Kasvien luokitus Linnén teennäisjärjestelmän mukaan

Kasvien luokitus Linnén teennäisjärjestelmän mukaan on ruotsalaisen luonnontieteilijän Carl von Linnén kehittämä eliöille tarkoitettu taksonominen luokitusjärjestelmä, jolla ei ole kehitysopillista perustaa. Putkilokasvien luokitus perustuu lähinnä heteiden lukumäärään. Luokituskriteerinä käytettiin lisäksi sitä, ovatko heteet ja emit samassa vai eri kukassa eli ovatko kukat kaksi- vai yksineuvoisia.

Linnén Systema Naturaen kansilehti.

Kasvit, joiden kaikki kukat ovat kaksineuvoisia

Jokaisessa kukassa on sekä heteitä että emejä.

Erillisheteisiä

• Monandria – Yksiheteiset
• Diandria – Kaksiheteiset
• Triandria – Kolmiheteiset
• Tetrandria – Neliheteiset
• Pentandria – Viisiheteiset
• Heksandria – Kuusiheteiset
• Heptandria – Seitsenheteiset
• Oktandria – Kahdeksanheteiset
• Enneandria – Yhdeksänheteiset
• Dekandria – Kymmenheteiset
• Dodekandria – Kaksitoistaheteiset
• Ikosandria – Parikymmenheteiset
• Polyandria – Moniheteiset
• Didynamia – Kaksi pitkää ja kaksi lyhyttä hedettä
• Tetradynamia – Neljä pitkää ja kaksi lyhyttä hedettä

Heteet yhtyneet

• Monadelphia – Heteet yhdessä nipussa
• Diadelphia – Heteet kahdessa nipussa
• Polyadelphia – Heteet useammassa nipussa
• Syngenesia – Ponnet yhdessä
• Gynandria – Heteet kiinni luoteissa

Kasvit, joilla ainakin osa kukista on yksineuvoisia

• Monoecia – Yksikotiset; hede- ja emikukat erikseen samassa kasvissa
• Dioecia – Kaksikotiset, hede- ja emikukat eri yksilöissä
• Polygamia – Sekä yksi- että kaksineuvoisia kukkia samassa kasvissa

Neuvottomia

• Cryptogamia – Kukattomat itiökasvit