Kauhajoen kirjasto
Kauhajoen kaupunginkirjasto on Kauhajoen kaupungin kirjasto, johon kuuluu pääkirjaston lisäksi Kirjastoauto.
Kauhajoen kirjasto kuuluu Eepos-kirjastokimppaan ja kirjaston maakuntakirjastona toimii Vaasan kaupunginkirjasto.[1]
Historia muokkaa
Kauhajoen ensimmäinen kirjasto oli 28 niteen suuruinen pikku kirjasto, jonka eteläpohjalaiset ylioppilaat olivat hankkineet keräysvaroilla 1851. Tämän toiminnan hiivuttua 1860 perustettiin kirjasto uudelleen 156 kirjan kokoelmalla. Tähän olivat varapastori Samuel Hellgren ja opettaja Matti Kiviniemi keränneet rahat.[1]
1870-luvulla alettiin perustaa kyläkirjastoja. Ensimmäinen kyläkirjasto perustettiin Perä-Hyyppään vuonna 1876. Kymmenen vuotta myöhemmin vuonna 1886 perustettiin Aronkylän ja Harjankylän yhteinen kirjasto. Vuonna 1891 saivat kirjastonsa Havunen ja Päntäne, vuonna 1896 kyläkirjastot tulivat Hangaskylään, Hyyppään ja Nummikoskelle. Rahoitus oli satunnaisten lahjoitusten ja keräysten varassa. Joskus saatiin kunnalta avustus viinaveroista.[2]
Vuonna 1907 kunta otti Suomalaisuuden Liiton kehotuksesta hoitaakseen kaikki kahdeksan kirjastoa. 1950-luvulle tultaessa Kauhajoella oli jo kantakirjasto, 13 piirikirjastoa ja lainausasema. 1960-luvun alussa Kauhajoella oli kantakirjasto ja 17 lainauspistettä. Vuonna 1969 Kauhajoki sai ensimmäisenä maalaiskuntana Vaasan läänissä kirjastoauton. Sivukirjastot kävivät tarpeettomiksi, koska kirjastoauto lähti kiertämään pitäjän joka kylässä. Kirjastoauton hyllyt täytettiin lakkautettujen sivukirjastojen kirjoilla, ja loput kirjat varastoitiin pääkirjastoon.
Kirjasto on toiminut monessa paikassa; seurakuntatalossa, 1950-luvulla kunnanviraston alakerrassa, 1970-luvulla Mannilan liiketalossa ja 1980-luvun alussa Räimiskällä. 1989 valmistui uusi kirjastorakennus koulukeskuksen viereen, jossa sijaitsee myös Panula-Opisto. Sen on suunnitellut arkkitehti Touko Saari.
Krannit-kirjastokimppa sai alkunsa vuonna 1996 Isojoen, Jurvan, Karijoen, Kaskisen, Kauhajoen ja Teuvan yhteistyönä. Kurikka liittyi joukkoon vuonna 2009.[1]
Kauhajoen pääkirjasto otti RFID-tekniikan käyttöön ensimmäisenä Suomessa vuonna 2004 [3]
Vuoden 1951 tilasto osoittaa, että kirjastoissa Kauhajoella oli yhteensä 7 812 nidettä, joita lainattiin 13 036 kertaa.
Vuoden 2009 lukujen mukaan kokoelmassa oli 113 436 nidettä ja kokonaislainaus oli 340 812.
Kokoelmat muokkaa
Kirjaston lainattava kokoelma käsittää kotimaisen ja ulkomaisen kertomakirjallisuuden, tietokirjallisuuden, karttoja, nuotteja, kielikursseja, äänitteitä ja aikakauslehtiä. Käsikirjastossa on hakuteoksia, bibliografioita, kalentereita ja sanakirjoja. Kotiseutukokoelmaan kerätään kauhajokisten tekemää materiaalia. Lisäksi on Keijo Jaakolan kokoelma, joka käsittää pari tuhatta nidettä, joissa on sekä harvinaisia että vanhoja tekstejä.
Palvelut muokkaa
Kauhajoen kirjasto järjestää lukupiirejä ja koulutusta. Kirjastosta on mahdollista varata lukukoira.
Kirjaston kautta voi tilata maksutta ammattikorkeakoulun opiskelijoille materiaalia Seinäjoen ammattikorkeakoulun kirjastosta.
Kirjaston tiloissa voi järjestää erilaisia näyttelyitä.
Pääkirjastossa voi digitoida LP-levyt, C-kasetit, VHS-videokasetit, diat, negatiivit ja valokuvat. Henkilökuntaa avustaa tarvittaessa. [4]
Kirjastoauto kulkee reiteillään arkipäivisin[5][6][7].
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c Kauhajoen kaupunginkirjaston historia (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Ruismäki, Liisa, Kauhajoen historia: esihistoriasta vuoteen 1918, Kauhajoen kaupunki, 1987. s. 681
- ↑ Toptunniste.fi (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Krannit, verkkokirjasto (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Palvelut Kauhajoen kaupunki. Viitattu 25.10.2021.
- ↑ https://kauhajoki.fi/wp-content/uploads/2021/08/AUTO-AIKA-syksy21-alkaen.pdf (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ I.-Mediat Oy: Mystinen Lapinnoita huusi nettihuutokaupasta Kauhajoelle pilkkahinnalla kirjastoauton – kaupunki säästi muhkean summan Ilkka-Pohjalainen. Viitattu 25.10.2021.