Avaa päävalikko
Tämä artikkeli käsittelee juristia ja runoilijaa. Suomalaisesta professorista kertoo Allan Serlachius (1870–1935).

Karl Serlachius (n. 1687[1] t. 1693[2]16. toukokuuta 1754[1] t. 1755[2] Västerås, Ruotsi[1]) oli suomalainen juristi ja runoilija.

Karl Serlachiuksen isä oli Pernajan kirkkoherra Petrus Serlachius. Hän valmistui ylioppilaaksi Turussa 1706 ja Tukholmassa 1711 ja oli Svean hovioikeuden asianajaja 1720. Hän joutui maanpakoon 1721 hoitaessaan Ruotsissa asianajajana poliittista tehtävää. Hän palasi armahduksen jälkeen Tukholmaan ja sai 1728 jatkaa asianajajana. Hän menetti Tukholman tulipalossa 1751 talonsa.[1]

Serlachius julkaisi 1726 lauluja sisältävän teoksen Christeliga fägnetimmar eller 100 sånger.[2][3]

LähteetMuokkaa

  1. a b c d Ylioppilasmatrikkeli viitattu 9.9.2012
  2. a b c Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1966, osa 7 p. 1303 art. Serlachius, Petrus
  3. Lars Hammarsköld: Svenska vitterheten, Archive.org s. 176 (200)