Avaa päävalikko

Karl Gottlieb Mauch (7. toukokuuta 1837 Stetten, Saksan liitto4. huhtikuuta 1875 Stuttgart, Saksan keisarikunta) oli saksalainen tutkimusmatkailija, geologi ja arkeologi, joka tutki erityisesti Afrikan eteläosia.

Karl Mauch
Karl Mauchin muotokuva vuodelta 1875.
Karl Mauchin muotokuva vuodelta 1875.
Henkilötiedot
Syntynyt 7. toukokuuta 1837
Stetten, Saksan liitto
Kuollut 4. huhtikuuta 1875 (37 vuotta)
Stuttgart, Saksan keisarikunta
Koulutus ja ura
Tutkimusalue geologia, arkeologia

Mauch syntyi köyhään perheeseen, ja hänen isänsä oli puuseppä. Hän aloitti 1856 työuransa opettajana Allgäun alueella. Sitten hän oli viisi vuotta steiermarkilaisen perheen yksityisopettajana. Mauch oli kuitenkin kiinnostunut Afrikan tutkimisesta ja työnsä rinnalla hän opiskeli englantia, ranskaa ja arabiaa sekä lääketieteen perusteita. Mauch päätyi 1863 viideksi kuukaudeksi British Museumiin valmistelemaan matkaansa. Hän nousi lokakuussa 1864 Memelissä saksalaiseen alukseen, joka saapui Etelä-Afrikan Durbaniin lokakuussa 1864.[1]

Etelä-Afrikassa Mauch löysi ruotsalaisen tukijan, ja hänen tuellaan Mauch pystyi toukokuussa 1866 aloittamaan matkansa eteläisen Afrikan sisäosiin.[2] Mauch tapasi norsunmetsästäjä Henry Hartleyn, jonka kanssa hän matkusti pohjoiseen Limpopojoen yli. Seitsemän kuukauden aikana he matkustivat 3 500 kilometriä nykyisen Zimbabwen alueella.[1] Mauch oli alueen ensimmäinen kartoittaja 200 vuoteen. Lisäksi hän teki geologisia ja eläintieteellisiä havaintoja muun muassa vuorten korkeuksista ja tsetsekärpästen levinneisyydestä.[2] Maaliskuussa 1867 Mauch ja Hartley aloittavat uuden matkan, jonka aikana Mauch löysi hylättyjä kultakaivoksia.[1]

Mauch aloitti heinäkuun 1871 lopulla tunnetuimman matkansa, jonka aikana hän etsi muinaista kaupunkia, josta hän oli kuullut tarinoita. Mauch ryöstettiin matkalla, ja hän oli lähellä nälkiintyä. Hän tapasi kuitenkin šonien luona asuvan seikkailija Adam Rendersin, joka auttoi Mauchia löytämään suuret kivirauniot, jotka tunnetaan nykyään nimellä Suur-Zimbabwe. Mauch tutki raunioita kahdeksan kuukautta ja tulkitsi niiden olevan Raamatussa mainittava Ofir, josta Salomo kaivoi kultaa ja muita rikkauksia.[1]

Saksassa Mauchin löydöt eivät juurikaan herättäneet kiinnostusta, sillä tutkimusmatkojen mielenkiinto oli suuntautunut erityisesti Kongojoen ja Niilin tutkimiseen. Mauch kuoli huhtikuussa 1875 vammoihinsa, jotka hän sai tiputtuaan asuintalonsa kolmannesta kerroksesta.[1]

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e Karl Mauch National Geographic Deutschland. National Geographic. Viitattu 30.6.2012. (saksaksi)
  2. a b Karl Mauch Encyclopædia Britannica. 2012. Encyclopædia Britannica Online. Viitattu 30.6.2012. (englanniksi)