Kasvisokeus
Kasvisokeus on epävirallisesti ehdotettu kognitiivisen ennakkoluulon muoto, joka laajimmillaan tarkoittaa ihmisen taipumusta jättää kasvilajit huomiotta[1].
Kasvisokeutta ilmentyy monin tavoin, kuten[2]:
- kasvien huomaamatta jättämisessä ympäröivässä luonnossa[2]
- kasvien merkityksen tunnistamatta jättämisessä koko biosfäärille ja ihmisen asioille[2]
- filosofisessa näkemyksessä kasveista eläimiä alempiarvoisena elämänmuotona[2]
- kyvyttömyydessä arvostaa kasvien ainutlaatuisia piirteitä tai estetiikkaa[2].
Aiheeseen liittyviä termejä ovat muun muassa kasvien laiminlyönti[3], eläinkeskeisyys[4] ja eläinsovinismi.[3]. Termin lanseerasivat kasvitieteilijät ja biologianopettajat J. H. Wandersee ja E. E. Schussler vuonna 1999 julkaisussaan ”Preventing Plant Blindness” (Kasvisokeuden ehkäiseminen)[5][6][7] Tutkijoiden mukaan kasvien huomaamattomuuden syynä on se, että ne ovat paikallaan ja väreiltään toistensa kaltaisiaan[8]. Toisaalta toisissa tutkimuksissa on esitetty, että kulttuuriset käytännöt vaikuttavat kasvisokeuteen.[8] Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa tarkasteltiin, miten kasvit ja eläimet havaitaan käyttämällä ”näköhuomiokatkos[9]”-menetelmää (kyky huomata toinen kahdesta nopeasti esitetystä kuvasta)[4]. Tutkimus osoitti, että osallistujat havaitsivat kuvissa tarkemmin eläimet kuin kasvit[4]. Tutkijat ehdottivat myös mahdollisia strategioita eläinkeskeisyyden luonnehtimiseksi ja voittamiseksi[4].
BBC:n toimittajan Christine Ronin mukaan kasvisokeus liittyy mahdollisesti liian vähäiseen luonnossa vietettyyn aikaan, jota hänen mukaansa aiheuttaa se, että kasvitieteen rahoitusta on vähennetty ja kasvitieteen kursseja järjestetty vähemmän[7].
Lähteet muokkaa
- ↑ Kaasinen, Arja: Kasvilajien tunnistaminen, oppiminen ja opettaminen yleissivistävän koulutuksen näkökulmasta. (luku: 2.6.7 Kasvisokeus (plant blindness), lainaus s. 50: ”Amerikkalaiset tutkijat James Wandersee ja Elisabeth Schussler kutsuvat näiden ilmiöiden kokonaisuutta kasvisokeudeksi ('plant blindness') (Wandersee ja Schussler 1999 ja 2001).”) Väitöskirja / Helsingin yliopiston soveltavan kasvatustieteen laitos, 2009, s. 50–58. Helsingin yliopisto. 306 ISSN 1795-2158; 306. Väitöskirjan verkkoversio (PDF).
- ↑ a b c d e Allen, William: Plant Blindness. BioScience, 2003, 53. vsk, nro 10, s. 926. American Institute of Biological Sciences. doi:10.1641/0006-3568. (englanniksi)
- ↑ a b Pany, P., A. Lörnitzo, L. Auleitner, C. Heidinger, P. Lampert & M. Kiehn: Using students' interest in useful plants to encourage plant vision in the classroom. Plants, People, Planet. Plants, People, Planet, 2019, 1. vsk, nro 3, s. 261–270. doi:10.1002/ppp3.43. (englanniksi)
- ↑ a b c d Benjamin Balas & Jennifer L. Momsen: Attention "Blinks" Differently for Plants and Animals. CBE: Life Sciences Education, 2014, 13. vsk, nro 3, s. 437–443. PMC 4152205. PubMed:25185227. doi:10.1187/cbe.14-05-0080. (englanniksi)
- ↑ Wandersee, J. H., & Schussler, E. E.: Preventing plant blindness. The American Biology Teacher,, 1999, 61. vsk, nro 2, s. 82–86. University of California Press. doi:10.2307/4450624. (englanniksi)
- ↑ Knapp, Sandra: Are humans really blind to plants?. (s. 164) Plants, People, Planet, 2019, s. 164-168. New Phytologist Trust. doi:10.1002/ppp3.36. (englanniksi)
- ↑ a b Christine Ro: Why 'plant blindness' matters — and what you can do about it. (arkistoitu 23.7.2023) BBC Future, 29.4.2019. BBC. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 19.10.2023. (englanniksi)
- ↑ a b Dasgupta, Shreya: Can Plant Blindness Be Cured?. (arkistoitu 20.10.2023) Can Plant Blindness Be Cured?, 27.9.2016. Grist, The Arena Group. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 19.10.2023. (englanniksi)
- ↑ tilapäinen näköhavainnon puutos (Sitaatti: ”Ohjaustermit: näköhuomiokatkos”) finto.fi. Luotu 9.7.2007, viimeksi muokattu 11.4.2022. Finto Suomalainen asiasanasto- ja ontologiapalvelu. Viitattu 19.10.2023.