Keskustelu:Älykäs suunnittelu/Älykkään suunnittelun teorian puolesta

Esipuhe

Älykkään suunnittelun liikkeen käyttämä käsitteistö on suomenkielessä vielä kovin vakiintumatonta. Tämä tosiasia tuli vastaan mm. aihetta käsittelevän Wikipedian artikkelia – jonka nimi on ollut vuoroin lähinnä älykäs suunnittelu ja älykkään suunnittelun teoria – kehitettäessä. Oli siis aika tehdä tutkielma alan käsitteistöstä.

Älykkään suunnittelun teoria vs. älykäs suunnittelu

Älykkään suunnittelun liikkeen käyttämä termistö on muuten melko yksiselitteistä, mutta kiistaa ovat aiheuttaneet käsittepari älykkään suunnittelun teoria ja älykäs suunnittelu. Kumpaakin on ehdotettu tarkoittamaan väitettä, jonka mukaan ”tietyt kaikkeuden ja elollisten olentojen ominaisuudet ovat parhaiten selitettävissä älyllisellä syyllä, ei ohjaamattomalla tapahtumasarjalla kuten luonnonvalinnalla”. (Wikipedia 17.7.2007; http://www.discovery.org/csc/topQuestions.php#questionsAboutIntelligentDesign)

Johtavan älykkään suunnittelun liikkeen sivuston mukaan em. asia on theory of intelligent design eli älykkään suunnittelun teoria (http://www.discovery.org/csc/topQuestions.php#questionsAboutIntelligentDesign). 17.7.2007 Wikipedian mukaan tämä asia oli älykäs suunnittelu (http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=%C3%84lyk%C3%A4s_suunnittelu&oldid=3172090). On totta, että älykkäälle suunnittelulle on alkanut muodostua kaksi merkitystä. Käsitettä käyttävät melko huolimattomasti myös ID-liikkeen edustajat, joten käsitteistöongelmassa ei voi suoranaisesti tukeutua auktoriteetteihin, vaan on selvitettävä asia rationaalisesti. Joskus älykkäällä suunnittelulla tarkoitetaan väitettä, jonka mukaan ”tietyt kaikkeuden ja elollisten olentojen ominaisuudet ovat parhaiten selitettävissä tarkoituksellisuudella, ei ohjaamattomalla tapahtumasarjalla kuten luonnonvalinnalla”. Joskus taas ominaisuutta, "joka selittyy parhaiten tarkoituksellisuudella, ei esimerkiksi ohjaamattomalla tapahtumalla, kuten luonnonvalinnalla". Älykkään suunnittelun teorialla tarkoitetaan aina vain väitettä, jonka mukaan ”tietyt kaikkeuden ja elollisten olentojen ominaisuudet ovat parhaiten selitettävissä tarkoituksellisuudella, ei ohjaamattomalla tapahtumasarjalla kuten luonnonvalinnalla”.

Älykkään suunnittelun teorian määritelmälle ei ole juurikaan vaihtoehtoja. Kuuma peruna onkin lähinnä älykäs suunnittelu, jolle siis on tavattu kahdenlaista määritelmää. Kysymys kuuluukin: kumpi mainituista määritelmistä on oikea, vaiko kenties molemmat? Toinen polttava kysymys on: tarvitaanko käsitettä älykkään suunnittelun teoria ylipäätään vai onko se vain ID-liikkeen propagandaa?

Määritelmän sisäinen ristiriita

Ensinnäkin on pakko kritisoida heti alkuun Wikipedian artikkelin Älykäs suunnittelu versiota 17.7.2007. Artikkeli alkaa määritelmällä. Älykäs suunnittelu (engl. intelligent design) on väite, jonka mukaan ”tietyt kaikkeuden ja elollisten olentojen ominaisuudet ovat parhaiten selitettävissä älyllisellä syyllä, ei ohjaamattomalla tapahtumasarjalla kuten luonnonvalinnalla”. Lähteeksi tarjotaan viitettä Discovery Instituten sivuille, joilla lukee: The theory of intelligent design holds that certain features of the universe and of living things are best explained by an intelligent cause, not an undirected process such as natural selection. Lähde puhuu nimen omaan älykkään suunnittelun teoriasta, mutta Wikipedia käyttää lähdettä älykkään suunnittelun määrittelyyn. Älykkään suunnittelun määritelmänä tulisi käyttää älykkään suunnittelun määritelmää, eikä älykkään suunnittelun teorian määritelmää. Aivan sama, kuin WC-paperin määritelmää käytettäisiin WC:n määritelmänä.

