Karl Fredrik Sjöblom
Karl Fredrik Sjöblom (10. maaliskuuta 1849 Rauma – 12. syyskuuta 1931) oli suomalainen Raumalla vaikuttanut nahkatehtailija ja kauppaneuvos. Hänen perustamansa Sjöblomin Nahkateollisuus Oy oli 1900-luvun alussa Suomen toiseksi suurin nahkatehdas ja Rauman suurin teollisuuslaitos.[1][2][3][4]
Sjöblom kävi ala-alkeiskoulun Raumalla ja meni sitten työhön isänsä nahkurinverstaaseen. Hän sai nahkurimestarin arvon 1870 ja perusti oman nahkuriliikkeen Raumalle samana vuonna. Vuonna 1875 liikkeen palveluksessa oli 15 työntekijää, vuonna 1880 25 työntekijää ja myöhemmin toiminnan laajentuessa jo satoja työntekijöitä, parhaimmillaan jopa noin 500. Nahan valmistus tapahtui aluksi käsityönä mutta teollinen valmistus alkoi 1880 kun Sjöblom osti Raumalle 1875 perustetun mutta toimintansa lopettaneen nahkatehtaan ja siirsi suurimman osan valmistuksesta sinne. Ostettua tehdasta laajennettiin jo 1881 ja ensimmäinen höyrykone otettiin käyttöön 1882. Aluksi valmistettiin vain pohja- ja päällysnahkaa mutta myöhemmin valmistusohjelmaan tulivat mukaan myös erilaiset nahkatuotteet kuten valjaat, remmit, satulat, rukkaset, jalkineet, laukut, lomapakot ym. Suurin osa tehtaan käyttämistä raakavuodista tuli laivalla Etelä-Amerikasta.[1][5][2][6][3]
Rauman kanaalin rannalla Vännin alueella sijainnutta Rauman nahkatehdasta laajennettiin useassa vaiheessa. Kun Rauman rata valmistui 1897 rakennettiin rautatien lähelle uusi pohjanahkojen parkitsemis- ja liimatehdas sekä suuret varastomakasiinit. Uudelle tehtaalle johti sivuraide Rauman radalta ja nahkatehtaan alueelle rakennettiin sisäistä liikennettä varten oma kapearaiteinen rautatie yhdistämään uusia ja vanhoja tehdasrakennuksia. Vuonna 1910 tehtaaseen kuului kolme suurta 3–4-kerroksista kivistä tehdasrakennusta, joukko pienempiä yksikerroksisia rakennuksia ja suuri määrä erilaisia makasiineja ja varastoja. Nahaktehtaan konttorina toimineen uusrenessanssitalon suunnitteli 1896 turkulainen rakennusmestari August Helenius. Tehdasalueelle valmistui 1896 Rauman ensimmäinen sähkölaitos ja tehtaan työväkeä varten rakennettiin Pohjolana ja Kotolana tunnetut asuntoalueet. Nahkatehdas muutettiin osakeyhtiöksi 1902. Sjöblomin omistama tehdas meni tehtaan laajentamisessa syntyneiden suurten velkojen vuoksi konkurssiin vuonna 1912 ja sen toimintaa jatkoi sitten Emil Pakkalan omistama Rauman Nahkatehdas Oy.[1][7][8][2][9]
Sjöblom valittiin vuoden 1899 suureen lähetystöön Rauman edustajana, mutta ei ole varmaa, matkustiko hän lähetystön mukana Pietariin.[10]
Nahan valmistuksessa syntynyt jätevesi aiheutti ongelmia Raumajoen veden saastuessa pahoin. Ongelmaa pahensi se että maankohoamisen takia joki madaltui ja vettä virtasi siinä ajoittain vähän. Jäteveden puhdistus aloitettiin jo 1934 kun Raumalle valmistui biologinen jätevedenpuhdistamio ja nahkatehdas liittyi vesi- ja viemäriverkostoon. 1960-luuvlla suomalainen nahkateollisuus joutui talousvaikeuksiin ja Rauman nahkatehdas teki konkurssin 1968. Entiset tehdasrakennukset purettiin 1970-luvulla. Vänninkadun ja Nortamonkadun kulmassa sijainneen nahkatehtaan konttorirakennuksen Vänninkadun puoleinen osa purettiin 1950-luvun alussa ja loput rakennuksesta 1960-luvun lopussa. [5][7]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c Sjöblomin Nahkateollisuus Osakeyhtiö Raumalla, Kauppalehti, 28.09.1910 nro 39, s. 10, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ a b c Rauman Nahkatehdas 40-vuotias, Länsi-Suomi, 08.09.1910 nro 101, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ a b K. Fr. Sjöblom 70-vuotias, Kauppalehti, 14.03.1919 nro 60, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Kauppaneuvos Karl Sjöblom (1849–1931). Suomen talouselämän vaikuttajat -verkkojulkaisu (maksullinen). Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- ↑ a b Koe kulttuuriperintö : Rauman nahkatehdas
- ↑ Sjöblomin Nahkateollisuus Osakeyhtiö, Länsi-Suomi 08.09.1910, nro 101, s. 2, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ a b Tällainenkin talokaunotar purettiin pois, Raumalainen 5.11.2014
- ↑ Nyt saa tietoa nahkatehtaasta, Turun Sanomat 19.2.2008[vanhentunut linkki]
- ↑ Rauman Nahkatehdas O. Y., Rauma, Kaiku 18.09.1927, nro 215, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Päiviö Tommila: Suuri adressi, s. 310. WSOY, 1999.