Keskusjyvänen

Keskusjyväset eli sentriolit ovat mikrotubuluksista muodostuneita soluelimiä, joilla on tärkeä tehtävä solunjakautumisessa. Sentriolit osallistuvat solunjakautumiseen vetämällä tuplaantuneet soluelimet sekä kromosomit kasvattamillaan mikrotubuluksilla kumpaankin syntyvään soluun.

Kaavakuva eläinsolusta ja sen osista: 1. Tumajyvänen 2. Tuma 3. Ribosomi 4. Kalvorakkula 5. Karkea solulimakalvosto 6. Golgin laite 7. Solun tukiranka 8. Sileä solulimakalvosto 9. Mitokondrio 10. Solunesterakkula 11. Solulima 12. Lysosomi 13. Keskusjyvänen

Sentriolit sijaitsevat sentrosomissa, joka on tuman lähellä sijaitseva mikrotubulusten organisaatiokeskus. Sentronomiksi kutsutaan kohtaa, johon mikrotubulukset ovat ankkuroituneet. Eukaryooteilla eli aitotumallisilla soluilla on sentrosomissa kaksi keskusjyvästä (ns. diplosomi)

Rakenne ja toimintaMuokkaa

Keskusjyväset ovat noin 0,3   pitkiä 0,1   paksuja onttoja lieriöitä, jotka koostuvat mikrotubuluksista. Niitä sijaitsee kaksi sentrosomin keskellä kohtisuorassa toisiaan vastaan. Keskusjyväset ovat osallisina tumasukkuloiden syntyyn vaellettuaan solun vastakkaisille puolille tumanjakautumisessa.

Tuman sijainti riippuu sentrosomin sijainnista, joten sillä on vaikutus soluelinten asettumiseen. Keskusjyvästen liikkumiskyvyttömyyden on arvioitu liittyvän Meckelin oireyhtymään.

KahdentuminenMuokkaa

Sentrosomit kahdentuvat mitoosin ensimmäisessä vaiheessa - profaasissa. Sentriolit kulkeutuvat solun eri napoihin, ja interfaasissa kahdentunut perintöaines pakkaantuu paksuiksi sisarkromatideiksi (ns. kromosomien kondensaatio).

LähteetMuokkaa

  • Kettunen, Juho: Laskennallisen tekniikan seminaari: Laskennalliset menetelmät biologisten systeemien ymmärtämisessä - Kevät 2004, Teknillinen korkeakoulu
  • Solunetti.fi
Tämä biologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.