Jos käytämme Wikipediassa 17.7.2007 annettua älykkään suunnittelun määritelmää, voimme huomata, ettei siinä ole mitään järkeä. ID-liikkeen kielenkäytön mukaan taas seuraavat virkkeet ovat (olennaisesti) ekvivalentit:

• The theory of intelligent design holds that certain features of the universe and of living things are best explained by an intelligent cause, not an undirected process such as natural selection.
• The theory of intelligent design holds that certain features of the universe and of living things are intelligently designed.
• The theory of intelligent design holds that certain features of the universe and of living things are the result of intelligent design.
• The theory of intelligent design holds that certain features of the universe and of living things contain intelligent designs.

Älykäs suunnitteluhan siis oli ominaisuus, "joka selittyy parhaiten tarkoituksellisuudella, ei esimerkiksi ohjaamattomalla tapahtumalla, kuten luonnonvalinnalla". Yhteenvetona voidaan siis todeta, että "älykkään suunnittelun teoria väittää, että on älykästä suunnittelua". Jos nyt siis toteaisimme, että älykkään suunnittelun teoria on turha sana ja laitamme tilalle tuplamerkityksisen älykkään suunnittelun, saamme muiden määritelmien kanssa ekvivalentin määritelmän:

• Älykäs suunnittelu väittää, että on älykästä suunnittelua.

Määritelmä on non sequitur, eikä siten avaa käsitteen merkitystä paljoakaan. Lienee siis selvää, miksi tarvitaan kaksi erillistä käsitettä.

Teoria?

On mahdollista vain arvailla, miksi älykkään suunnittelun teoriaan on alettu viitata käsitteellä älykäs suunnittelu. Ehkä älykkään suunnittelun teoria on liian monisanainen käsite ollakseen riittävän kompakti sopiakseen lehtien otsikoihin. Wikipedian keskustelusivulla saa sen käsityksen, että käsitteessä sana teoria koetaan uhkana ja joidenkin tahojen mukaan se on älykkään suunnittelun liikkeen propagandaa, jolla yritetään saada teorialle tieteellinen status.

Jotkut ovat halunneet siirtää artikkelin nimelle "ID-teoria". Tosiasiassa älykäs suunnittelu ei ole tieteellinen teoria. "ID-teoria" on huijausta varten suunniteltu propagandakäsite, ja sitä käyttämällä älykästä suunnittelua edustavat valetieteilijät haluavat saada väitteelleen tieteen hohtoa. (Nimimerkki Thi)

Olisi jännää tietää, mistä tällainen ajatus on saanut alkunsa. Tuskin on mahdollista, että joku tulisi huijatuksi, jos huijari kirjoittaisi maagisen taikasana "teoria". Kuitenkin jotkut evoluution kannattajat hiiltyvät (http://fi.wikipedia.org/wiki/Keskustelu:Evoluutio#Muokkaussodan_virittely.C3.A4.3F), jos evoluutiosta puhutaan teoriana ja sekin on ID-liikkeen propagandaa. Onko siis pelätyn salaliiton ovela strategia sellainen, että kun evoluutiosta puhutaan teoriana, niin ihmiset lakkaavat uskomasta siihen, mutta toisaalta jonkun puhuessaan ID-näkemyksestä teoriana, niin ihmiset alkavatkin uskoa tähän? Mihin tämmöinen efekti perustuu? Mikä sanassa teoria saa jotkut näkemään punaista?

Sana teoria ei viittaa kovinkaan vahvasti tieteeseen. Vain yksi sen merkityksistä viittaa tieteeseen.

