Keskustelu:Afrikan talous

Artikkeli Afrikan talous oli hyvä artikkeli, mutta menetti statuksensa.

Ajankohta	Tapahtuma		Tulos	(artikkelin versio)
12.9.2006–?	Vertaisarviointi		Arvioitu
14.5.–21.5.2007	Ehdolla hyväksi artikkeliksi		Hyväksytty	(ikilinkki)
14.12.2007–?	Vertaisarviointi		Arvioitu
8.–15.6.2015	Hyvän artikkelin statuksen poisto		Poistettu	(ikilinkki)

Arkistoitu vertaisarviointi 1

Englannin Wikipediasta suoraan kääntämäni pitkähkö ja kattava artikkeli. Artikkeli saattaisi kaivata jonkinlaista oikolukua ja kielenhuoltoa, vaikka keskimäärin pidän kieltä melko hyvänä. Aion tehdä vielä oman artikkelin Afrikan keskuspankeista ja rahayksiköistä jonka sitten linkitän tähän. Ongelmana on se, että yhdenkään Afrikan maan taloudesta ei ole omaa artikkelia. Luultavasti otan listan pois ennen SS-äänestykseen laittamista, noiden artikkelien puute ei kuitenkaan pitäisi olla esta SS-statukselle, joskin muut asiat voivat olla. Joten mielipiteitä? --psych3 12. syyskuuta 2006 kello 18.15 (UTC)

Etelä-Afrikan taloudesta voisi olla laajemminkin sen poikkeuksellisen aseman vuoksi maanosassa (Etelä-Afrikka on saanut ulkomaisia investointeja enemmän kuin koko muu Afrikka yhteensä). Lisäksi muutos apartheidin aikaisen omavaraistaloudesta avoimeen globaaliin markkinatalouteen on ollut mielenkiintoinen. IMF:n ja Maailmanpankin toimien vaikutusta eräissä alueen maissa voisi myös käsitellä. --Joonasl (kerro) 15. syyskuuta 2006 kello 08.57 (UTC)

Samaa mieltä, Etelä-Afrikan talous sentään on sen verran suuri ja Afrikan mitassa vaikutusvaltainen. Hyvä olisi saada artikkelit myös muutaman muun maan taloudesta, Luettelo valtioista bruttokansantuotteen mukaan näyttää nopeasti vilkaisten ainakin Egyptin, Algerian, Marokon ja Nigerian sekä mahdollisesti vielä Sudanin ja Tunisian olevan niin suuria talouksia, että niistä saisi hyvät Afrikan taloutta tukevat artikkelit aikaan. Pienemmät maat eivät tässä suhteessa ole juuri oleellisia, eli niiden puuttuminen ei haitanne. Sitä ihmettelen, miksi "Afrikan keskuspankit ja valuutat" on eriytetty omaksi artikkelikseen, vaikkei siinä ole kovin paljoa sisältöä ja se mahtuisi hyvin osaksi pääartikkelia.

Mutta jos tästä suositeltua sivua halutaan, niin lähteitä ja lähdeviitteitä saisi olla aika tavalla enemmän. Olisi hyvä, jos lähdeaineistoa löytyisi myös suomeksi; eikö muka Afrikan tai edes jonkin sen osa-alueen taloudellisesta tilanteesta tosiaan ole yhtään suomenkielistä teosta? Afrikan historiasta on ainakin suomalaisia kirjoja olemassa, niitä voisi käyttää apuna. --Litami 27. syyskuuta 2006 kello 11.21 (UTC)

Lienee turha laittaa ehdokkaaksi SS-äänestykseen? Kielenhuoltoa artikkeliin on tehty aika tavalla muiden johdosta. Artikkelit tärkeimpien maiden talouksista on kyllä tulossa, mutta ei kyllä mitenkään lyhyellä aikavälillä ainakaan omasta toimestani. Ehkä kuukauden parin sisällä. Jos joku tätä äänestäisi, niin voi laittaa äänestykseen, mutta turha siellä on huonoja artikkeleita äänestyttää. --psych3 4. lokakuuta 2006 kello 18.06 (UTC)

