Avaa päävalikko

Karjala oli yksi Viipurin vanhoista suomalaisista kaupunginosista. Se sijaitsi keskustan pohjoispuolella Imatran ja Maaskolan kaupunginosien välissä. Niiden tavoin myös Karjala kuului alun perin Viipurin maalaiskuntaan, josta se liitettiin kaupunkiin vuonna 1924.

Karjalaa kutsuttiin myös Loikkaseksi, alueen ensimmäisen asukkaan torppari Antti Loikkasen mukaan, joka asettui seudulle 1840-luvulla. Karjala oli pitkään harvaanasuttua maaseutua, esimerkiksi vuonna 1880 siellä oli vain 32 asukasta. 1900-luvun alussa Karjalaan kuitenkin syntyi tiivis pientaloalue.

Vuonna 1913 valmistui Viipurin kaupunginteurastamo, joka rakennettiin Viipuri–Joensuu-radan eli Karjalan radan ja Heinjoelle johtavan maantien varteen. Teurastamoa laajennettiin vielä 1930-luvulla muun muassa henkilökunnan asuinrakennuksilla ja uusilla lihantarkastustiloilla. Vuonna 1912 Karjalaan rakennettiin kaupungin mielisairaala, joka myöhemmin tunnettiin Papulan mielisairaalan nimellä.[1]

Vuoden 1930 väestönlaskennassa Karjalassa oli 1 857 asukasta, joista 1 821 oli suomenkielisiä, 23 ruotsinkielisiä ja 13 muunkielisiä.[2]

Karjalan pientaloalue tunnetaan nykyään nimellä Kirov. Papulan mielisairaalan tiloja on myöhemmin ollut Neuvostoliiton ja Venäjän rajavartiojoukkojen käytössä.[3]

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Forsius, Arno: ”Viipurin kaupungin terveydenhuollosta vuosina 1812–1940” Viitattu 12.11.2014.
  2. Viipurin väestölaskenta marraskuun 27 p. 1930: Taululiitteitä (PDF) (sivut 26–27) Suomen virallinen tilasto 6: Väestötilastoa 71:3. Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 8.11.2014.
  3. Wikimapia Viitattu 12.11.2014.