Kazakstanin parlamentti

Kazakstanin parlamentti koostuu Kazakstanin perustuslain mukaan kahdesta kamarista, mažiliksesta, joka toimii valtiopäivien alahuoneena ja senaatista. [1] [2] Länsimaisessa englanninkielisessä joukkotiedottamisessa usein viitataan pelkkään mažilikseen, kun tarkoitetaan parlamenttia tai parlamenttivaaleja, kun taas kazakstanilaisessa lainsäädännössä mažilikseen viitataan parlamentin osana, parlamentin mažiliksena. Kazakstanissa senaattiin puolestaan viitataan pelkkänä senaattina esittämättä mažiliksen tapaan, että se olisi parlamentin senaatti. 98 yleisillä vaaleilla valitun mažiliksen valtiopäiväedustajan lisäksi Kazakstanin presidentin puheenjohtaman Kazakstanin kansan kokous äänestää yhdeksästä muusta valtiopäiväedustajasta. Näin ollen nämä Kazakstanin vähemmistökansallisuuksia edustaviksi tarkoitetut valtiopäiväedustajat ovat yhdessä suurempi yhdeksän valtiopäiväedustajan joukko kuin yleensä hallituksen myönteiset oppositiopuoluee, joiden kummankin edustajamäärä erikseen on noin seitsemän viime vuosien vaaleissa.

Parlamentin alahuone mažilis

muokkaa

Mažilikseen valitaan yleisellä valtakunnallisella puoluelistavaalilla 98 valtiopäiväedustajaa siten, että ehdokkaat ovat puoluevaalilistalla aakkosjärjetyksessä. Koska ehdokkaita voi olla enemmän kuin 98, ei suurimmankaan puolueen osalta äänestäjä voi tietää etukäteen, missä järjestyksessä puoluevaalilistalla ehdokkaat valittaisiin riippuen siitä, miten suuren määrän ääniä puolue saa. Vaaleissa saadun äänimäärän mukaan suhteellisen vaalitavan perusteella puolue itse määrää, ketkä pääsevät valtiopäiväedustajiksi äänestäjistä riippumatta.

Mažiliksen valtiopäiväedustajuuden menettää, jos eroaa tai tulee erotetuksi puolueestaan tai jos puolue lakkautetaan. [3] Näin tavallaan puolueella, joka voi erottaa valtiopäiväedustajan jäsenyydestään, on imperatiivinen mandaatti lakkauttaa vaalien tuloksena syntynyt valtiopäiväedustajan valta.

Parlamentin ylähuone senaatti

muokkaa

Senaatin osalta valitaan vaaleissa kaksi senaattoria jokaiselta Kazakstanin alueelta, alueen veroisesta tasavallan tasoisesta kaupungista sekä tasavallan pääkaupungista, joka myös on alueen veroinen tasavallan tasoinen kaupunki. Alueen veroiset kaupungit eivät kuulu mihinkään alueeseen, joten niissä ei käydä koskaan aluevaaleja. Näiden 28 vaalilla valitun senaattorin lisäksi Kazakstanin presidentti nimittää 15 senaattoria siksi, että perustuslain mukaan maan hallitus voisi tukea senaatissa kansallis-kulttuurisia ja muita merkittäviä yhteiskunnallisia intressejä. [4] Kazakstanin presidentillä on oikeus ennenaikaisesti erottaa nimittämänsä senaattori. [5][6]

Lähteet ja huomautukset

muokkaa
  1. http://www.election.kz/rus/normativno-pravovaya-baza-vyborov/konstitutsiya-rk.php (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. Kazakstanin tasavallan perustuslain (30. elokuuta) 50. pykälän 1. momentti
  3. Kazakstanin perustuslain 52. pykälä, 2. momentti, 1. ja 2. kohta
  4. Kazakstanin tasavallan perustuslain (30. elokuuta 1995 mažiliksena) 50. pykälän 2. momentti
  5. Kazakstanin perustuslain 52. kappale, 5. pykälä, 2. momentti, 1. ja 2. kohta
  6. Kazakstanin perustuslain 52. kappale, 5. pykälä 2. momentti

Aiheesta muualla

muokkaa