Kielenhuolto ja käännöstarkistus on vielä kesken. Kaikella ystävyydellä, artikkelissa on ollut paljon epäselvästi muotoiltuja lauseita, joissa näkyy, että ollaan pitäydytty liikaa englannin lauserakenteessa ja yksittäisten sanojen kääntämisessä merkityksen kustannuksella. Lisäksi on ollut joitain harhaanjohtavia lauseita, jotka ovat johtuneet alkutekstin väärinymmärtämisestä. Alkuteksti ei kieltämättä ole kieleltään aivan yksinkertainen, mutta ehkei sitä pidä tietosanakirjalta odottaakaan... Artikkelista tulee kyllä varmaan ennen pitkää ihan mukiinmenevä. Mutta tämä tuskin riittää suositellun sivun statukseen, koska sen saamiseen vaaditaan luotettavien lähteiden käyttämistä ja lähdeviitteitä, eikä toinen Wikipedia loppujen lopuksi ole luotettava lähde. Suomenkielisten lähteiden käytössä olisi sekin etu, että samalla voi oppia talousalan sanastoa suomeksi eikä tarvitse yrittää kääntäessä selvittää, mitä taloustermit ovat suomeksi. --Tero Vilkesalo 4. lokakuuta 2006 kello 19.06 (UTC)

Artikkelissa ei ole käsitelty Afrikan osuutta kansainvälisessä kauppajärjestelmässä eli pääosin rooli on raaka-aineiden tuotanto. Tästä voisi laajentaa myös kysymykseen siitä, miten tämä haittaa mahdollisten Afrikan sisäisten vapaakauppa-alueiden muodostamista ja mitä vapaakauppa-alueviritelmiä on ollut. Meinasin sanoa, että asemaa suhteessa WTO:honkan ei ole käsitelty, mutta melkeinpä pahempaa - on käsitelty Afrikkaa ja GATT:ia :) -Samulili 4. lokakuuta 2006 kello 19.26 (UTC)

---

Artikkelissa viitattiin Euroopan sosialistien kannattavan Afrikan laajempaa taloudellista liberalisaatiota. Lähteeksi annettiin 84 Olof Palmeen puhe, ja englanninkielinen termi "liberalisation", jota Palme tarkoitti sanan poliittisessa, ei taloudellisessa merkityksessä puhuessaan apartheidista, oli ilmeisesti ymmärretty väärin. Olof Palmeen perusteella ei myöskään voida vetää johtopäätöksiä siitä mitä mieltä Euroopan Parlamentin sosialistit ovat.

Ko. tekstissä ei muuten edes ollut sanaa "liberalisation", vaan "liberation", joka tarkoittaa vapautusta. --Mikko Paananen 9. marraskuuta 2009 kello 14.38 (EET)

Häiriköinti ja lähteet

Käyttäjä Alex Krycek on lisäillyt artikkeliin omaa näkökulmaansa tukevaa tekstiä (ns. POV pushing) sekä "lähteitä". Tarkistin niistä muutaman ja osoittautui, että ko. lähteet käsittelevät kysymystä enintään epäsuorasti (esim. tarkastelee talouskasvua yleisellä tasolla). Näin ollen lähteistä ei löydy esitettyjä tekstissä väitteitä. Bloom, D. and Sachs, J. (1998) tapauksessa artikkeli käsittelee kyllä Afrikkaa, mutta tutkimuksen päätulos on käytännössä täysin päinvastaistainen kuin tässä artikkelissa esitetty väite protektionismista keskeisenä syynä talousongelmiin (suora lainaus) "In recent debate, six sets of factors have frequently been invoked to account for Africa's poor economic performance: [...] eonomic policies: protectionism, [...] Although there is some evidence in support of each of these explanations, we believe that they miss an even bigger truth. At the root of Africa's poverty lies its extraordinarily disadvantageous geography," On toki mahdollista, että käyttäjän toiminta ei ole ollut tahallista. Muokkaushistorian perusteella tosin näyttää vahvasti muulta ja käyttäytymisessä on häiriköinnin merkkejä. --jkv 5. kesäkuuta 2007 kello 13.16 (UTC)

