Karl Freund
Karl W. Freund (16. tammikuuta 1890 Königinhof, Böömi, Itävalta-Unkari – 3. toukokuuta 1969 Santa Monica, Kalifornia, Yhdysvallat) oli saksalainen elokuvaaja ja elokuvaohjaaja. Hän voitti urallaan parhaan kuvauksen Oscarin.
| Karl Freund | |
|---|---|
 Karl Freund vuonna 1941. |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Karl W. Freund |
| Syntynyt | 16. tammikuuta 1890 Königinhof, Böömi, Itävalta-Unkari |
| Kuollut | 3. toukokuuta 1969 (79 vuotta) Santa Monica, Kalifornia, Yhdysvallat |
| Kansalaisuus | Saksa |
| Ammatti | elokuvaaja ja elokuvaohjaaja |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
Freund liittyi elokuvateollisuuteen 1907, kun hän sai paikan apulaiskoneenkäyttäjänä. Häntä kiinnosti kuitenkin enemmän kuvaaminen ja vuoden päästä hänestä tuli uutisfilmien kuvaaja. Freund oli innovatiivinen ja kiinnostunut teknisistä kehityksestä, mikä teki hänestä elokuvaamisen kärkinimiä jo uransa varhaisessa vaiheessa.[1] Freund työskenteli 1920-luvulla Ufa-elokuvayhtiölle ja teki yhteistyötä mm. ohjaajien F. W. Murnaun ja Fritz Langin kanssa.[2] Yksi Freundin merkittävimmistä varhaisista elokuvista oli Langin ohjaama Metropolis, jonka suosioon Freundin kuvaus vaikuttu suuresti.[1]
Freund tutki ennen lähtöä Saksasta myös yö- ja värikuvaamista. Hän kehitti Walter Ruttmanin elokuvaan Berlin: Die Sinfonie der Grosstadt tekniikan, joka mahdollisti kuvaamisen yöllä ilman keinotekoista valoa. Hollywoodissa hänen ensimmäisiä elokuviaan Universal Picturesilla oli Lewis Milestonen Länsirintamalta ei mitään uutta, jonka lopulliseen versioon hän oli vaikuttamassa. Vuonna 1933 Freund ohjasi ensimmäisen elokuvansa: kauhutarinan The Mummy.[2]
1930-luvulla Freund siirtyi työskentelemään MGM:lle, jolle kuvasi mm. elokuvat Ziegfeld, naisten kuningas (1936) ja Hyvä maa (1937), josta hän voitti myös Oscarin. Oscar-gaalassa 1942 Freund oli ehdokkaana parhaasta kuvauksesta sekä Suklaasotilaasta että elokuvasta Kukkia varjosta. Hän siirtyi Warnerille 1940-luvun lopussa. Hänen Warnerin ajan elokuvauksia olivat mm. Myrskyvaroitus (1948) ja Palavaa kultaa (1950). Freundin viimeiseksi elokuvaksi jäi 1950 ilmestynyt Montana.[1]
Freund siirtyi elokuvauransa jälkeen television puolelle, kun Desi Arnaz ja Lucille Ball pyysivät häntä uuteen sarjaansa, kun he halusivat nostaa elokuvatuotantojen kuvanlaatua. Freund kehitti sarjaan I Love Lucy uuden kolmen kameran järjestelmän, josta tuli käytännössä standardi televisiosarjojen kuvaamisessa.[1] Freund johti sarjan elokuvaamista yli 400 jakson verran, kunnes jätti sen 1956. Eläkkeelle hän jäi kolme vuotta myöhemmin.[2]
Valikoitu filmografia
muokkaa- Kuvaajana, ellei toisin mainita
- Golem: miten hän tuli maailmaan (Der Golem, wie er in die Welt kam, 1920)
- Der Januskopf (1920)
- Palava pelto (Der brennende Acker, 1922)
- Viimeinen mies (Der letzte Mann, 1924)
- Varietee (1925)
- Tartuffe (Herr Tartüff, 1925)
- Metropolis (1927)
- Berlin: Die Sinfonie der Grosstadt (1927)
- Länsirintamalta ei mitään uutta (All Quiet on the Western Front, 1930)
- Dracula – vanha vampyyri (Dracula, 1931, myös ohjaajana)
- Murders in the Rue Morgue (1932)
- The Mummy (1932, ohjaaja)
- Mad Love (1935, ohjaaja)
- Kamelianainen (Camille, 1936)
- Ziegfeld, naisten kuningas (The Great Ziegfeld, 1936)
- Hyvä maa (The Good Earth, 1937)
- Mies Elizabethille (Pride and Prejudice, 1940)
- En lennä yksin (A Guy Named Joe, 1943)
- Pettävä varjo voittaa pelin (The Thin Man Goes Home, 1944)
- Seitsemäs risti (The Seventh Cross, 1944)
- Ilman rakkautta (Without Love, 1945)
- Salattuja tunteita (Undercurrent, 1946)
- Myrskyvaroitus (Key Largo, 1948)
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d Eder, Bruce: Karl W. Freund: Biography AllMovie. Macrovision Corporation. Viitattu 26. toukokuuta 2009. (englanniksi)
- ↑ a b c Johnston, Nancy Jane: Karl Freund FilmReference. Viitattu 26. toukokuuta 2009. (englanniksi)
Aiheesta muualla
muokkaa- Karl Freund Great Cinematographers – Cinematographers.nl. Arkistoitu 4.6.2022. Viitattu 4.6.2022. (englanniksi)
- Karl Freund. Turner Classic Movies – TCM. Arkistoitu 4.11.2021. Viitattu 4.6.2022. (englanniksi)