Teoria: 1. yhtenäinen tietojen järjestelmä; tieteellinen selitys t. selitysjärjestelmä. Hiukkasfysiikan, musiikin t. Luku-, suhteellisuust. Kurjistumist. T. lajien synnystä. Laatia t. Todistaa t. oikeaksi. Rakennella t:oita. Tuo on pelkkää t:aa käytännölle vieras ajatusrakennelma. T:assa [= teoreettisesti] luja rakenne. T:assa [=periaatteessa] asia koskee kaikkia mutta käytännössä vain harvoja. 2. olettamus, oletus, otaksuma, hypoteesi. Poliisin t. teon vaikuttimista. (Suomen kielen perussanakirja)

Joillakin on kuitenkin pakkomielle ymmärtää teoria "tieteellisenä selityksenä". Aivan sama, kuin joku kiistäisi homeen olevan sieni, koska haluaa välttämättä käsittää sienen hatullisena, kärpässienen näköisenä juttuna, vaikka sienen käsite on huomattavasti laajempi.

Väite, että älykkään suunnittelun teoria ei ole tieteellinen teoria, on ihan totta. Päivänselvää, ettei ID-teoria sitoudu metodologiseen naturalismiin eli se ei ole tieteellinen teoria. Älykkään suunnittelun tieteellinen teoria olisi virheellinen nimi, älykkään suunnittelun teoria taas ei. Sen lisäksi teoria on pohjautuu teleologiseen argumenttiin eli se on pohjimmiltaan filosofiaa, ei luonnontiedettä. Filosofia on tietyllä tavalla metatiedettä, eikä sitä sido tieteen kahleet. Tieteellisyys taas ei ole yhtä kuin oikeellisuus.

Teorioita on monenlaisia, mm. oikeita ja vääriä. Vaikka älykkään suunnittelun teoria olisi kumottu, se olisi silti teoria. Nimike teoria ei ole mitenkään sidoksissa teorian oikeellisuuteen. On olemassa pannukakkuteoriaa, eetteripyörreteoriaa, salaliittoteoriaa ja flogistonteoriaa. Mikä näistä on tieteellinen teoria? Siltikään kenellekään ei ilmeisesti ole tullut mieleen pohtia, ansaitsevatko nämä tulla kutsutuiksi teoriaksi, vaikkeivät ne ole tieteellisiä.

Ihmiset tuntuvat olevan kovin suoraviivaisia. Jos sana teoria ei miellytä, se vain tiputetaan pois. Eihän siinä mitään logiikkaa tai järkeä ole, mutta se ei vaikuta haittaavan. Joidenkin mielestä siis käsite älykkään suunnittelun teoria on huijausta ja propagandaa, koska se vaikuttaa liian tieteelliseltä sanan teoria takia. Kuten jo todettu, em. väitteellä ei ole mitään pohjaa. Kuitenkaan siitä ei ilmeisesti välitetä ja sanasta halutaan päästä eroon. Sanan jättäminen pois käsitteestä ei ole oikea ratkaisu, vaikka sitä kovasti jotkut yrittävätkin. Tämä todistetaan seuraavaksi.

Sanasta teoria on siis päästävä eroon. Käsitteestä älykkään suunnittelun teoria jätetään sana teoria pois. Hienoa, älykkään suunnittelun teoria ja älykäs suunnittelu ovat nyt sama asia! Loistavaa! Lähteessä lukee suomennettuna näin: "Älykkään suunnittelun teoria väittää, että tietyt ominaisuudet maailmankaikkeudessa selittyvät parhaiten älyllisellä syyllä, ei ohjaamattomalla prosessilla, kuten luonnonvalinnalla." Selvä, määritelmä vaikuttaa ihan kivalta. Kuitenkin sana "teoria" vaikuttaa liian tieteelliseltä ollakseen samassa käsitteessä älykkään suunnittelun kanssa. Noniin, pidetään lause ennallaan ja otetaan vain se teoria sieltä pois. Saadaan hieno määritelmä: "Älykäs suunnittelu on väite, jonka mukaan jotkut piirteet tai rakenteet luonnossa ovat parhaiten selitettävissä älyllisellä syyllä, ei ohjaamattomalla tapahtumalla kuten luonnonvalinnalla." Lopputulos on muuten ihan mukava, paitsi että määritelmä ei vastaa käsitettä. Älykäs suunnittelu on nimittäin melko kiistämättömästi "ominaisuus, joka selittyy parhaiten tarkoituksellisuudella, ei esimerkiksi ohjaamattomalla tapahtumalla, kuten luonnonvalinnalla".

