Kasvien luokitus Linnén teennäisjärjestelmän mukaan

Kasvien luokitus Linnén teennäisjärjestelmän mukaan on ruotsalaisen luonnontieteilijän Carl von Linnén kehittämä eliöille tarkoitettu taksonominen luokitusjärjestelmä, jolla ei ole kehitysopillista perustaa. Putkilokasvien luokitus perustuu lähinnä heteiden lukumäärään. Luokituskriteerinä käytettiin lisäksi sitä, ovatko heteet ja emit samassa vai eri kukassa eli ovatko kukat kaksi- vai yksineuvoisia.

Kasvit, joiden kaikki kukat ovat kaksineuvoisia

Jokaisessa kukassa on sekä heteitä että emejä.

Erillisheteisiä

Monandria – Yksiheteiset
Diandria – Kaksiheteiset
Triandria – Kolmiheteiset
Tetrandria – Neliheteiset
Pentandria – Viisiheteiset
Heksandria – Kuusiheteiset
Heptandria – Seitsenheteiset
Oktandria – Kahdeksanheteiset
Enneandria – Yhdeksänheteiset
Dekandria – Kymmenheteiset
Dodekandria – Kaksitoistaheteiset
Ikosandria – Parikymmenheteiset
Polyandria – Moniheteiset
Didynamia – Kaksi pitkää ja kaksi lyhyttä hedettä
Tetradynamia – Neljä pitkää ja kaksi lyhyttä hedettä

Heteet yhtyneet

Monadelphia – Heteet yhdessä nipussa
Diadelphia – Heteet kahdessa nipussa
Polyadelphia – Heteet useammassa nipussa
Syngenesia – Ponnet yhdessä
Gynandria – Heteet kiinni luoteissa

Kasvit, joilla ainakin osa kukista on yksineuvoisia

Monoecia – Yksikotiset; hede- ja emikukat erikseen samassa kasvissa
Dioecia – Kaksikotiset, hede- ja emikukat eri yksilöissä
Polygamia – Sekä yksi- että kaksineuvoisia kukkia samassa kasvissa

Neuvottomia

Cryptogamia – Kukattomat itiökasvit