Karl A. Ebb

Karl (Kalle) Alfred Ebb (5. syyskuuta 1896 Turku22. elokuuta 1988 Helsinki) oli suomalainen liikemies ja urheilija.[1] Häntä pidetään Suomen kaikkien aikojen monipuolisimpana huippu-urheilijana, joka saavutti SM-mitaleja yleisurheilussa, uinnissa ja alppihiihdossa. Vuonna 1924 Ebb osallistui Pariisin kesäolympialaisten estejuoksuun. Alppihhihdon ohella Ebb oli myös yksi suomalaisen autourheilun uranuurtajista.[2][3]

Karl A. Ebb
Karl. A. Ebb vuonna 1931.
Karl. A. Ebb vuonna 1931.
Henkilötiedot
Syntynyt5. syyskuuta 1896
Turku
Kuollut22. elokuuta 1988 (91 vuotta)
Helsinki
Kansalaisuus  Suomi
Uran tiedot
Laji pyöräily, yleisurheilu, uinti, autourheilu, alppihiihto
Seura HKV, Jyry

LiikemiehenäMuokkaa

Karl A. Ebb syntyi Lapväärtistä kotoisin olleen Karolina Ebbin (1866–1927) aviottomana lapsena. Hänen isoisänsä oli kunnallismies ja laivanvarustaja Johan Ebb (1813–1879).[4] Lapsuudessaan Ebb oli huutolaisena ja työskenteli myöhemmin mallipuuseppänä Helsingissä. Vuonna 1920 hän perusti puolisonsa Lempi Järvisen kanssa solmioiden valmistukseen erikoistuneen Ebb-Solmio Oy:n.[1] Ebbin läheisin liikekumppani oli paitatehtaan omistanut Emil Elo, jonka kanssa hän teki yhteistyötä myös urheiluelämässä.[5] Ebb luopui yrityksestään vuonna 1960, jolloin se myytiin Emil Elo Oy:lle.[6][7]

Urheilu-uraMuokkaa

PyöräilyMuokkaa

Ebb aloitti urheilu-uransa maantiepyöräilijänä saavuttaen 1910-luvulla useita piirinmestaruuksia Helsingin Kisa-Veikkojen edustajana.[5][8]

YleisurheiluMuokkaa

Vuoden 1918 alussa Ebb siirtyi HKV:sta työläisseura Helsingin Jyryyn ja keskittyi samalla yleisurheiluun.[9] Hän kuului myös Jyryn johtokuntaan.[10] Vuosina 1919–1922 Ebb saavutti yhteensä 16 Työväen Urheiluliiton mestaruutta, joista kuusi oli henkilökohtaisia ja loput viesti- tai joukkuemestaruuksia. Henkilökohtaisilla matkoilla hän kilpaili 800 ja 1 500 metrillä sekä 400 metrin aidoissa.[5] Syksyllä 1923 Ebb erosi Jyrystä ja siirtyi takaisin SVUL:n alaisen HKV:n riveihin päästäkseen olympialaisiin.[3] Ebbin päämatka oli 1 500 metriä, mutta olympialaisia ajatellen hän valitsi estejuoksun, koska arveli sillä pääsevänsä helpoiten kisakoneeseen.[7] Ville Ritolan voittamassa Pariisin olympialaisten 3 000 metrin estejuoksussa Ebb sijoittui viidenneksi ajalla 9.57,6. Se jäi myös hänen ennätyksekseen, sillä Ebb ei jatkanut estejuoksua vuoden 1924 jlkeen.[3] Samana vuonna Ebb saavutti ainoan SM-mitalinsa sijoittuessaan 400 metrin aitajuoksussa kolmanneksi. Päämatkallaan 1 500 metrillä hänen ennätyksensä oli 4.09,6.[5]

UintiMuokkaa

 
Karl A. Ebb ja Mercedes-Benz SSK Ruotsissa Rämenloppet-kilpailussa 1936.

Yleisurheilun lopetettuaan Ebb siirtyi uintiin vuonna 1927 ja saavutti 200 metrin rintauinnin SM-pronssia 1930.[2][3]

AutourheiluMuokkaa

1920-luvun lopussa Ebb kiinnostui autourheilusta, jossa hän Suomen ohella kilpaili Ruotsissa ja Virossa. Ebbin ajokkina oli aluksi Auburn ja myöhemmin hän ajoi menestyksekkäästi Mercedes-Benz SSK:lla. Vuonna 1931 Ebbistä tuli ensimmäinen kansainvälisesti menestynyt suomalainen autourheilija, kun hän voitti Ruotsin Grand Prixin.[11] Vuotta myöhemmin Ebb, Emil Elo ja Johan Ramsay mahdollistivat taloudellisella tuellaan ensimmäisten Eläintarhanajojen järjestämisen. Hän osallistui myös itse kilpailuun voittaen luokkansa vuosina 1933 ja 1935. Ebb oli mukana Eläintarhanajoissa viimeisen kerran vuonna 1937, jonka jälkeen hän lopetti autourheilun.[8][12]

