Kehrääjämittari

hyönteislaji

Kehrääjämittari (Colotois pennaria) on syksyllä lentävä, suhteellisen kookas yöperhonen.

Kehrääjämittari
Colotois pennaria.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Perhoset Lepidoptera
Alalahko: Imukärsälliset perhoset Glossata
Osalahko: Erilaissuoniset perhoset Heteroneura
Yläheimo: Mittarimaiset Geometroidea
Heimo: Mittarit Geometridae
Alaheimo: Lovimittarit Ennominae
Suku: Colotois
Laji: pennaria
Kaksiosainen nimi

Colotois pennaria
(Linnaeus, 1761)

Katso myös

 Commons-logo.svg Kehrääjämittari Commonsissa

Koko ja ulkonäköMuokkaa

Mittariksi kehrääjämittari on kookas ja helposti tunnistettava, kuollutta lehteä muistuttava perhonen. Etusiivet ovat teräväkärkiset, niiden pohjaväri on punaruskea ja siipien poikki kulkee kaksi ruskeaa tummavarjosteista viirua. Ulompi poikkiviiru on lähes suora; sisempi mutkittelee jonkin verran. Keskitäplä erottuu hyvin. Tunnusomaisena tuntomerkkinä siiven kärkiosassa on valkoinen, siiven keskiosan puolelta tummavarjoinen pilkku. Takasiivet ovat koiraalla hieman ja naaraalla selvästi etusiipiä vaaleammat. Koiraan tuntosarvet ovat selvästi kaksoiskampamaiset. Siipiväli on 40–49 mm.[1][2][3]

Lajilta tunnetaan tumma värimuoto f. obscura.[3]

Levinneisyys ja lentoaikaMuokkaa

Kehrääjämittaria tavataan läntisimmästä Euroopasta Aasian poikki Japaniin saakka. Se on myös levinnyt vieraslajina Pohjois-Amerikkaan.[3] Suomessa mittaria tavataan Oulu-Lieksa-linjan eteläpuolella. Perhonen lentää syyskuun alusta lokakuun alkupuolelle lennon huipun sijoittuessa syyskuun keskivaiheille[4], etelämpänä Euroopassa jopa marraskuulle saakka.[2]

Elinympäristö ja elintavatMuokkaa

Kehrääjämittari on melko yleinen, joskin Suomessa eteläpainotteinen laji, joka elää lehtimetsissä, pensaikkoisilla niityillä, puistoissa ja puutarhoissa. Perhonen on aktiivinen öisin ja lepää päivisin seinillä tai puunrungoilla. Koiraita lentää kirkkaiden valojen luokse, mutta naaras ei ilmeisesti liiku mainittavissa määrin. Toukka koteloituu maahan. Muna talvehtii.[3]

RavintokasviMuokkaa

Toukka syö monien eri lehtipuiden lehtiä.[3]

LähteetMuokkaa

  1. http://www2.nrm.se/en/svenska_fjarilar/c/colotois_pennaria.html
  2. a b http://ukmoths.org.uk/show.php?bf=1923
  3. a b c d e Mikkola K, Jalas I., Peltonen O.: Suomen perhoset. Mittarit 2, s. 168–169. Recallmed Oy. Suomen Perhostutkijain Seura. Hangon Kirjapaino, 1989. ISBN 951-9221-23-9.
  4. Perhoswiki[vanhentunut linkki]

Aiheesta muuallaMuokkaa