Keskustelu:Aikamatkustus

Viimeisin kommentti: 2 vuotta sitten käyttäjältä PtG aiheessa Laatuarviointi

Artikkelin arkistoitu vertaisarviointi muokkaa

Artikkeli oli vertaisarvioinnissa 18. helmikuuta – 5. huhtikuuta 2007

Matkustan menneisyyteen. En tapa siellä isoisääni, vaan annan hänelle mukaani ottamani sormuksen, jonka sain isältäni. Pyydän isoisääni antamaan tämän sormuksen pojalleen, joka puolestaan antaa sen sitten joskus minulle. Kuka teki tuon sormuksen? (Joneko 17. helmikuuta 2010 kello 18.16 (EET))Vastaa


Tavoitteenani olisi jonain päivänä saada suositeltu artikkeli tästä aiheesta. Vielä tämä aikamatkustuksesta kertova artikkeli ei kelpaa suositelluksi, mutta ottaisin mielelläni parannusehdotuksia vastaan jo tässä vaiheessa. Erityisesti minua kiinnostaisi se, mihin kohtiin halutaan lähteet <ref> -tageilla, joten toivoisin lähdepyyntöjen lisäämistä kaikkiin lähteitä vaativiin paikkoihin. --Green Bonsai 18. helmikuuta 2007 kello 09.24 (UTC)

Aikamatkustuksen ongelmista voisi kirjoittaa. Brian Greenen Kosmoksen rakenne -opuksessa on ainakin juttua tuosta. -- QWerk 18. helmikuuta 2007 kello 10.22 (UTC)
Varasin tuon Greenen Kosmoksen rakenteen kirjastosta ja pyrin noutamaan sen lähipäivinä. --Green Bonsai 18. helmikuuta 2007 kello 10.44 (UTC)
Olisikohan näistä [1], [2], [3] mitään apua? Artikkeli on mielestäni hyvällä alulla. Voisi varmaan kirjoittaa osion aikamatkustuksesta elokuvissa ja (sci-fi-)kirjallisuudessa, kuten en-wikissä on jo. --Hehkuviini 18. helmikuuta 2007 kello 18.48 (UTC)
Television puolella ST: The Next Generation -sarjan jakso Yesterday's Enterprise sekä alkuperäisen Star Trekin jakso The City on the Edge of Forever ovat tunnettuja esimerkkejä aiheesta. Niistä voisi olla fiktio-osuudessa jonkinlainen maininta, ainakin jos Aikahyppy mainitaan. –Ejs-80 1. maaliskuuta 2007 kello 18.25 (UTC)
Mainitsisin myös sarjasta Doctor Who. Siinähän on aikamatkustus mukana ihan oleellisesti ja kulttisarjahan se nykyään taitaa olla. -- Shallow 1. maaliskuuta 2007 kello 18.33 (UTC)
Sanoisin, että aikamatkustuksesta fiktiossa pitäisi tehdä pääartikkeli, sillä sitä todellakin riittää fiktiossa. Se on nimittäin yksi käytetyimmistä teemoista, varsinkin Aku Ankassa seikkaillaan ajan hämärissä yhtenään (viime vuosina ei niinkään, mutta kun palaa 70- ja 80-luvulle...). --Olimar 3. maaliskuuta 2007 kello 11.15 (UTC)

Tuo Tieteen kuvalehti on lähteenä vähintään epäilyttävä. Aikakoneesta: Ohjeet tällaisen koneen rakentamiseksi ovat jo olemassa. Melkein suosittelisin kaivamana tuolle toisenkin lähteen, Tieteen kuvalehti kyllä on tunnettu kaikesta huuhaastakin verrattuna esim Tiede-lehteen. --Zxc 18. helmikuuta 2007 kello 19.01 (UTC)

