Kantopommi
Kantopommi eli raivauspanos[1] on kantojen ja kivien rikkomiseen tarkoitettu esimerkiksi ammoniumsalpietaria, triniittiä tai aniittia sisältävä pienitehoinen räjähde, jonka kehitti viimeistään 1920-luvun alussa Suomen forsiitti-dynamiitti osakeyhtiö (nykyinen Forcit).[2] Esimerkiksi Kantopommi 3 sisälsi 250 grammaa räjähdettä.[3]
Metsätehon vuonna 1953 julkaisemassa oppaassa "Räjähdysaineet ja niiden käyttö metsätaloudessa" esiteltiin kantopommit n:o 2, 3 ja 4. Niiden mitat ja räjähdysainemäärät olivat vastaavasti: 50 x 95 mm (200 g), 50 x 115 mm (250 g) ja 80 x 110 mm (500 g).[4] Suurempitehoisista tuotteista käytettiin kivipommi-nimitystä. Jälkimmäisten vaikuttavana aineena oli joko dynamiitti tai trotyyli.[5]
Kantopommien käyttöä perusteltiin vaihtoehtona lihasvoimin apuvälineitä käyttäen tai vaihtoehtoisesti traktorin avulla tehtävälle kantojen nostolle ja todettiin räjäyttämisen olevan taloudellisempaa, jos käytössä oleva traktori oli pienitehoinen ja kannot suuria. Jos käytössä oli telaketjutraktori, myös suuremmat kannot voitiin poistaa sitä käyttäen. Ihmis- tai hevosvoimin käytettävät kannonnostolaitteet eivät oppaassa esitetyn käsityksen mukaan kyenneet kilpailemaan räjähdysaineen käytön kanssa.[6] Esikuvia oli ollut tarjolla kansainvälisesti jo pitempään: kantojen poistoa räjäyttämällä suositeltiin esimerkiksi vuonna 1890 Lontoossa julkaistussa räjähdysainekäsikirjassa.[7]
Vuonna 1956 Räjähdysainekonttori (Kemiran ja Forcitin Helsingissä sijainnut yhteinen myyntikonttori) [8] markkinoi muoviin pakattuja raivauspanoksia Vuorimiesyhdistyksen julkaisemassa Vuoriteollisuus-lehdessä ja vertaa niiden käytettävyyttä aiempiin paperi- ja pahvikuorisiin panoksiin. Panosten käyttöalueita ovat kantojen ja kivien nostaminen sekä jäätyneen maan rikkominen. Panoksia oli kolmea kokoa: 200, 500 ja 1000 grammaa. Panosten vaikuttavaa ainetta mainoksessa ei kerrota.[1]Kansa taisteli -lehdessä julkaistussa mainoksessa vuonna 1961 korostetaan raivauspanosten taloudellisuutta, tehoa ja monikäyttöisyyttä. Erikseen mainitaan panoksen muovailtavuus.[9]
Kanto- ja kivipommeja myytiin rautakaupoissa ja tavaratalojen rautaosastoilla. Ne olivat yhtenä osatekijänä tavaratalo Putkolan räjähdysonnettomuudessa Iisalmessa vuonna 1965.[10][11]
Vielä 1980-luvun alkupuolella kantopommeja esiteltiin maatalouden ammattilehdessä.[12] Ammattilaisetkin käyttivät niitä. Kantopommi esiintyy Tie- ja vesirakennushallituksen (TVH) 1. tammikuuta 1980 voimaan tulleen tarvikenimikkeistön vuonna 1987 päivitetyllä sivulla, mutta tuolloin jo poistuneena artikkelina, ilman yksityiskohtia.[13] Kantopommin ovat korvanneet kantojen paikallaan rikkomiseen tarkoitetut jyrsimet tai kantojen irrottamiseen riittävän tehokkaat metsäkoneet. Pommeja saattaa yhä löytyä yksityishenkilöiden hallusta esimerkiksi purettavista rakennuksista tai luvattomien aseiden keruun yhteydessä.[3]
Lähteet muokkaa
- Eissler, M.: A handbook on modern explosives : being a practical treatise on the manufacture and application of dynamite, gun-cotton, nitro-glycerine, and other explosive compounds, including the manufacture of collodion-cotton. London: Crosby Lockwood, 1890.
