Keskustelu:Aluekappalainen

Tässä artikkelissa, ja artikkelissa kappalainen, esitetään, että aluekappalainen olisi uusimuotoinen papin virka Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa.

Se ei pidä paikkansa.

Kappalaisen viran kelpoisuusehdot määrittelevä KJ 6:18 on muuttamaton. Kappalaisen kelpoisuusehto on pastoraalitutkinto, eikä kelpoisuusehtona voida edellyttää muuta tutkintoa. Väite, että kappalaisen virkaan voitaisiin edellyttää seurakuntatyön johtamisen tutkinto, on perätön. Kirkolliskokous on toukokuussa 2009 käsitellyt sitä koskevaa aloitetta, ja lähettänyt sen kirkkohallitukselle valmisteltavaksi. Sen vuoksi kuvatun kaltaisia virkoja ei ole voinut olla olemassa vuoden 2009 alusta, eikä voi vieläkään olla.

Jyväskylän kaupunkiseurakunnassa tehdyt muutokset perustuvat seurakunnan hyväksymään seurakuntapiirin johtosääntöön. Organisaatio on luotu käyttämällä tavallista seurakuntapiirin organisaatiota ja aivan tavallista kappalaisen virkaa. Johtosäännöllä on määritelty alueneuvoston ja kappalaisen toimivalta.

On totta, että johtosäännössä alueneuvoston toimivalta on määritelty varsin korkealle. Myös kappalaisen toimivalta ja esimiestehtävät ovat poikkeuksellisen suuret. Nämä toimivallat eivät kuitenkaan eroa siitä, mikä on kirkkojärjestyksen mukaan muutenkin mahdollista. Sen vuoksi kyseessä ei ole uusi virka eikä uudenlainen virka suhteessa tavalliseen kappalaisen virkaan. Artikkelissa esitetty "aluekappalaisen" ja muissa seurakunnissa olevan "alueen kappalaisen" välinen ero on siksi esitetty virheellisesti liian suureksi ja jotenkin oikeudellispohjaiseksi. Johtosäännöllä voidaan toimielinten ja virkojen vastuita määritellä joustavasti, ja niin on mm. Jyväskylässä tehty.

Tämä artikkeli on yhdistettävä artikkeliin "kappalainen". Siinä voidaan kertoa, että eräissä seurakunnissa kappalaisen tehtäviin on johtosäännöllä sisällytetty huomattavaa organisaatio- ja esimiesvastuuta.Alexandrinos 4. lokakuuta 2009 kello 01.02 (EEST)

Aleksandrinos on oikeassa siinä, että myös aluekappalaisen tehtäväkuvalla varustettu kappalaisen virka on oikeudellisesti yhä tavallinen kappalaisenvirka. Se ei siis ole, kuten Aleksandrinos oikein korostaa vielä uusimuotoinen papin virka Suomessa. Käytännön pakon sanelemana se on kuitenkin sisällöllisesti sitä jo nyt monin paikoin.

Uusimuotoisen väliportaan esimiestehtävässä olevan papin viran tehtäväsisällön virallistamista odotetaan ja siihen liittyvät valmistelut ovat meneillään. Se mikä ko. tehtävää hoitavan papin virkanimike tulee olemaan on myös osin avoin. Se voi olla "aluekappalainen", mutta myös monia muita vaihtoehtoja ko. uusimuotoisen viran nimeksi on ollut esillä. Mm. artikkelissa mainittu "aluekirkkoherra"-nimi on ollut esillä sen helpon ymmärrettävyyden vuoksi (vrt. yritysmaailman aluejohtajat).

Tällä hetkellä erona perinteiseen kappalaisen virkaan ei ole niinkään virkanimike kuin ko. kappalaisen viran joko seurakunta- ja/tai tuomiokapitulitasolla määritelty viran erityinen väliportaan esimiestehtävät käsittävä tehtäväsisältö, jolta pohjalta on esitetty hiippakuntahallintoa myöten ko. tehtävää hoitavilta kappalaisilta mm. seurakuntatyön johtamisen tutkinnon suorittamista, vaikkei sitä virallisesti voida vielä edellyttää. Ko. kappalaisen viroissa toimivista puhutaan jo nyt seurakuntalaisten parissa aluekappalaisen viran haltijoina. Täysin vääräkään tämä ilmaisu ei ole, koska esim. Jyväskylässä perinteisten ja aluekappalaisten tehtäväkuvalla varustettujen virkojen viralliset tuomiokapitulin vahvistamat virkanimikkeet eroavat jo nyt toisistaan (vrt. "Jyväskylän seurakunnan kappalainen" vs. "Jyväskylän seurakunnan kappalainen, Säynätsalon alueseurakunnan aluekappalainen"). Niinpä aluekappalaisen tehtävässä toimivasta voidaan puhua virallisestikin sekä "kappalaisena että "aluekappalaisena". Nimitys aluekappalainen on kuitenkin seurakuntalaisen näkökulmasta selkeämpi nimitys, koska se ilmaisee mitä tehtävää ko. kappalainen hoitaa niin seurakunnassa kuin alueellaan, ja se on myös siitä syystä se miten ko. virkaa hoitavista puhutaan seurakuntien virallisissa pöytäkirjoissa.

Olen korjannut artikkelin ilmaisuja tarkemmiksi ja tuonut laajemmin esiin sitä keskustelua perusteluineen, jota ko. kappalaisen virkojen ympärillä on käyty niiden perustamisvaiheessa ja yhä käydään seurakuntien käytännön tarpeista lähtien kirkkohallituksen päätöksiä odotellessa. Seukkari 4. marraskuuta 2009 kello 16.38 (EET)