Kokeilin korvata tuon lauseen hiukan toisenlaisella tekstillä. Vaikuttaako nyt paremmalta? --Green Bonsai 18. helmikuuta 2007 kello 19.27 (UTC)
Tieteen kuvalehti -viittauksista on tosiaan päästävä eroon. Kirjallisuutta on artikkelissa hyvin vähän. Ja sitten yksityiskohtiin: "Suuri gravitaatiokenttä". Kenttä on suuri? Typoja "salliviailmiöitä", "maailmankkaikkeus". Ihmettelin myös luomaasi artikkelia Kosmiset jänteet, joka oli todella omituinen. Mietytti, että ymmärsitkö, mitä olet kirjoittamassa. Sama lause esiintyy artikkelissa: "jännittävä voima voi olla tuhat miljardia biljoonaa tonnia". Mitä se yrittää sanoa? "Tästä on päätelty että aika alkaa liikkua taaksepäin, mikäli havaitsija ylittää valonnopeuden" viite kiitos. Typo "vallonnopeutta". "massan lisääntymisen lakien alainen" ja siitä eteen päin viitattu Tieteen kuvalehteen, fysiikan oppikirja lienee parempi (Esim. Jukka Maalammen Johdatus moderniin fysiikkaan)? Myöskään termi "massan lisääntymisen laki" ei kuulosta hyvältä. Päästään ikuisuusväittelyyn liikemassasta ja lepomassasta, mutta varmaa on, että lepomassa ei ei lisäänny. Typoja "Tätä aukko pitkin", "ylimmäisesät", "Aika-avruus". "Teoriassa tällainen kone voitaisiin rakentaa" jokin muu lähde kuin Tieteen kuvalehti. Hiukkaskiihdyttimillä madonreikiä -kohtaan viite. "Negatiivinen energia", selitys + viite. Typo: "pitäis iseuraavaksi". Sitten yleisiä: kvanttiteleportaatiosta olisi varmaan hyvä saada kappale (siis siitä miten se liittyy / ei liity aikamatkailuun). Aikamatkustuksen historiaan mielellään viitteet siihen, mitä mieltä Einstein oli ja tutkijat nykyään on kosmologisen vakion arvosta. Pahoittelen lukuisia kommentteja. -Uvainio 18. helmikuuta 2007 kello 22.05 (UTC)
Kiitoksia hyvistä parannusehdotuksista. Yritän lähipäivinä sekä oikolukea artikkelin, että korvata Tieteen Kuvalehden jollain toisella (luotettavammalla) lähteellä. Voisitko muuten lisätä {{lähde}} -mallineen niihin kohtiin, joihin kaipaat lähdettä? --Green Bonsai 19. helmikuuta 2007 kello 07.22 (UTC)
Tein joitakin pieniä korjauksia. siihen aikamatkustuksen tavoista kertovaan osioon kaipaisin muitakin vaihtoehtoja kuin aikakoneen, siis jos niitä edes on. Samoin tutkimisesta voisi lisätä, jos siitä jotain löytyy. Yleisilmeeltään artikkeli oli vähän turhan fysiikka-painotteinen. Ainakin sitä alkupuolta voisi ehkä kansantajuisemminkin selittää. Sitten se jo aikaisemminkin ehdotettu kirjallisuus- ja elokuva-osio olisi hyvä. Suurimmaksi osaksi taidettiin olla selitetty menneisyyteen matkustamisesta, mutta päteekö ne samat jutut myös tulevaisuuteen matkustamiseen? --Velma 19. helmikuuta 2007 kello 06.17 (UTC)
Hyviä parannusehdotuksia. Yritän hankkia lähdekirjallisuutta noiden asioiden selvittämiseksi. --Green Bonsai 19. helmikuuta 2007 kello 07.22 (UTC)
Aikamatkustusta fiktiossa pitäisi käsitellä jollain tavalla. -- Jniemenmaa 19. helmikuuta 2007 kello 08.16 (UTC)

Ajan suunta entropian kasvuna on tietääkseni kyseenalainen ajatus. Lähteiden merkitseminen Kosmoksen rakenne -> Greene. Artikkeli ja lähdeluettelo voivat tulevaisuudessa kasvaa. Leena Tähtisen verkkoviite tulisi muuttaa lehtiviitteeksi, artikkeli on alun perin painetussa julkaisussa. ref name="dosentti" on huono merkintätapa. Myös muut lähteet kuin yleiset kannattaisi lisätä loppuun. --Thi 15. huhtikuuta 2007 kello 14.11 (UTC)