Yrität tietoisesti tai tiedostamatta vääristellä väitteiteni ja lähteiden sanomaa. Väitit, että käyttämäni lähteet ovat "lähteitä"! Eikö talouskasvua yleensä tutkita juuri "yleisellä tasolla"? Eikä vertaisarvioidut tieteelliset aikakauskirjat ole kelvollisia lähteitä? Eikö joukossa olevien Afrikan maiden tulosten perusteella voida siis kertoa mitään Afrikan maiden talouskasvusta? Sekö, että artikkelin pääaihe ei ole "Afrikan talouskasvu" tekee niistä epävalideja käsittelemään Afrikan talouskasvua? Käyttämissäni lähteissä on käsitelty Afrikaan maiden(kin) talouskasvua! Kuten toisessa tämän keskustelupalstan kirjoituksessa tuon esiin, (mm.!) mainitussa Bloomin ja Sachsin artikkelissa tuodaaan hyvin selkeäsi esiin vahva tuki Afrikan talous -artikkeliin tekemillle muutoksilleni. Lisäksi, olet täysin perusteettomasti kumonnut tekemiäni muutoksia ko. artikkeliin. Alex Krycek, 7. kesäkuuta 2007 kello 11.31 (BST)

Afrikan talouskasvun ymmärtäminen

Jotta suuri kuva Afrikan talouskasvusta ei katoa, huomautan että Afrikan heikon talouskasvun ymmärtäminen on meidän kaikkien intressi. Vakaa aikomukseni on parantaa artikkelia, ja olen lisännyt kasvututkimuksen tuloksia, joita artikkelissa ei ole aiemmin huomioitu! Siksi olen lisäänyt maininnan instituutioista ja infrastruktuurista. Kasvututkimuksen nojalla näitä väitteitä on vaikes kumota.

En ole missään sanonut, etteikö Afrikan maantieteelliset tekijät ole tärkeitä. Kuten esim. mainittu Bloomin ja Sachsin artikkeli tuo asian esiin.

Olen vain tuonut esiin instituutioiden ja Afrikan protektionismin roolin esiin, koska ne ovat puuttuneet. Koska Bloomin ja Sachsin artikkelin työpaperi versio on kaikkien saatavilla jokainen voi tarkastaa siitä seuraavat väitteet: "In keeping with the most other studies (e.g. Barro 1997, Sachs and Warner 1995), the coefficient of openness, institutional quality, public savings are positive and significant, suggesting the importance of economic policy and institutions as factors of economic growth." Sivu 29.

"Among the policy variables, by far the most important is Africa’s lack of openness to international trade. Almost all post-interdependence governments in Africa have adopted autarkic trade policies with the goal of achieving import-substitution industrialization. As elsewhere in the world, that strategy failed decisively, because local markets were too small to support efficient and competitive industry and because export growth was needed to import capital goods and intermediate products. The result was a serious negative impact on growth (and more generally, a vulnerability to macroeconomic upheaval, as shown in Sachs and Warner 1995 and 1997), estimating to be 1.2 percent per annum in the case of Africa compared with East Asia, where more open trade policies were chosen.” Sivut 31-32

http://www.clas.ufl.edu/users/bbsmith/Sachs_Geography.pdf

Alex Krycek

Voit olla varma, että näistä asioista on paljon eri mielipiteitä. Nuo voidaan esittää yhtenä artikkelissa. --128.214.205.4 7. kesäkuuta 2007 kello 09.36 (UTC)

