Rickard Lindström

Karl Alfred Rickard Lindström (1. syyskuuta 1895 – 16. heinäkuuta 1950) oli ruotsalainen lehtimies ja poliitikko. Hän oli Ruotsin sosiaalidemokraattien johtohahmoja toisen maailmansodan aikana. Hän istui puoluehallituksessa, oli kansanedustajana ja toimi Sosial-Demokratenin päätoimittajana.

Rickard Lindström

Lindströmillä oli runsaasti hyviä suhteita ja vieraili usein Suomessa. Säpo seurasi miestä tiiviisti ja hänestä oli henkilömappi, joka oli valtakunnallisella jakelulistalla nro 36. Säpo tiedusteli ja kuunteli hänen puheluitaan mm. madame Kollontain kanssa. Ruotsin tiedustelu piti häntä löyhäsuisena karriäristinä.

Hänellä oli monitasoiset ja toimivat suhteet Neuvostoliiton Tukholman-suurlähetystöön, jonka tuttavapiiriin kuuluivat mm. lähettiläs Aleksandra Kollontai, Zoja Jartseva (peitenimi), lähetystöneuvos Vladimir Semjonov sekä NKVD:n Tukholman toimiston päällikkö Aleksandra Jartseva (peitenimi).

Lindström tunnettiin 1930-luvulla Neuvostoystävällisenä ja Natsi-Saksan vastaisena poliitikkona, mutta hän hätkähdytti sodan alussa kirjoittamalla päätoimittajana Sosial-Demokrateniin joitakin saksalaisystävällisiä artikkeleita. Lindström oli solminut suhteita myös Saksan Tukholman-lähetystöön.

Syksyllä 1942 Neuvostoliiton lähetystön tiedustelupäällikkö madame Zoja Jartseva pyysi Lindströmiä toimimaan välittäjänä Suomen suhteissa. Jartsevan mukaan ensimmäinen maa, joka katkaisisi suhteet Natsi-Saksaan saisi siitä etua rauhanteossa. Lindströmin yritykset Suomessa eivät johtaneet mihinkään, mutta pääasillinen tarkoitus olikin välittää tietoja Suomesta Jartsevalle. Lindström toimitti ajankohtaisia tietoja Suomen johtavien poliitikkojen ajatuksista ja mielialoista.

Lindströmillä oli tiiviit suhteet myös lähettiläs Kollontaihin (Jartseva), joka saattoi ottaa suoraan yhteyttä Lindströmiin ja antaa tälle uutisvihjeitä. Kollontai vastaavasti lähetti suomalaisille rauhoittavia uutisia, joiden perimmäinen tarkoitus oli saada suomalaiset ajattelemaan Neuvostoliiton hyväntahtoisuutta ja halukkuutta erillisrauhaan Suomen kanssa.

Neuvostoliiton Tukholman-lähetystö hyödynsi Lindströmiä Suomen politiikassa aina kesään 1944 saakka.[1]

LähteetMuokkaa

  1. Menetetty Karjala? Jukka Seppinen. Minerva Kustannus 2006, toinen painos ISBN 952-5591-73-5