Ajan käsitteestä tulisi olla yleistä pohdintaa. Aikaa on käsitelty muutenkin kuin suhteellisuusteorioiden avulla. Esimerkiksi presentismin voi esitellä esimerkkinä filosofisesta pohdinnasta. Muistaakseni hyvä lisälähde olisi filosofi Antti Revonsuon artikkeli Ajassa matkustamisen filosofiaa (Portti 1/89) joka pohjautuu hänen graduunsa.

Katso myös -osioon voisi lisätä mielestäni myös artikkelissa pääartikkeli-kohdissa esitellyt linkit kuten isoisäparadoksi ja laittaa John Titor oman otsikkonsa alle kuten en-wikissä.

Kirjallisuutta-osio lisätietoja varten puuttuu. Hyviä teoksia ovat tietääkseni Davies, Paul : How to build a time machine; Tähtisen kirja, Al-Khalilin Mustia aukkoja, madonreikiä ja aikakoneita, Suhteellisuusteoriaa runoilijoille, Le Poidevinin Travels in four dimensions the enigmas of space and time, Nahinin Time machines time travel in physics, metaphysics, and science fiction. Näitä löytyy yliopistokirjastoista. --Thi 15. huhtikuuta 2007 kello 14.28 (UTC)

jos aikamatkustus tultaisiin ikinä keksimään, niin ,miksei kukaan ole koskaan vieraillut täällä tulevaisuudesta?--Hareli 22. helmikuuta 2008 kello 15.21 (UTC)

Koska tämä on se alkuperäinen aikalinja missä aikamatkustusta ei vielä ole keksitty.--J 24. maaliskuuta 2008 kello 05.07 (UTC)

Mitä mieltä olette seuraavasta ajatuskehittelystä:
1. Tulevaisuus ei ole vielä tapahtunut, joten sitä ei vielä ole olemassa. Aikamatkustus nykyisyydestä tulevaisuuteen on siis täysin mahdotonta.
2. Menneisyys on jo tapahtunut, joten se on jo olemassa. Aikamatkustus nykyisyydestä menneisyyteen on siis periaatteessa mahdollista.
3. Koska menneisyys on jo tapahtunut, sitä ei ole mahdollista muuttaa. Aikamatkaaja voisi ainoastaan havainnoida menneisyyttä, mutta ei muuttaa sitä.
4. Menneisyyden näkökulmasta nykyisyyttä ei vielä ole olemassa. Menneisyyden ihmiset eivät voisi mitenkään havaita nykyisyydestä tullutta aikamatkaajaa.
--Ximfel1 (keskustelu) 3. maaliskuuta 2015 kello 11.04 (EET)Vastaa

Artikkelin taso? muokkaa

Aika on ajanut jo Hyvä-statuksen ohi tässä artikkelissa. --KpaIsh (keskustelu) 15. maaliskuuta 2018 kello 10.49 (EET)Vastaa

Laatuarviointi muokkaa

  Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Paljon lähteetöntä tietoa. --Miihkali (KM) 2. helmikuuta 2022 kello 10.05 (EET)Vastaa

Vähintään viitteetöntä, ja onneksi kyllä nykyään vaaditaan viitteitä. Asioiden tarkistaminen helpottuu huomattavasti. Mahdollisesti kaipaisi myös päivittämistä, kirjoitettu kuitenkin 15 vuotta sitten. Eli tosiaan status pois. --PtG (keskustelu) 2. helmikuuta 2022 kello 23.11 (EET)Vastaa
Status pois. Myös artikkelin rakenne ja teksti kaipaisivat huomiota. --Jähmefyysikko (keskustelu) 21. maaliskuuta 2022 kello 06.57 (EET)Vastaa

Poistan statuksen. --PtG (keskustelu) 18. huhtikuuta 2022 kello 10.10 (EEST)Vastaa

Palaa sivulle ”Aikamatkustus”.