Kehrääjämittari
Kehrääjämittari (Colotois pennaria) on syksyllä lentävä, suhteellisen kookas yöperhonen.
| Kehrääjämittari | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
| Alalahko: | Imukärsälliset perhoset Glossata |
| Osalahko: | Erilaissuoniset perhoset Heteroneura |
| Yläheimo: | Mittarimaiset Geometroidea |
| Heimo: | Mittarit Geometridae |
| Alaheimo: | Lovimittarit Ennominae |
| Suku: | Colotois |
| Laji: | pennaria |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Colotois pennaria |
|
| Katso myös | |
Koko ja ulkonäköMuokkaa
Mittariksi kehrääjämittari on kookas ja helposti tunnistettava, kuollutta lehteä muistuttava perhonen. Etusiivet ovat teräväkärkiset, niiden pohjaväri on punaruskea ja siipien poikki kulkee kaksi ruskeaa tummavarjosteista viirua. Ulompi poikkiviiru on lähes suora; sisempi mutkittelee jonkin verran. Keskitäplä erottuu hyvin. Tunnusomaisena tuntomerkkinä siiven kärkiosassa on valkoinen, siiven keskiosan puolelta tummavarjoinen pilkku. Takasiivet ovat koiraalla hieman ja naaraalla selvästi etusiipiä vaaleammat. Koiraan tuntosarvet ovat selvästi kaksoiskampamaiset. Siipiväli on 40–49 mm.[1][2][3]
Lajilta tunnetaan tumma värimuoto f. obscura.[3]
Levinneisyys ja lentoaikaMuokkaa
Kehrääjämittaria tavataan läntisimmästä Euroopasta Aasian poikki Japaniin saakka. Se on myös levinnyt vieraslajina Pohjois-Amerikkaan.[3] Suomessa mittaria tavataan Oulu-Lieksa-linjan eteläpuolella. Perhonen lentää syyskuun alusta lokakuun alkupuolelle lennon huipun sijoittuessa syyskuun keskivaiheille[4], etelämpänä Euroopassa jopa marraskuulle saakka.[2]
Elinympäristö ja elintavatMuokkaa
Kehrääjämittari on melko yleinen, joskin Suomessa eteläpainotteinen laji, joka elää lehtimetsissä, pensaikkoisilla niityillä, puistoissa ja puutarhoissa. Perhonen on aktiivinen öisin ja lepää päivisin seinillä tai puunrungoilla. Koiraita lentää kirkkaiden valojen luokse, mutta naaras ei ilmeisesti liiku mainittavissa määrin. Toukka koteloituu maahan. Muna talvehtii.[3]
RavintokasviMuokkaa
Toukka syö monien eri lehtipuiden lehtiä.[3]
LähteetMuokkaa
- ↑ http://www2.nrm.se/en/svenska_fjarilar/c/colotois_pennaria.html
- ↑ a b http://ukmoths.org.uk/show.php?bf=1923
- ↑ a b c d e Mikkola K, Jalas I., Peltonen O.: Suomen perhoset. Mittarit 2, s. 168–169. Recallmed Oy. Suomen Perhostutkijain Seura. Hangon Kirjapaino, 1989. ISBN 951-9221-23-9.
- ↑ Perhoswiki[vanhentunut linkki]
Aiheesta muuallaMuokkaa
- kuva toukasta
- Bestimmungshilfe des Lepiforums (saksaksi)
- Moths and Butterflies of Europe and North Africa (englanniksi)
- Vlindernet (hollanniksi)