Keskuskauppakamarin ansiomerkit

Keskuskauppakamarin ansiomerkki on tunnustus työstä yrityksen ja Suomen elinkeinoelämän puolesta. Merkkejä myönnetään työvuosien, elämäntyön tai erityisen merkittävän teon johdosta elinkeinoelämän palveluksessa. Keskuskauppakamarin ansiomerkeillä on puolivirallinen asema. Merkin myöntämisestä päättää Keskuskauppakamarin ansiomerkkilautakunta.

HistoriaMuokkaa

Keskuskauppakamarin ansiomerkkejä on myönnetty vuodesta 1929 alkaen. Aloite kaupan ja teollisuuden palveluksessa ansioituneille työntekijöille jaettavan “muistorahan” perustamisesta tuli elinkeinoelämältä vuonna 1928. Elinkeinoelämä oli pahoitellut liike-elämän oman muistorahan puuttumista. Yhteinen muistoraha haluttiin, jotta se olisi voitu jakaa kaikille, jotka asemassaan olivat edistäneet elinkeinoelämää.

Keskuskauppakamari päätti vuonna 1929 perustaa muisto-, ansio- ja kunniamerkit, joita myönnettäisiin Suomen kaupan, teollisuuden tai merenkulun palveluksessa ansioituneille riippumatta siitä, missä asemassa he ovat toimineet. Merkkejä myönnettiin aluksi hopeisina 20 vuoden ja kultaisina 30 vuoden palveluksesta. Rautaisen kunniamerkin sai erikoisesta kunnostautumisesta ihmishenkien tai taloudellisten arvojen pelastamisessa. Ensimmäisen ansiomerkin sai Helsingin Kaupungin Kaasulaitoksen konemestari Karl Strömsten.[1]

Vuoteen 2013 mennessä ansiomerkkejä on myönnetty yli 800 000 henkilölle ansioista suomalaisen elinkeinoelämän hyväksi.

Merkkien tyypitMuokkaa

VuosimerkitMuokkaa

Työvuosien perusteella myönnettäviä ansiomerkkejä ovat pronssiset 10 ja 15 vuoden ansiomerkit, hopeiset 20 ja 25 vuoden ansiomerkit sekä kultaiset ansiomerkit 30 vuodesta alkaen. Kultaisia ansiomerkkejä myönnetään viiden vuoden välein aina 75 vuoteen saakka. Kultaisia ansiomerkkejä on saatavissa joko 18 karaatin kullasta tai kullatusta hopeasta valmistettuna. Vuosimerkin myöntämisperusteena on pitkäaikainen työskentely saman työnantajan palveluksessa, itsenäinen yrittäminen tai luottamushenkilönä toimiminen. Merkkejä myönnetään myös ulkomailla toimivien suomalaisyritysten ja Suomessa toimivien ulkomaisten yritysten työntekijöille.

ElämäntyömerkitMuokkaa

Hopeinen elämäntyömerkki myönnetään vähintään 20 vuoden työskentelystä elinkeinoelämää edustavissa yrityksissä tai yhteisöissä. Työnantajia on voinut olla useita. Kultainen elämäntyömerkki myönnetään vähintään 30 vuoden työskentelystä elinkeinoelämän hyväksi. Kultainen elämäntyömerkki on valmistettu joko 18 karaatin kullasta tai kullatusta hopeasta.

Rautainen ansiomerkkiMuokkaa

Rautainen ansiomerkki myönnetään erityisen merkittävästä teosta yrityksen hyväksi. Rautaisen ansiomerkin myöntäminen ei ole sidoksissa työvuosien määrään. Sen voi saada vain kerran. Kunniakirjassa yksilöidään merkin myöntämisperusteet, joita viime vuosina ovat olleet:

  • toiminnan tai tuotannon innovointi tai kehittäminen
  • ponnistelut yrityksen hyväksi vaikeissa taloudellisissa olosuhteissa
  • liikeyhteyksien kehittäminen tai myynnin edistäminen
  • työlle omistautuminen, hengen luonti
  • toimintaympäristön kehittäminen
  • innovatiivinen tai uraauurtava yhteistyö elinkeinoelämän kanssa
  • onnistuneet yritysjärjestelyt
  • vientiponnistelut

Kauppakamarin ansioristiMuokkaa

 
Kauppakamarin ansioristi

Kauppakamarin ansioristi (kauppakamariristin) on merkittävin kauppakamarijärjestön sisäinen tunnustus. Merkki myönnetään maan elinkeinoelämän tunnustuksena ansiokkaasta toiminnasta kauppakamarissa tai Keskuskauppakamarissa. Sen voi saada myös muutoin ansiokkaasta kauppakamarin toiminta-alueen tai koko maan elinkeinoelämän toimintaedellytysten kehittämisestä. Ensimmäinen kauppakamariristi luovutettiin tasavallan presidentti Tarja Haloselle vuonna 2003.