Käyttäkäämme analogiaa havainnollistamaan edellisen tapahtumaketjun epärationaalisuutta. TV-ohjelman määritelmä voisi vaikka olla: "TV-ohjelma on sellainen juttu, jota katsellaan telkkarista." Sana ohjelma halutaan syystä tai toisesta pois. Otetaan siis sana ohjelma pois ja silloin määritelmä onkin seuraavanlainen: "TV on sellainen juttu, jota katsellaan telkkarista." Älykäs suunnittelu ja älykkään suunnittelun teoria ovat yhtä erilaisia asioita kuin TV ja TV-ohjelmakin. Eikö kenellekään oikeasti ole tullut mieleen, että sanan jälkiliitteellä voisi olla jokin funktio? Samaa analogiaa voisi käyttää hyödyntäen esimerkiksi WC:tä ja WC-paperia. Harva tekee WC:llä samaa, mitä WC-paperilla. Molemmat käsitteet tarkoittavat jo jotain, eikä niitä sovi sekoittaa keskenään eli niillä ei voi olla samaa määritelmää. Sama pätee älykkään suunnittelun teoriaan ja älykkääseen suunnitteluun.

Nimimerkki Thi:lla on oma metodinsa poistaa teoria-sana käsitteistä.

"Älykkään suunnittelun teoria" tarkoittaisi samaa kuin "Älykkään suunnittelun väite", ja tästä huomaa että sana väite tai teoria on artikkelin nimessä turhaa toistoa. (Nimimerkki Thi)

Olen koittanut sanoa, että Älykkään suunnittelun teoria = Älykkään suunnittelun väite. Havaitsemme, että "Älykkään suunnittelun väite" on kammottavaa kapulakieltä, jota artikkeli ei tarvitse. 1) + 2) -> Nimeltä Älykäs suunnittelu puuttuvat kaikki ne ongelmat, joita on sen vaihtoehdoilla. (Nimimerkki Thi)

Tätä logiikkaa soveltamalla saamme "suhteellisuusteoriasta" "suhteellisuuden" ja "kaiken teoriasta" "kaiken". Jos suhteellisuusteoria = suhteellisuusväite, se ei oikeuta meitä poistamaan loppuliitettä, koska silloin käsitteelle tulee eri merkitys; suhteellisuusteoria ei ole sama kuin suhteellisuus. Tällä logiikalla siis: flogiston-teoria = flogiston-väite = flogiston => flogiston-teoria = flogiston. Todellisuudessa flogiston-teoria != flogiston.

Nimimerkki Zxc käyttää hieman samanlaista logiikkaa.

Älykäs suunnittelu (engl. intelligent design) ei ole mikään ominaisuus, vaan neutraalein yleisnimitys tälle konseptille. Mikä siinä nyt on niin vaikeaa. Teoria voidaan suomentaa väitteeksi, varsinkin epäselvissä tapauksissa kuten tässä. Teoria on ylipäätään turha missään artikkeleiden nimissä. Sen voisi lisätä lähes kaikkeen, ilmastonmuutoksen teoria, ilmaston lämpenemisen teoria, evoluution teoria, painovoiman teoria, alkuräjähdysteoria jne. jne. Turhaa, kun asia voidaan ilmaista lyhyesti ilman turhia teoria-päätteitä. (Nimimerkki Zxc)

Teoria on siis hänen mielestään turha kaikissa artikkeleiden nimissä eli myös käsitteissä. Jokainen tajuaa, että merkitys muuttuu, jos esimerkiksi seuraavista käsitteistä poistetaan teoria-sana: suhteellisuusteoria, kvanttiteoria, salaliittoteoria, verkkoteoria, dominoteoria, kaiken teoria, musiikinteoria, flogiston-teoria, pavlovin teoria ja Aristoteleen painovoimateoria.

