Karjalan kirjonta

Karjalainen kirjonta on etupistokirjontaa eli luotosompelua. Se levisi Karjalaan Venäjän kautta luultavasti keskiajan lopulla. Karjalainen kirjonta tehdään tyypillisesti punaisella langalla valkoiselle tai mustalle kankaalle tai valkoisella langalla punaiselle kankaalle. Yleisimpiä karjalaisen kirjonnan aiheita ovat kasvi- ja kukka-aiheet, sekä niiden väliin sijoitetut riikinkukot, elämänpuut, taruolennot sekä ihmiskuvat. Kangas on yleensä pellava- tai puuvillakangasta, josta voidaan helposti havaita loimi- ja kudelankojen lukumäärä. Tiheäkudoksisissa kankaissa voidaan käyttää harvasidoksista apukangasta työn helpottamiseksi.

Karjalaistyyppistä kirjontaa kansallispuvun hameessa.

Käspaikka lienee tunnetuin tekstiili, jota on koristeltu karjalaisella kirjonnalla. Käspaikka on pitkä ja kapea pyyheliina. Sen koristeluun on käytetty muitakin tekniikoita kuin etupistokirjontaa.

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  • Stenij, Maija & Ollila, Aino: Karjalan kirjonta. 5. painos (1. painos 1946). Porvoo: WSOY, 1959.
  • Suomen käsityön museo
Tämä vaatetukseen, muotiin tai kauneudenhoitoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.