Karl Gustavin kirkko
Karl Gustavin kirkko (ruots. Karl Gustavs kyrka), josta käytetään myös nimeä Karungin kirkko (ruots. Karungi kyrka), on kirkkorakennus Haaparannan kunnan Karungissa Ruotsissa. Se on Luulajan hiippakuntaan kuuluvan Haaparannan seurakunnan vanhin kirkko. Rakennus on Tornionjoen rannalla ja se on valmistunut vuonna 1796.[1] Erillinen kellotapuli on edellisestä kirkosta ja peräisin vuodelta 1745.[2]
| Karl Gustavin kirkko Karl Gustavs kyrka |
|
|---|---|
 Kirkon julkisivua sisääntulotieltä. |
|
| Sijainti | Kyrkholmsvägen 42, Karunki, Haaparanta, Ruotsi |
| Koordinaatit | |
| Kirkkokunta | Ruotsin kirkko |
| Hiippakunta | Luulajan hiippakunta |
| Seurakunta | Haaparannan seurakunta |
| Rakentamisvuosi |
1796 kellotapuli 1745 |
| Materiaali | puu |
 |
|
Kirkko on virallisesti valmistunut vuonna 1796, mutta se otettiin käyttöön keskeneräisenä, ja vasta vuonna 1798 pitäjänkokous totesi, että kirkko on valmis ja rakennusmestari Erik Lanton palkka voidaan maksaa.[2]
Karungin kappeliseurakunnasta tuli itsenäinen seurakunta vuonna 1782. Seurakunta nimettiin Karl Gustavin seurakunnaksi kuningas Kustaa III:n nuorimman pojan Karl Gustavin mukaan.[2]
Kirkkorakennus muokkaa
Nykyisen kirkon suunnittelu alkoi vuonna 1785 ja rakennustyöt vuonna 1795. Kirkko on rakennettu hirrestä luonnonkivisen kivijalan päälle. Rakennus on pohjamuodoltaan ristikirkko, kuori on itäsakarassa ja ristimuodon ulkopuolinen matala sakaristo on koillisnurkassa. Kirkon ulkopuoli on karoliinista tyyliä ja sisäpuoli uusklassismia, suunnitelmat olivat peräisin yli-intendentinvirastosta. Alun perin kirkon sisäänkäynti oli lähinnä jokea olevasta sakarasta ja alttari oli ristikohdassa.[1]
Kirkko on ulkopuolelta verhoiltu pystylaudoituksella, joka on jaettu osiin liseeneillä. Katto on korkea paanukatto, eräs harvoista Ruotsissa, joissa on säilynyt kolmionmuotoiseen kuvioon kiinnitetyt paanut. Ristikohdassa katolla on sipulinmuotoinen kattoratsastaja, jonka päällä on korkea, piikkimäinen torni ja risti. Kirkkoon on sisäänkäynti jokaisen ristisakaran päästä. Sisäkatto on ristisakaroissa keskiosalta tasainen ja reunoilta kaartuva. Ristikohdassa on katossa koristemaalaus.[1]
Urkulehteri on lisätty vuonna 1821. Vuosien 1848 ja 1852 välillä kirkossa tehtiin muutostöitä, joiden suunnittelija oli arkkitehti Ludvig Hawerman. Tuolloin kirkon sisäseinät paneloitiin ja alttari siirrettiin ristikohdasta itäsakaraan. Kirkkoon saatiin lämmitys vuonna 1882, jolloin sinne hankittiin rautaiset kamiinat.[1]
Muutostyöt 1900 luvulla muokkaa
Vuonna 1922 kirkkoa korjattiin arkkitehti Olof Lundgrenin suunnitelmien mukaan. Tuolloin tehtiin uudet penkit, jotka sijoitettiin aiempaa väljemmin jalkatilan lisäämiseksi. Läntisestä ristisakarasta erotettiin asehuone. Katolla oleva piikkimäinen torni oli lahonnut ja se uusittiin. Vuonna 1945 kamiinalämmitys korvattiin sähkölämmityksellä. Vuonna 1949 vahvistettiin lehtereitä ja kirkkosalin penkkirivit muutettiin avoimiksi. Kirkkoon saatiin vesi ja viemäri vuonna 1955. Kaksi vuotta myöhemmin kirkko lämpöeristettiin, jotta lämmityskustannuksia saataisiin leikattua. Vuonna 1994 katolta uusittiin paanuja ja se tervattiin sekä vesikourut uusittiin. Myös kaikki ikkunat maalattiin.[1]
Sisustus muokkaa
Alttaritaulu on itäsakarassa ja sitä kehystävät pilasterit, listat ja ornamentit. Alttaritaulu on kiinnitetty väliseinään ja sen molemmin puolin on ovi. Väliseinä ja alttaritaulu on tehty noin vuonna 1850 ja ne on suunnitellut Ludvig Hawerman. Alttaritaulun on maalannut Esaias Svanberg Haaparannalla vuonna 1845. Saarnastuoli on sisustuksesta ainoa osa, joka on samalta ajalta kuin kirkkokin. Sen on veistänyt rakennusmestari Hans Hansson Louhiniva, kultaukset ovat vuodelta 1829.[1]
Kirkon ristikohdan kynttiläkruunu on hankittu 1826, kaksi kristallikruunua on hankittu myöhemmin ja kaksi metallista kynttiläkruunua 1925.
Kirkkoon on ostettu urut vuonna 1820, niissä oli kymmenen äänikertaa ja ne rakensi tukholmalainen Pehr Strand. Vuonna 1930 urut uusittiin kokonaan, vanha urkufasadi ja urkukaappi toki säilytettiin. Tekijänä oli urkurakentaja N. O. Alm. Seuraavat urut teki Grönlunds Orgelbyggeri vuonna 1952 ja jälleen vuonna 1975. Näihin nykyisiin urkuihin otettiin mukaan myös muutama äänikerta Strandin rakentamista uruista. Urkuihin jäi edelleen vanha julkisivu.[1]
Karungin aikaisempi kirkko muokkaa
Karungin aikaisempi kirkko oli vuosina 1744–1745 rakennettu puinen kappeli. Kappeli oli Kirkkosaarella kuten nykyinenkin kirkko ja sen arvellaan olleen pohjamuodoltaan kahdeksankulmainen.[1] Samaan aikaan rakennettiin kellotapuli, joka on säilynyt nykypäivään.[2]
Lähteet muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Karl Gustavin kirkko Wikimedia Commonsissa