Se, että voit lisätä jonkin sanan mihin vain, ei tarkoita sitä, että sen voisi ottaa pois mistä vain. Ratkaisu ei-toivotusta sanasta eroon pääsyyn ei ole tiputtaa kyseistä sanaa (teoria) pois, vaan korvata se jollain muulla (suhteellisuusteoria != suhteellisuus; suhteellisuusteoria = suhteellisuuskäsitys). Listatuista käsitteistä ei voi ottaa teoria -sanaa pois, vaan se pitäis korvata jollakin muulla vastineella tai merkitys muuttuu joksikin aivan muuksi. Älykkään suunnittelun teorialle on ehdotettu vaihtoehdoksi mm. älykkään suunnittelun selitysmallia, älykkään suunnittelun ideaa ja älykkään suunnittelun konseptia. Ainoa kunnolla vakiintunut käsite on kuitenkin älykkään suunnittelun teoria.

Kuka määrittelee teorian käsitteet?

Tieteessä käsitteet määrittelee teorian kehittävä osapuoli. Teorian kehittävä osapuoli voi määrittää vaikka juomalasin jumalaksi, jos niin kokee parhaaksi ja tekee asian teoriansa selvityksen yhteydessä selväksi. Tällöin muiden osapuolien määritelmät ovat merkityksettömiä, jos ne ovat ristiriidassa teoriaa kehittävän osapuolen kanssa.

Populaarisuus vs. oikeellinen käsitteistö

Eräänä argumenttina älykkään suunnittelun teoria -käsitteestä kokonaan luopumisen puolesta on esitetty, että älykäs suunnittelu on vakiintunut ja älykkään suunnittelun teoria olisi uudissana. Kuitenkaan tälle väitteelle ei ole mitään näyttöä. Itse asiassa Wikipedian keskustelusivulla tehty pienimuotoinen tutkimus antoi ymmmärtää, että käsitteet ovat itse asiassa hyvin tasaväkisiä (http://fi.wikipedia.org/wiki/Keskustelu:%C3%84lyk%C3%A4s_suunnittelu#Aineistoa_nimivaihtoehdoille).

Vaikka vaakakuppi populaarisuuden puolella kallistuisikin aavistuksen älykkään suunnittelun puolelle – josta siis ei ole minkäänlaista näyttöä – ei sekään oikeuttaisi käyttämään käsitettä väärin. Linux on tarkalleen ottaen GNU/Linux -käyttöjärjestelmän ydin. Yleiskielessä Linuxista puhuttaessa asiayhteys riittää monesti varsin hyvin selventämään, kun puhe on Linux-käyttöjärjestelmästä. Samoin puhuttaessa älykkäästä suunnittelusta voidaan hyvin ymmärtää, että kirjoittaja tarkoittaa itseasiassa älykkään suunnittelun teoriaa. Tällaiseen huolimattomaan kielenkäyttöön ei kuitenkaan ole varaa kun on kyse käsitteiden määrittelystä.

Tietosanakirjojen artikkelijaot ovat hyviä indikaattoreita termien erilaisille merkityksille, koska yleensä yksi artikkeli käsittelee vain yhtä käsitettä ja sen määritelmää. Monet varmasti etsivät artikkelia Linux-käyttöjärjestelmästä laittaessaan Wikipedian hakuun "Linux". Ruutuun tulee kuitenkin aivan oikein artikkeli Linux-ytimestä. Vaikka yleiskieliset merkitykset olisivat virheellisiä, tietosanakirjan ei tule tehdä niin vaan antaa oikeellista tietoa kansalle. Jopa tietotekniikan erikoislehti MikroBitti puhuu Linuxista tarkoittaen kuitenkin Linux-käyttöjärjestelmää.

Se, että MikroBitti (http://www.mbnet.fi/nettijatkot/2004/09/windowsvslinux/) ja jopa asiantuntijat (http://linux.ilmainen.net/) puhuvat Linuxista tarkoittaen "yhtä maailman varteenotettavinta ja monipuolisinta Unixin tyyppistä käyttöjärjestelmää", ei tee siitä määritelmällisesti Linuxia. Jos nyt joku kysyisi vaikka Suomen Linux-maailman grand-old-manilta, Tapani Räikköseltä, että mikä Linuxissa on kiehtovaa, hän varmasti kävisi kertomaan, kuinka Linuxista voi räätälöidä millaisen vain ja siihen saatava softa on ilmaista ja avointa; hän puhuisi Linuxista – ainakin sivuillaan hän kutsuu käyttöjärjestelmää Linuxiksi. Jos kuitenkin tämä joku alkaisi viilata pilkkua ja saivarrella, että Linuxhan on vain ydin, niin Räikkönen tuskin kieltäisi sitä. Sama pätee älykkään suunnittelun teoriaan. Media puhuu siitä myös älykkäänä suunnitteluna; osin väärinkäsitysten ja osin funktionaalisuuden takia. Älykkään suunnittelun teoria on pitkä sana. Jopa asiantuntijat ovat käyttäneet sanaa huolimattomasti – näin tapahtuu myös Linux-puolella. Kuitenkin käsitteiden määrittely on nimen omaan pilkun viilaamista. Jos viilaamme pilkkua, älykäs suunnittelu on se asia, jonka älykkään suunnittelun teoria pyrkii havaitsemaan. Ne eivät siis ole sama asia. Pilkun viilaamista. Totta.