Artikkelissa nähdäkseni on useita näkökulmia. Muun muassa maantiede kappaleessa on paljon tekstiä siitä, miksi Afrikka on maantieteellisesti huonoa aluetta kaupankäynnillä. Artikkelissa on myös sosialismin ja liberalismin teorioita talouskasvuun ym. Artikkelissa ei ole esitetty asioita suorina faktoina vaan joidenkin ihmisten mielipiteinä, lähteet tosin valitettavasti puuttuvat. Jos yllämainituista teoksista löytyy lähteitä esim. tuohon maantieteeseen niin lisätkää ne ihmeessä artikkeliin ja jos löydätte tietoa joka ei ole artikkelissa niin lisätkää tieto lähteineen artikkeliin. Lähteiden tarkastaminen on todella hienoa työtä Wikipedian eteen joten jos artikkelissa esitetty väite ja lähde ovat ristiriidassa niin muokkaa mieluummin tietoa artikkelissa kuin poistat kaikki lähteet. Tämä ihan vaan näin yleisenä vinkkinä. --psych3 7. kesäkuuta 2007 kello 10.02 (UTC)

Ei ole mitään hyötyä listata kasvuteorian oppikirjoja ilman sivunumeroita lähteeksi Afrikan talouden ongelmille. Tämä X-files-tyyppi ei selvästikään ymmärrä lähdekäytäntöä. Lähteestä pitää löytyä täsmälleen tekstissä esitetty väite. Toisaalta yksi luotettava lähde riittää. Tässä pari esimerkkiä lähteen tarvitsevista väitteistä: a) "Afrikan maiden talouskasvun heikkous johtuu matalista investointiasteista ja tuotannontekijöiden heikosta tuottavuudesta" b) "Afrikan maat eivät ole kyenneet luomaan infrastruktuureja ja instituutioita jotka olisivat suosineet tuotantoa ja investointeja." Vastuu on tiedon lisääjällä. Jos joku tunkee tänne puutteellisia tai kyseenalaistettuja lähteitä, korjaamisen vastuu on silloin hänellä. Tuo Bloom, D. & Sachs, J. (1998) on mun mielestä edelleen harhaanjohtava viittaus. --jkv 9. kesäkuuta 2007 kello 12.30 (UTC)

Hauskaa jkv, hauskaa! Osallistut aktiivisesti Afrikan talous -artikkelin muokkaamiseen, jossa pääosassa on Afrikan talouskasvu. Hauskaksi homman tekee se, että ylläolevilla kommenteilla paljastit, ettet tunnu tietävän talouskasvusta tuon taivaallista. Talouskasvuahan mitataan juuri tuotannontekijöiden (työvoima, pääoma ja teknologia) kasvun avulla, joten kannattaisi tutustua talouskasvun perusteisiin ennenkuin alkaa täällä leikkimään talouskasvu-gurua. Jokaisesta "cross-country" talouskasvututkimuksesta näet, että Afrikan maissa pääoman akkumuloituminen on heikkoa (kiitos matalan investointiasteen) ja kokonaistuottavuuden (teknologian) kasvu on hidasta, joten talouskasvukin on hidasta. Jkv kirjoittaa "Lähteestä pitää löytyä täsmälleen tekstissä esitetty väite" ja lähes ainoa väite, joka tarvii lähdemerkinnän tässä artikkelissa on lähes identiteetin määrittävä lause! Mutta kun kerran talouskasvututkimuksen tulokset eivät kelpaa tähän artikkeliin on otetaan, ne kaikki pois. Antaa olla. Hyvää artikkellia voisi hioa talouskasvututkumuksen tuloksilla, mutta kun ne eivät kelpaa, niin ne eivät kelpaa. Joten otetaan ne pois. Ei ole suurta kannustinta yrittää kontribuoida tähän artikkeliin, jos nämä lisäkset tulee joku diletantti poistamaan, koska mies ei tunnu olevan asioista perillä.

