka velan, kilpa, kilvan, kulta kullan, kumpi kumman, rinki ringin, kunta kunnan. Puolestaan rahka rahkan, rahti rahtin, aski askin, raspi raspin, posti postin.

 –Kommentin jätti 2001:708:220:2011:20db:3568:5682:add3 (keskustelu) 27. helmikuuta 2014 kello 17.18‎ (EET)Vastaa

Palaa sivulle ”Astevaihtelu”.