Kappa-kulma
Kappa-kulma on katsesuunnan ja silmän sarveiskalvon ja mykiön osoittaman optisen akselin välinen kulma[1]. Epätavallinen kappa-kulma voi saada aikaan näennäisen karsastuksen eli valekarsastuksen, mutta se voi myös peittää varsinaisen karsastuksen näkyvistä.
Kappa-kulma johtuu siitä, että verkkokalvon tarkan näön alue fovea ei ole täsmälleen silmän optisella keskiakselilla, vaan yleensä noin viisi astetta ohimoon päin. Eteenpäin katsovan silmän optinen akseli osoittaa viisi astetta ulospäin, jotta katseen kohteen kuva taittuisi parhaaseen mahdolliseen kohtaan. Jos kulma on nolla, fovea on täsmälleen mykiön keskiakselilla.
Kappa voidaan mitata yksinkertaisella menettelyllä, jossa heijastetaan valoa silmään toinen silmä peitettynä siten että heijastus näkyy keskellä pupillia. Kappa on katseen suunnan ja valonlähteen välinen kulma.
Suhde karsastukseen ja valekarsastukseen muokkaa
Karsastuksessa silmien yhteistoiminta on häiriintynyt siten, että vain toinen silmä suuntautuu oikein. Valekarsastuksessa puolestaan silmät toimivat yhdessä, mutta ne kuitenkin näyttävät osoittavan eri suuntaan.
Suuri positiivinen kappa-kulma voi johtaa tilanteeseen, jossa silmissä näyttää olevan eksotrooppinen karsastus. Peittotestissä kuitenkin voidaan huomata, että koehenkilö näkee kummallakin silmällä katseen suuntaa muuttamatta. Tässä tilanteessa kyse on valekarsastuksesta.
Jos taas iso positiivinen kappa-kulma yhdistyy esotrooppiseen eli sisäänpäin suuntautuvaan karsastukseen, karsastusta voi olla vaikea huomata ilman peittokoetta.
Poikkeavan kappa-kulman syitä muokkaa
Kappa voi vaihdella synnynnäisesti syistä, joita ei tunneta. Iso positiivinen kappa voi olla seurausta keskosuudesta. Kappa voi poiketa tavanomaisesta myös verkkokalvon arpeutumisen vuoksi.
Lähteet muokkaa
- ↑ Kenneth W. Wright ja Peter H. Spiegel: Pediatric Ophthalmology and Strabismus. Springer Science & Business Media, 2003. ISBN 978-038721753-6. (englanniksi)