Katedraalikoulu

Katedraalikoulut olivat keskiajalla piispanistuinten yhteyteen perustettuja kouluja, joiden tarkoituksena oli kouluttaa uusia pappeja. Metzin piispan Krodegangin 700-luvulla kehittämä katedraalikoulujärjestelmä yleistyi frankkien valtakunnassa Kaarle Suuren aikana.[1] Porvaristolla oli todennäköisesti kunnia saada oma jälkeläisensä kouluun.selvennä Pääsy oli mahdollista vain kirkolle taloudellisen avustuksen antaneiden keskuudesta ja ruokki kilpailua rikkaiden lahjoitusten suuruudesta. 1000-luvulla katedraalikouluja perustettiin paavi Gregorius VII:n toimeenpanemien uudistusten yhtenä osana. Useista katedraalikouluista kehittyi myöhemmin keskiaikainen yliopisto.lähde?

Keskiaikaista opiskelua (Codex Manesse)

Turun katedraalikoulu oli Suomen ensimmäinen koulu, ja se perustettiin luultavimmin vuonna 1276. Asiakirjoissa se mainitaan ensimmäisen kerran vuonna vuonna 1326.[2] Se sijaitsi alun perin tuomiokirkon yhteydessä sen muurissa olleessa rakennuksessa. Myöhemmin koulu siirtyi Suurtorin laidalle. Yksi sen kuuluisimmista opettajista oli Mikael Agricola. Katedraalikoulun oppilaita sanottiin teineiksi.[3] Myös Viipurin hiippakunnan alaisuudessa toimi katedraalikoulu 1500-luvun lopulla ja 1600-luvun alussa.

LähteetMuokkaa

  1. Nenonen, Kaisu-Maija & Teerijoki, Ilkka: Historian suursanakirja, s. 897. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.
  2. Tanja Ratilainen: Varsinais-Suomen kulttuuriperintöblogi: Arkeologiset kaivaukset Katedraalikoulun alla Varsinais-Suomen kulttuuriperintöblogi. maanantai 13. lokakuuta 2014. Viitattu 18.6.2018.
  3. Vahtola, Jouko: ”(Myöhäiskeskiajan) kulttuuri”. Teoksessa Suomen historian pikkujättiläinen, s. 124–125. Toim. Seppo Zetterberg. Helsinki: WSOY, 1987. ISBN 951-0-14253-0.

Aiheesta muuallaMuokkaa

Saini Laarikkala: Hajatietoja Turun Katedraalikoulun 50-vuotiskauden 1670-1721 suomalais-nimisistä oppilaista. THArk 17 s. 137–147, 1964, Turku. Verkkoversio.

Tämä historiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.