Harvalle tulee mieleen tai harva edes tietää, että Iso-Britannia ei olekaan se 242 342 neliökilometrinen saarivaltio Länsi-Euroopassa. Se, mitä monet tarkoittavat Isolla-Britannialla, onkin Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta tai lyhyemmin Yhdistynyt kuningaskunta ja Iso-Britannia onkin vain Yhdistyneen kuningaskunnan osa. Käsitteiden määritelmien täsmällisyydestä ei voida tinkiä vääristyneen yleiskielen vuoksi. Älykkään suunnittelun teorian kohdalla ei ole mitään syytä tehdä poikkeusta.

Käyttämisen luonnollisuus

Käsitteen älykäs suunnittelu käyttäminen subjektina ei ole lainkaan luontevaa – ehkä juuri siksi, ettei sanaa ole alun perin tarkoitettu soveltumaan subjektiksi. Wikipedian artikkelissa oluki 12.6.2007 muun muassa:

• Älykäs suunnittelu välttää väitteitä suunnittelijan luonteesta tai suunnittelun täsmällisistä mekanismeista, joskin kannattajat esittävät väitteitä luomisen hetkestä tai hetkistä jolloin suunnittelijan väliintulo olisi tapahtunut.

Lause ei ole ollenkaan luonnollinen. Luonnollisempaa olisi sanoa, että:

• Älykkään suunnittelun teoria ei ota kantaa suunnittelijan luonteeseen tai suunnittelun täsmällisiin mekanismeihin, joskin...

Tosin vielä luonnollisempaa olisi käyttää älykkään suunnittelun teorian englantilaisperäistä lyhennettä:

• ID-teoria ei ota kantaa suunnittelijan luonteeseen tai...

Älykäs suunnittelu on terminä liian indefiniitti toimiakseen subjektina. Siitä ei saa otetta. On epäselvää, mitä se ylipäätään on. Mikä se on?

Englanninkielisen Wikipedian ohje teoria-sanan käytöstä

Wikipediassa, artikkelin Älykäs suunnittelu keskustelusivulla nimimerkki Thi vetoaa useaan otteeseen englanninkielisen Wikipedian ohjeeseen teoria-sanan käytöstä.

"Notes to editors: This article uses scientific terminology, and as such, the use of the word 'theory' to refer to anything outside of a recognised scientific theory is ambiguous. Please use words such as 'concept', 'notion', 'idea', 'assertion'; see Wikipedia:Words to avoid#Theory."

Ensinnäkin argumentti on klassinen argumentointivirhe, argumentum ad auctoritatem. Englanninkielinen Wikipedia on vain auktoriteetti, jonka voi ja joka tulee kyseenalaistaa. Tästä asiasta on nimen omaan käyty keskustelua keskustelusivulla ja auktoriteettiin ei voi vedota, jos se on kyseenalaistettu. Auktoriteetti on kumottu argumentein jo edellä; tässäkin tutkimuksessa on auktoriteetin ohjetta kumoavaa aineistoa. Sen lisäksi lähes mikä tahansa käsite on sinänsä ihan kelpo, jos se vain ei ole älykäs suunnittelu. Esimerkiksi älykkään suunnittelun idea tai älykkään suunnittelun konsepti kelpaisivat merkityksensä puolesta hyvin. Älykkään suunnittelun teoria vain on vakiintunein.