- Killinen, Kullervo – Lehtola, Erkka – Seppälä, Raimo (toim.): ”Iisalmen pamaus”, Maailman tapahtumat 1965, s. 153. Helsinki: Kirjayhtymä, 1965.
- Nyman, Juhana: Etelä-Karjalan asekeräys tuotti 200 asetta ja 55 kiloa räjähdysaineita – Osa jouduttiin räjäyttämään paikan päällä. Etelä-Saimaa, 12.5.2017. Artikkelin verkkoversio.
- Räjähdys Iisalmessa 14.9.1965 Palontorjunta 8/1965.
- Räjähdysainekonttori: Raivaustyöt nopeammiksi, helpommiksi ja huokeammiksi räjähdysaineilla. Kansa taisteli, 15.11.1961, 5. vsk, nro 11, s. 353.
- Hakkarainen, Aulis E. (toim.): Räjähdysaineet ja niiden käyttö metsätaloudessa. Kappaleessa käsin kirjoitettu huomautus: Opas poistettu käytöstä (+ myynnistä ja luetteloista) 10.10.1972 AEH/MR. Helsinki: Metsäteho (Oy Kirjapaino F.G. Lönnberg), 1953.
- ”870 Räjähdysaineet, -välineet”, Tarvikenimikkeistö (TVH 746047), s. 870. Doria. Tie- ja vesirakennushallitus, 1987. Teoksen verkkoversio (viitattu 4.3.2021).
- Uusi räjähde vei kannot kaskesta Kemianteollisuus.fi. 2.3.2017. Kemianteollisuus ry. Viitattu 4.3.2021.
Viitteet muokkaa
- ↑ a b Räjähdysainekonttori: Murskaavaa voimaa muovipusseissa. (Ilmoitus) Vuoriteollisuus, 1956, nro 2, s. 38. Vuorimiesyhdistys r.y. - Bergmannaföreningen r.f..
- ↑ Uusi räjähde vei kannot kaskesta Kemianteollisuus.fi. 2.3.2017. Kemianteollisuus ry. Viitattu 4.3.2021.
- ↑ a b Nyman, Juhana: Etelä-Karjalan asekeräys tuotti 200 asetta ja 55 kiloa räjähdysaineita – Osa jouduttiin räjäyttämään paikan päällä. Etelä-Saimaa, 12.5.2017. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Räjähdysaineet...1953, 15
- ↑ Räjähdysaineet...1953, 9
- ↑ Räjähdysaineet...1953, 68
- ↑ Eissler 1890, 174-176
- ↑ Signell, Johan: Kippari vaihtuu. Ruutiset - Oy Forcit Ab asiakastiedote, 2006, nro 2, s. 5. Oy Forcit Ab.
- ↑ Räjähdysainekonttori 1961
- ↑ Killinen & Lehtola 1965, 153
- ↑ Räjähdys Iisalmessa 14.9.1965
- ↑ Anttila, Risto: Kantopommit avuksi metsänhoitotyössä. Oma maa, 1983, nro 4, s. 2.
- ↑ ”870 Räjähdysaineet, -välineet”, Tarvikenimikkeistö (TVH 746047), s. 870. Tie- ja vesirakennushallitus (Digitaalinen kopio: Doria), 1987. Teoksen verkkoversio (viitattu 4.3.2021).
Kirjallisuutta muokkaa
- Suomen Forsiitti-Dynamiitti Osakeyhtiö: Kantopommi. Helsinki: Helsingin Kirja- ja Kivipaino, 1920.