Hakeminen ja myöntäminenMuokkaa

Ansiomerkkejä haetaan Keskuskauppakamarin ansiomerkkilautakunnalta. Merkkiä hakee useimmiten työntantajayritys. Merkin saamisen edellytyksenä on, että kyseisen merkkityypin myöntämisedellytykset täyttyvät (ks. merkkien tyypit). Myöntämisestä päättää Keskuskauppakamarin ansiomerkkilautakunta, joka asetetaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan ja jonka jäsenet edustavat elinkeinoelämän eri aloja. Ansiomerkkilautakunnan puheenjohtajana toimii Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä.

LuovuttaminenMuokkaa

Ansiomerkin voi luovuttaa monin tavoin: vapaamuotoisessa kahvitilaisuudessa, yrityksen kesäjuhlassa tai muussa tilaisuudessa, johon työntekijöitä saadaan koolle juhlistamaan merkinsaajaa. Keskuskauppakamari kannustaa luovuttamaan merkin siten, että ansiomerkin saaja kokee saavansa huomionosoituksensa henkilökohtaisella ja arvostavalla tavalla.

Luovutustilaisuuden ohjelmaan voi kuulua esim.:

  • tervetulotoivotukset
  • katsaus kuluneeseen vuoteen / viime vuosiin / henkilöstön panokseen
  • kertominen henkilöstön merkityksestä yritykselle, merkittävistä tai hauskoista tapauksista tai muistoista
  • perustietoa ansiomerkeistä
  • merkin saajien kiittäminen, merkin saajien kutsuminen, kunniakirjojen lukeminen ja merkkien kiinnittäminen
  • lyhyt tietopaketti merkin käytöstä: missä merkkiä voi käyttää
  • mahdolliset yrityksen omat huomionosoitukset ja kukittaminen
  • merkinsaajien kiitospuhe
  • tarjoilua / ohjelmaa

Ansiomerkkien käyttäminenMuokkaa

Ansiomerkkiä käytetään työnantajan järjestämissä juhlissa, isänmaallisissa tilaisuuksissa sekä suku- ja perhejuhlissa.

Jos iso ansiomerkki on ainoana kannettavana merkkinä, miehet kiinnittävät ansiomerkin puvuntakin vasemmalle puolelle niin, että silkkiruusukkeen kärjet osuvat taskunkäänteen alalaidan kohdalle. Naiset kiinnittävät ansiomerkin pukunsa vasempaan rintamukseen vastaavalle kohdalle. Puvuntakissa merkin keskiviivan tulee kulkea taskun keskilinjan kohdalla. Taskuliinaa ei suositella käytettäväksi yhdessä ansiomerkin kanssa.

Jos Keskuskauppakamarin ansiomerkkiä kannetaan yhdessä kotimaisten tai ulkomaisten kunniamerkkien kanssa, sekä miehet että naiset kiinnittävät sen niiden alapuolelle puvun vasempaan rintamukseen. Jos kunniamerkkejä on vain yksi, ansiomerkki voidaan kiinnittää kunniamerkin viereen kainalon puolelle.

Useita Keskuskauppakamarin ansiomerkkejä voidaan kantaa samanaikaisesti. Tällöin ne kiinnitetään siten, että vuosiluvultaan suurin merkki kiinnitetään lähemmäksi vartalon keskilinjaa silloin, kun muut ansiomerkit ovat pronssisia tai hopeisia. Rautainen ansiomerkki kiinnitetään aina lähemmäksi vartalon keskilinjaa.

LähteetMuokkaa

  1. Elinkeinoelämä kiittää. Helsinki: Keskuskauppakamarin Palvelu Oy, 2008. ISBN 978-952-5620-28-3

Aiheesta muuallaMuokkaa