Karjalohjan työväentalo
Karjalohjan työväentalo on Särkijärven kylässä Karjalohjalla Lohjan kaupungissa sijaitseva työväentalo.
| Karjalohjan työväentalo | |
|---|---|
 Karjalohjan työväenyhdistyksen talo vappuna 1910 |
|
| Osoite |
Karjalohjantie 281, 09120 Karjalohja |
| Sijainti | Särkijärvi, Karjalohja, Lohja |
| Koordinaatit | |
| Valmistumisvuosi | 1909 |
| Rakennuttaja | Karjalohjan työväenyhdistys |
| Omistaja | Karjalohjan työväenyhdistys |
| Kerrosluku | 3 |
| Kerrosala | 500 m² |
 |
|
Historiaa muokkaa
Karjalohjan työväenyhdistys perustettiin vuonna 1906. Vuonna 1907 yhdistyksessä oli 32 jäsentä, 24 miestä ja 8 naista. Yhdistys asetti vuonna 1907 rakennustoimikunnan, joka aloitti heti tontin etsinnän työväentaloa varten. Maaliskuussa 1909 ostettiin tontti Särkijärven rannalta 400 markalla. Tämän jälkeen ostettiin osa Varppulan talon vanhasta asuinrakennuksesta työväentalon tarpeiksi. Myös hirsiä hankittiin talon rakennuspuiksi. Yhdistyksen rahat hupenivat näihin ostoihin, ja lisäksi piti ottaa lainaa paikalliselta torpparilta ja Karjalohjan Säästöpankilta. Yhdistys oli saanut lainat maksetuiksi vuonna 1917. Työväentalon rakennustyöt aloitettiin vuonna 1909, ja samana vuonna pidettiin jo ensimmäiset arpajaiset omassa talossa. Talon vihkiäiset olivat lokakuussa 1909.[1]
Vuonna 1917 Hangossa maihin nousseita saksalaissotilaita majoitettiin työväentalossa. Talo saatiin takaisin yhdistyksen haltuun toukokuussa 1919 huonossa kunnossa. Kirjasto oli hävinnyt, ja irtaimisto oli rikki. Yhdistyksen lippu oli kadonnut, eikä sitä saatu koskaan takaisin. Talon korjaus aloitettiin vuonna 1920. Vuonna 1931 työväentalon ovia ja ikkunoita tervattiin. Viranomaiset saivat tekijät heti kiinni, ja heidät tuomittiin maksamaan sakkoja ja korvauksia työväenyhdistykselle. Tämä oli harvinaista lapualaisvuosina.[1]
Rakennus muokkaa
Työväentalo on voitu pitää hyvässä kunnossa enimmäkseen arpajaistuotoilla. Vuonna 1980 työväentaloa uudistettiin. Siihen rakennettiin uusi ravintolaosa ja nykyaikaiset saniteettitilat.[1]
Toimintaa työväentalolla muokkaa
Työväentalolla järjestettiin ensimmäinen vappujuhla jo valmistumisvuonna 1909. Myös hyvin menestyneitä iltamia järjestettiin. Aluksi humalaiset aiheuttivat iltamissa häiriöitä. Nimismies kielsikin työväentalolla iltamat ja ohjelmalliset viikkokokoukset. Lähettyvillä toimi viinakauppiaita ja pontikkatehtailijoita, joita onnistuttiin saamaan syytteeseen laittomasta toiminnasta. Työväentalosta ei haluttu roskaväen metelöimispaikkaa.[1]
Työväentalon tärkein tapahtuma on ollut jokavuotinen arpajaisjuhla. Sitä on vietetty talon pihapiirissä. Ohjelmassa on ollut kilpailuja, pelejä ja poliittinen tilannekatsaus. Juhla on kerännyt aina suuren joukon väkeä. Vaikka rahoilla olisi ollut tarvetta omaankin käyttöön, lahjoitettiin vuonna 1922 tuotoista 20 prosenttia varattomille kansakoululaisille ja vuonna 1929 osa tuotoista Särkijärven kansakoulun vähävaraisten oppilaiden vaatetukseen.[1] Talo on edelleen käytössä, ja sitä vuokrataan erilaisiin tapahtumiin.[2]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e Hurri, Olavi & Marttala-Hurri, Vuokko: Työn ja aatteen talot. Työväentalojen historiaa Uudellamaalla, s. 168. Helsinki: Uudenmaan Sosialidemokraattinen Piiri ry, 1997. ISBN 952-90-8468-4.
- ↑ Seurantalot Karjalohjan työväentalo seurantalot.fi. Viitattu 29.12.2022.