AlppihiihtoMuokkaa

Ebb tutustui alppihiihtoon 1930-luvun alussa Keski-Eurooppaan tekemillään liikematkoilla.[7] Hän voitti pujottelun SM-kultaa vuonna 1938 ja saavutti hopeaa 1943. Ebbistä tuli myös Martti Uosikkisen ohella ensimmäinen ulkomailla kilpaillut suomalainen alppihiihtäjä.[5] Vuonna 1939 Ebb osallistui Gunnar Stenforsin kanssa ensimmäisenä suomalaisena Alppihiihdon maailmanmestaruuskilpailuihin. Saman vuoden marraskuussa Ebb avasi yksityisen laskettelurinteen Janakkalan Kiianlinnaan.[13] Vuonna 1941 hän oli perustamassa Suomen ensimmäistä alppihiihtoseuraa Slalom-Seuraa yhdessä Emil Elon ja Aarre Paanasen kanssa.[14] Ebb luopui Kiianlinnasta vuonna 1977, jolloin se myytiin vieressä toimivalle Kalpalinnan laskettelukeskukselle.[7] Vuonna 1979 Kiianlinnassa sijaitsevan hiihtomajan seinään kiinnitettiin taiteilija Erkki Kanniston suunnittelema Karl A. Ebbin muistoreliefi.lähde?

PerheMuokkaa

Ebbin ensimmäinen puoliso oli Lempi Järvinen (myöh. Kautonen).[1] Helsingin Jyryä edustanut Lempi Ebb kilpaili puolisonsa tavoin yleisurheilussa 1910–1920-luvuilla.[15] Heidän poikansa oli jatkosodassa kaatunut Heimo Ebb (1922–1944), joka oli myös pujottelun SM-mitalisti. Ebb toinen puoliso oli toimistopäällikkö Märtha Charlotta Reikko (1898–1994), jonka kanssa hän avioitui 1945.[1]

LähteetMuokkaa

  1. a b c d Kalle ja Märtha Ebb Paulon Säätiö. Viitattu 3.12.2007.
  2. a b Båsk, Irja: Ebb menestyi lajissa kuin lajissa (vain tilaajille) 25.4.1999. Helsingin Sanomat. Viitattu 16.8.2020.
  3. a b c d Syrjäläinen, Antti: Miksi siksi loikkariksi? Huippu-urheilijoiden loikkaukset TUL:sta SVUL:oon 1919–1939, s. 145. Joensuun yliopiston yhteiskuntatieteellisiä julkaisuja nro 89. Joensuu: Joensuun yliopisto, 2008. ISBN 978-952-21913-7-3. Teoksen verkkoversio (PDF).
  4. Backlund, Lasse: Idrottsmannen Kalle Ebb 16.1.2017. Dagsmark förr och nu. Viitattu 16.8.2020. (ruotsiksi)
  5. a b c d e Purme, Into: Kalle Ebb – monen lajin mestari (arkistoitu sivu) 2002. Helsingin Jyry. Viitattu 3.12.2007.
  6. Emil Elo Oy 40-vuotias. Helsingin Sanomat, 2.10.1960, s. 31. HS Aikakone (vain tilaajille) Viitattu 16.8.2020.
  7. a b c d Anttikoski, Riitta: Mutkamäenlaskija Kalle Ebb. Helsingin Sanomat, 16.11.1986, s. 37. HS Aikakone (vain tilaajille) Viitattu 16.8.2020.
  8. a b Kuolleita. Karl A. Ebb. Helsingin Sanomat, 23.8.1988, s. 12. HS Aikakone (vain tilaajille) Viitattu 16.8.2020.
  9. Helsingin Jyry on viime vuoden kuluessa kasvanut aikapaljon. Työväen Urheilulehti, 17.1.1918, nro 3, s. 3. Kansalliskirjasto Viitattu 16.8.2020.
  10. Hentilä, Seppo: Suomen työläisurheilun historia 1 : Työväen Urheiluliitto 1919–1944, s. 74. Hämeenlinna: Karisto, 1982. ISBN 951-23200-9-6.
  11. Karl Alfred "Kalle" Ebb (FIN) 2000. The Golden Era of Grand Prix Racing. Viitattu 3.12.2007. (englanniksi)
  12. Pikkuhistoriaa 30-vuotiaan Eläintarhanajon vaiheilta. Helsingin Sanomat, 28.4.1962, s. 21. HS Aikakone (vain tilaajille) Viitattu 16.8.2020.
  13. Kanerva, Jari: Alppi- ja freestylehiihdon tapahtumia meiltä ja muualta Ski Sport Finland. Viitattu 16.8.2020.
  14. Slalom-Seura 20-vuotias. Helsingin Sanomat, 12.11.1961, s. 23. HS Aikakone (vain tilaajille) Viitattu 16.8.2020.
  15. Naisurheilijat valmistautumaan työväen olympialaisiin kisoihin. Työläisnaisten urheilulehti, 1924, nro 6, s. 90. Kansalliskirjasto Viitattu 16.8.2020.