Älykäs suunnittelu vs. älykäs suunnitelma

Olen harkinnut myös älykästä suunnitelmaa primääriksi ehdotuksekseni, sillä yksi johtavista ID-liikkeen henkilöistä, William A. Dembski, on kirjoittanut kirjan "Intelligent Design: The Bridge between Theology and Science", joka on suomennettu: "Älykkään suunnitelman idea: Silta luonnontieteen ja teologian välillä". Kuitenkin suunnitelmasta tulee harhaanjohtava assosiaatio (jota siis ei hyvässä termissä kuulu olla) jonkinlaiseen aikeeseen. Itselleni ainakin tulee sanasta "suunnitelma" mieleen englanninkielinen sana "plan", eikä suinkaan "design". Wiktionary määrittelee suunnitelman näin: "etukäteen pohdittu asia, joka aiotaan tulevaisuudessa toteuttaa". Suomen perussanakirja tosin antoi yhdeksi merkitykseksi suunnittelun tuloksen, mutta kielikorvani ei hyväksy sellaista merkitystä, eli se ei tule ainakaan ensimmäisenä merkityksenä suunnitelmalle mieleen. Jos suunnitelmaan yhdistetään vielä sana älykäs (-> älykäs suunnitelma), tulee mieleeni jokin Jumalan soterologinen suuri suunnitelma.

Esimerkiksi kaannos.com antaa sanalle "design" seuraavat käännösvaihtoehdot: luonnos, konstruktio, mitoitus, muotoilu, muotoilla, suunnittelu, suunnitella, kuviointi, piirtää, lavastus. Jos nyt ajattelisin lasin x designia, ajattelisin sen muotoilua tai suunnittelua. Muotoilu viittaisi luonnollisesti lähinnä muotoihin, kun taas suunnittelu käytettävyydellisiin, rakenteellisiin ja myös niihin muotoilullisiin ratkaisuihin. Juuri em. asioita tarkoitetaan suunnittelulla älykkään suunnittelun viitekehyksessä; esimerkiksi juuri riikinkukon siipien rakenteessa on joidenkin tahojen mukaan havaittavissa älykästä suunnittelua (http://www.answersingenesis.org/tj/v15/i2/peacock.asp)

Suunnittelu on ainakin kaksiulotteinen käsite, kuten muotoilukin. Molemmat voivat viitata 1) prosessiin tai 2) lopputulokseen. Älykkään suunnittelun viitekehyksessä viitataan luonnollisesti lopputulokseen, kuten seuraavissa esimerkkitapauksissa:

• "Helppokäyttöisen Digimax S850 kameran muita hyviä puolia ovat ergonominen suunnittelu, joka helpottaa kameran käyttöä." (http://www.pixmania.com/fi/fi/546407/art/samsung/digimax-s850-musta.html)
• "Ergonominen suunnittelu mahdollistaa istuessa täydellisen tuen selälle ja lantiolle." (http://www.kauppakartano.com/selk%C3%A4tuet/ERG-XO2-selkatuki.htm)
• "Pistoolin kotelon suunnittelu mahdollistaa laitteen käyttämisen pystyssä esim. pöydällä. erillisiä tukia ei tarvita." (http://www.pixmania.com/fi/fi/puhelimet/walkie-talkie/1901/6/categorie.html)

Käsitteistöehdotus

Kritiikin parhaiten kestäviksi käsitteiden älykäs suunnittelu ja älykkään suunnittelun teoria määritelmiksi on havaittu seuraavat:

Älykäs suunnittelu on ominaisuus, joka selittyy parhaiten tarkoituksellisuudella, ei ohjaamattomalla tapahtumalla, kuten luonnonvalinnalla.

Synonyymejä: ID, älykäs suunnitelma, intelligent design

Älykkään suunnittelun teoria on väite, jonka mukaan tietyt kaikkeuden ja elollisten olentojen ominaisuudet ovat parhaiten selitettävissä tarkoituksellisuudella, ei ohjaamattomalla tapahtumasarjalla kuten luonnonvalinnalla.

Synonyymejä: ID-teoria, älykkään suunnitelman teoria, intelligent design theory, tarkoituksellisuusteoria, ID-hypoteesi, ID-selitysmalli, ID-konsepti, älykkään suunnitelman/suunnittelun idea