Alex Krycek 12. kesäkuuta 2007 kello 11.17 (UTC)

Luulen että järkevämpi lähestymistapa asiaan olisi keskustella ja kuunnella muita. Olet aloittanut urasi X-files-tunnuksella lähinnä kiistelemällä. Ja sitten lähteistä. Tällä ei ole tarkoitus johtaa mitään tuloksia, vaikka ne tuntuisi kuinka itsestäänselviltä (olet varmaan jo lukenut uudesta tutkimuksesta). Wikipedian kannalta on olennaista vain lähteelliset väitteet. Kasvuteorian tutkimustulokset sopivat artikkeliin siinä missä muukin tutkimus. Viittaukset vain pitää tehdä oikein, kuten olen yllä huomauttanut. --jkv 12. kesäkuuta 2007 kello 15.59 (UTC)

Olen juuri kunnellut sinua jkv, ja poistin "turhan" maininnan protektionismita, joka perustui Bloomin ja Sachsin artikkeliin. Kuten yllä olet kirjoittanut: "Näin ollen lähteistä ei löydy esitettyjä tekstissä väitteitä" ja "Bloom, D. and Sachs, J. (1998) tapauksessa artikkeli käsittelee kyllä Afrikkaa, mutta tutkimuksen päätulos on käytännössä täysin päinvastaistainen kuin tässä artikkelissa esitetty väite protektionismista keskeisenä syynä talousongelmiin". Kuten jo aiemmin kirjotin artikkelissa todetaan: "Among the policy variables, by far the most important is Africa’s lack of openness to international trade. Almost all post-interdependence governments in Africa have adopted autarkic trade policies with the goal of achieving import-substitution industrialization. As elsewhere in the world, that strategy failed decisively, because local markets were too small to support efficient and competitive industry and because export growth was needed to import capital goods and intermediate products. The result was a serious negative impact on growth (and more generally, a vulnerability to macroeconomic upheaval, as shown in Sachs and Warner 1995 and 1997), estimating to be 1.2 percent per annum in the case of Africa compared with East Asia, where more open trade policies were chosen.” Siis lause "Afrikan maiden protektionistinen kauppapolitiikka on ollut osasyy Afrikan maiden hitaaseen talouskasvuun," on susta poistamisen arvoinen. Joten kuunnellaan muita käyttäjiä ja poistetaan väite. Paraniko wikipedia nyt jkv??? Alex Krycek 14. kesäkuuta 2007 kello 15.28 (UTC)

Tietyn lähdeviittauksen kritisoiminen ei tarkoita, että teksti pitäisi poistaa. Paras lähde ko tekstille olisi ollut tutkimus, jossa tarkastellaan nimenomaan kansainvälisen kaupan roolia Afrikan talousongelmien aiheuttajana. Asiaa olisi varmaan järkevä tarkastella vähemmän aggregoiudulla tasolla, esim. sektoreittain. Jos et vaihda tyylilajia, on turha odottaa enempää ymmärrystä. --jkv 14. kesäkuuta 2007 kello 16.40 (UTC)

Arkistoitu vertaisarviointi 2

Hyvä artikkeli, jossa paljon lähteetöntä tietoa. --junafani (glögitarjoilu) 14. joulukuuta 2007 kello 17.57 (UTC)

Totta todellakin. Lähdepyyntöjä melkeimpä koko juttu. --Eetvartti ^(Kerro) 14. joulukuuta 2007 kello 18.03 (UTC)

Miksi tämä on vertaisarvioinnissa? --kallerna™ 16. joulukuuta 2007 kello 10.57 (UTC)

Tod. näk. statuksenpoistoa varten. Hyvän artikkelin statuksenpoistosta ei kuitenkaan ole vielä mittään käytäntöä. --Johney 16. joulukuuta 2007 kello 10.58 (UTC)

