Kenedugu (ransk. Kénédougou) oli senufovaltio nykyisen Malin eteläosassa 1600-luvulta vuoteen 1898 saakka. Ennen joutumistaan ranskalaisten käsiin se käsitti myös osia nykyisestä Burkina Fasosta ja Norsunluurannikosta.[1]

Kenedugu Senegalin ja Malin kartalla vuonna 1893.

Djulien 1600-luvulla perustamasta Kenedugusta tuli järjestäytynyt valtio Daoula Ba Traorén aikana 1700-luvun puolivälissä. 1800-luvulla sen hallitsijat eli famat kävivät sotia Kongin ja Bobo Dioulasson Wattara-hallitsijoiden kanssa. Vuosina 1840–1877 hallinnut Daoula Traoré laajensi aluetta ja lujitti valtansa julmin menetelmin. Hänen seuraajaansa Tieba Traoré, joka hallitsi vuosina 1887–1893, oli Kenedugun famoista merkittävin. Hän siirsi pääkaupungin Bougoulasta Sikassoon, alisti miniankat ja karkotti Samori Tourén joukot, jotka piirittivät suojamuurin ympäroimää Sikassoa viidentoista kuukauden ajan vuosina 1887–1888. Tieba selvisi piirityksestä liittoutumalla Louis Archinardin johtamien ranskalaisten kanssa, jotka lähettivät apuun kapteeni Quiquandonin ja 3 000 bambarasotilasta. Tieban kuoltua hallitsijaksi valittiin hänen veljensä Babemba Traoré. Hän kieltäytyi yhteistyöstä ranskalaisten kanssa vuonna 1898, jolloin nämä valloittivat Sikasson ja Babemba teki itsemurhan.[1]

LähteetMuokkaa

  1. a b Imperato, Pascal James: Historical Dictionary of Mali, third edition, s. 138–139. Lanham & London: Scarecrow Press, 1996. ISBN 0-8108-3128-7.