Avaa päävalikko

Kauluslisko (Chlamydosaurus kingii) on agamien heimoon kuuluva liskolaji, ja sukunsa ainoa laji, joskin osa tutkijoista uskoo kyseessä olevan kaksi eri lajia. Syynä on kaulusliskon suorastaan epäilyttävän suuri koon ja värityksen vaihtelu. Laji elää 8-12 -vuotiaaksi.[2]

Kauluslisko
Chlamydosaurus kingii.jpg
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Matelijat Reptilia
Lahko: Suomumatelijat Squamata
Alalahko: Iguania
Heimo: Agamat Agamidae
Suku: Chlamydosaurus
Laji: kingii
Kaksiosainen nimi

Chlamydosaurus kingii
Gray, 1827

Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Kauluslisko Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Kauluslisko Commonsissa

Koko ja ulkonäköMuokkaa

Kaulusliskon paras tuntomerkki on kirkkaan värinen kaulus, joka luo vastakohdan harmaanruskealle ruumiille. Liskon kaulus levittäytyy vain hätätilanteessa.

Eläin on pituudeltaan noin 60–70 cm ja massa 0,5–1 kg.

LevinneisyysMuokkaa

Kaulusliskon kotiseutua ovat trooppiset metsät ja ruohomaat eteläisessä Papua-Uudessa-Guineassa ja Irian Jayassa Indonesiassa, samoin kuin Australian pohjois- ja koillisosan rannikkoseudut.

LisääntyminenMuokkaa

Lisääntymisajan koittaessa alkavat koiraiden soidinnäytökset. Liskot levittävät ja sulkevat kauluksensa, ja kilpailevat koiraat taistelevat keskenään kaulus auki häntäänsä ja etujalkojaan huojuttaen ja päätään nyökyttäen. Liskot parittelevat sadeaikana, jolloin ne ovat muutenkin aktiivisimmillaan. Naaras munii marraskuussa aurinkoiselle, paahteiselle paikalle hiekkaiseen maahan. Vastakuoriutuneet poikaset ovat pieniä ja herkästi haavoittuvia, mutta niiden on heti tultava toimeen omin päin. Kuivalla kaudella kauluslisko muuttuu vähemmän aktiiviseksi, sillä sen aineenvaihdunta hidastuu.

RavintoMuokkaa

Aterioidessaan kauluslisko pitää kauluksensa supussa. Enimmän osan ajasta se etsii puista hyönteisiä. Sen on nähty tappavan ja syövän pikkuliskoja ja pieniä nisäkkäitäkin, jotka uskaltautuvat kovin lähelle sitä. Kauluslisko syö myös joukoittain muurahaisia asettumalla muurahaisten polulle tai aivan pesän viereen.

LähteetMuokkaa

  1. Doughty, P. & Allison, A.: Chlamydosaurus kingii IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.1. 2010. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 25.6.2014. (englanniksi)
  2. Patricia Pope Bartlett, Billy Griswold ja Richard D. Bartlett: Reptiles, amphibians, and invertebrates, s. 73. Barron's Educational Series, 2001. ISBN 9780764116506. (englanniksi)

Aiheesta muuallaMuokkaa