Jos kerran artikkelin ei pidä mennä vertaisarviointiin saadakseen hyvä artikkeli -statuksen, niin olisi se aika idioottimaista jos sen pitäisi käydä vertaisarvionti läpi statuksen poiston takia... --kallerna™ 16. joulukuuta 2007 kello 11.05 (UTC)

Samaa mieltä. Jäänyt myös melko paljon jälkeen nykyisistä kriteereistä; 14 viitettä vs. 49 binäärikilotavua. --Johney 16. joulukuuta 2007 kello 11.09 (UTC)

Vai voisikos kenties olla sen takia, että joku parantaisi artikkelia, ettei statusta tarvitsisi poistaa? --qWerk 16. joulukuuta 2007 kello 12.30 (UTC)

Jos sitä joku kiinnostuu parantelemaan. Tällä hetkellä tarvitsisi noin parikymmentä viitettä lisää. --Johney 16. joulukuuta 2007 kello 13.34 (UTC)

Nuo sinun lähdevaatimukset ovat hassuja "ainakin viitettä 4 lisää" yms.. Eikö riitä ettei olisi lähteettömiä osioita? Mutta siis eikun Junafani lisäilemään niitä viitteitä kun vertaisarviointiinkin tuotiin. --kallerna™ 17. joulukuuta 2007 kello 15.00 (UTC)

Laskeppa artikkelin lähepyynnöt, niitä on 21 jos oikein laskin, jolloin artikkeliin jäisi edelleen monta täysin lähteetöntä osiota. --Johney 17. joulukuuta 2007 kello 16.29 (UTC)

Laskekaapa uudelleen. Ei yhtään lähdepyyntöä ja 32 lähdeviitettä sekä yleiset lähteet. En näe ongelmaa miksi ei kelpaisi hyväksi artikkeliksi.--kalamies 17. joulukuuta 2007 kello 21.09 (UTC)

Laskit väärin, oli siellä ainakin äsken jonkun muun lisäämiä lähdepyyntöjä vielä (+ kenen mukaan + lähde tarkemmin). Tilanne on kyllä parantunut ja tälläisenään voisi säilyä hyvänä. Lisäsin kuitenkin lähdepyyntöjä, koska osa tiedoista oli tosiaankin vielä kyseenalaisia. --Velma 18. joulukuuta 2007 kello 06.27 (UTC)

Ei ollu kun lisäsin kommenttini, mutta joku on näköjään keksinyt niitä lisää.--kalamies 18. joulukuuta 2007 kello 11.59 (UTC)

Ai niin. Sitten siellä oli viitteitä, joihin voisi käyttää viitemallineita. --Velma 18. joulukuuta 2007 kello 06.30 (UTC)

Versio kommentin aikoihin. Kannattais opetella käyttämään sivuhistoriaa. --Johney 18. joulukuuta 2007 kello 11.35 (UTC)

Tiedän, tiedän, kunhan pilailin--kalamies 18. joulukuuta 2007 kello 11.59 (UTC)

Hieno, kehittyvä artikkeli. Jatkakaa hyvää työtä! Ensisilmäyksellä luonnonvarat, palveluelinkeinot ja talousjärjestelmät sekä julkinen talous (talouden avoimuus, markkinoiden vapaus, suunnitelmatalouden osuus, hyvinvointipalvelut) ansaitsisivat laajempaa käsittelyä. Tilastollinen tarkastelu, esim. menneiden investointien suhde talouskasvuun tai eliniän odotteen suhde talouskasvuun eri maissa vaikkapa graafisesti esitettynä voisi valaista aihetta. --Tungsten 18. joulukuuta 2007 kello 11.43 (UTC)

Resurssikirous

Ainakin puuttuu resurssikirous. "Resurssikirous piinaa erityisesti Afrikkaa" https://www.hs.fi/tiede/art-2000002799525.html --Hartz (keskustelu) 2. lokakuuta 2019 kello 20.01 (EEST)