Avaa päävalikko
Kapokkipuu ja avautunut kotahedelmä Madeiralla.

Kapokki (myös kapok, kasvivilla tai ceibavilla) on silkinkiiltoista villaa, jota saadaan tiettyjen kapokkipuiden (ceiba) kotahedelmissä olevista siemenkarvoista. Kapok-kuitua voidaan käyttää esimerkiksi patjojen[1] tai peitteiden täytteenä. Kapokkikuitu on täysin biohajoavaa.[2] Kapokkikuitu tunnetaan myös nimellä Jaavan puuvilla (engl. Java Cotton)[3] tai silkkipuuvilla.[4]

KapokkikuituMuokkaa

Kapokkipuut ovat korkeita trooppisia puita, jotka kuuluvat malvakasvien (malvaceae) heimoon.[5] Kapokkipuu eli Amazoninkapokkipuu (Ceiba pentandra)[3] on kapokkikuidun pääasiallinen lähde. Muita nimiä Ceiba pentandran ohella ovat esimerkiksi Bombax occidentale tai Ceiba occidentalis.[5]

Kapokkikuitu on siemenhahtuvaa, joka ympäröi puun kotahedelmien sisällä olevia siemeniä. Kuitu on onttoa, umpinaista, eikä ime runsaasti kosteutta. Siksi se on myös kevyttä, kelluu ja eristää hyvin. Kuidun koostumus on noin 64 % selluloosaa , 13 % ligniiniä ja 23 % pentosaani polysulfaattia. Kapokki on luonnonkuitu, joka on täydellisesti biohajoavaa.[2] Yksittäinen kuitu on keskimäärin noin 2,5 cm pitkä ja sen keskellä on laaja ontelo. Kuidun ohuet seinämät ovat vedenkestävän vahan peitossa. Jos verrataan puuvillan ja kapokin painoa toisiinsa saman tilavuuden suhteen, on kapokki kahdeksan kertaa kevyempää.[4]

Kapokkipuun kotahedelmät kerätään ja avataan käsin. Kuidut ilmakuivataan, eikä niitä käsitellä kemikaaleilla.[2] Siemenet ovat hyvin löyhästi kiinni höytyvämassassa ja pienellä täräyttelyllä ne irtoavat ja putoavat astian pohjalle. Täysikasvuinen viljelty puu tuottaa noin 15 kg kuitua vuodessa.[4]

Kuitu on hyvin lyhyttä, sileää ja haurasta, joten pelkästään kapokkia ei pysty kehräämään teollisesti.[2] Väriltään kuitu on valkeaa, vaalean harmaata tai sen väri vivahtaa vaalean keltaisesta rusehtavaan.[3] Kapok-kuitu joustaa ja kiiltää.[2] Kuitu on normaalisti hajutonta. Kostuessaan siitä saattaa lähteä ummehtunut haju, joka kuitenkin häviää, kun kuitu jälleen kuivuu. Pistävät tai epämiellyttävät hajut saattavat helposti tarttua kapok-kuituun.[3]

Valkokapokista (eli kapokkioihin kuuluva valkokapokkio) (Bombax ceiba) saadaan lähes vastaavaa kuitua, joka on väriltään tummempaa ja vähemmän ilmavaa.

Kuitujen käyttöMuokkaa

Pelkästä kapokista ei voi kehrätä lankaa esimerkiksi vaatteiden tekoa varten. Kuitua on perinteisesti käytetty täytteenä esimerkiksi verhoilussa, peitoissa ja patjoissa sekä kelluvissa pelastusvälineissä. Kapok-kuitu kelluu viisi kertaa paremmin kuin korkki. Kuitua voi käyttää lisäksi joko lämpö- tai äänieristeenä. Kapokkikuidun sisällä on ilmatila, joten kytevä liekki tai avotuli saa kuidun palamaan vauhdikkaasti. Kapok-kuidun vahan luonnolliset katkerat ainesosat ovat antibakteerisia ja antimikrobisia, jolloin ne eivät houkuta koita tai punkkeja.[2]

Viimeisen 30 vuoden aikana kapok-kuidun käyttö täytteenä on vähentynyt huomattavasti. Sitä ovat korvanneet synteettiset materiaalit, kuten polyesteri ja vaahtomuovi. Tekniikoiden kehittyessä on uutta kiinnostusta herännyt kapokkia kohtaan etenkin tekstiilikäytön osalta. Kuidun kehrääminen on mahdollista vain, jos kuituja sekoitetaan puuvillaan, esimerkiksi suhteessa kolme osaa kapokkia ja kaksi osaa puuvillaa. Uusilla menetelmillä on myös pyritty saamaan kapokista vähemmän tulenarkaa.[4]

Kapok-kuitu on ekologista. Puu ei vaadi kastelua, eikä sitä tarvitse suojata tuhohyönteisiä vastaan. Kuidun kerääminen ei edellytä puun kaatamista.[6] Koska kuitusadon kerääminen on työvoimavaltaista, tuo kuidun käyttö työpaikkoja sinne, missä kapokkipuita kasvaa.

LähteetMuokkaa

  1. Jaakko Forsman et al.: Pieni tietosanakirja. 2, Isopurje - maskotti; s. 315–316. Helsinki: Otava, 1926.
  2. a b c d e f Kapok or Capok Fibres Textile School. Viitattu 12.11.2016. (englanniksi)
  3. a b c d Kapok TIS Transport Infromation Service. Viitattu 12.11.2016. (englanniksi)
  4. a b c d Kapok WildFibres. Viitattu 13.11.2016. (englanniksi)
  5. a b ONKI-ontologiapalvelu, Kassu (suomenkieliset nimet) Suomen Biologian Seura Vanamon putkilokasvien nimistötoimikunta. Viitattu 12.11.2016.
  6. What is Kapok? (Production of the kapok fibre) www.ceiba.dk. Viitattu 13.11.2016. (englanniksi)

Aiheesta muuallaMuokkaa

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kapokkipuu.