Kaukasianlumikana
Kaukasianlumikana (Tetraogallus caucasicus)[2] on Kaukasuksella elävä kanalintu.
| Kaukasianlumikana | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Kanalinnut Galliformes |
| Heimo: | Aitokanat Phasianidae |
| Suku: | Lumikanat Tetraogallus |
| Laji: | caucasicus |
| Kaksiosainen nimi | |
| Katso myös | |
|
|
|
Tuntomerkit muokkaa
Kauksianlumikana on 50–60 senttimetriä pitkä. Kaukasianlumikanalla on iso pää, paksu kaula ja pitkä pyrstö. Höyhenpuku on väriltään, harmaan, ruskean, valkoisen ja mustan kirjava. Kaulansivuilla on valkeat laikut ja niskassa on ruosteensävyä. Rinnalla on tummaa poikkijuovitusta. Siivillä on suuret valkeat laikut. Sukupuolet ovat muuten samannäköiset, mutta naaras on väriltään hieman himmeämpi ja sen niska ei ole niin punaruskea kuin koiraalla.[3]
Levinneisyys muokkaa
Kaukasianlumikana on endeeminen laji, jota tavataan vain Kaukasuksella.[3] Sitä tavataan Azerbaidžanin, Georgian ja Venäjän alueilla. Kannan kooksi arvioidaan 32-67 tuhatta pesivää paria. Kanta on pysynyt vakaana ja laji on luokiteltu elinvoimaiseksi.[1]
Elinympäristö muokkaa
Kaukasianlumikanat elävät 2000–4000 metrin korkeudella kallioisella ja kivisellä paljakalla, jossa on vain vähäistä ja matalaa kasvillisuutta.[3]
Elintavat muokkaa
Kaukasianlumikana on pesimäajan ulkopuolella seurallinen, mutta muodostaa vain pieniä parvia. Se on taitava ja kestävä kiipeilijä ja pystyy hyppimään vuorenrinteitä vaivattomasti ylös. Ravinnokseen kaukasianlumikana käyttää kasvinosia.[3]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c BirdLife International: Tetraogallus caucasicus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 28.3.2014. (englanniksi)
- ↑ Maailman lintulajien suomenkieliset nimet BirdLife Suomi. Arkistoitu 29.9.2007. Viitattu 27.3.2013.
- ↑ a b c d Svensson, Lars: Lintuopas - Euroopan ja Välimeren alueen linnut, s. 52. Otava, 2010. ISBN 978-951-1-21351-2.