Kantavierre
Kantavierre kertoo käytännössä oluen mäskäyksessä vierteeseen liuenneiden (ja mahdollisesti erikseen lisättyjen) sokerien määrän. Sokerit ovat vettä raskaampia (tiheämpiä), joten mitä enemmän niitä on sekoittunut veteen, sen tiheämpi vierre, ja sitä enemmän alkoholia periaatteessa syntyy käymisen seurauksena. Kaikki sokerit eivät ole ns. käymiskelpoisia – eli sellaisia joita hiiva osaisi käyttää ravinnokseen – joten käymättömän vierteen kantavierre ei suoraan kerro lopullista alkoholipitoisuutta. Käytännössä se on kuitenkin hyvin kuvaava suure: mitä suurempi kantavierre, sen alkoholipitoisempi oluesta tulee (katso kaaviokuva alempana).
Kantavierre ilmoitetaan tyypillisesti joko:
- vierteen suhteelliseen tiheyteen (ominaispainoon) perustuvalla asteikolla (engl. specific gravity tai relative density), tai yleisemmin
- massaan perustuvalla, empiirisesti johdetulla asteikolla (yksikkö prosentti tai Plato, lyh. Pl).
Ominaispainoasteikko muokkaa
Ominaispaino määrittää vierteen tiheyden suhteessa veden tiheyteen. Esimerkiksi ominaispaino 1,050 tarkoittaa että vierre on 1,050 kertaa niin raskasta kuin vesi. Oluen käydessä hiiva hajottaa sokeria alkoholiksi ja hiilidioksidiksi, joista jälkimmäinen poistuu astiasta laskien vierteen tiheyttä. Alkoholin tilavuusprosentti oluessa voidaan määrittää melko tarkasti mittaamalla käymättömän ja käyneen vierteen ominaispainot (OG, original gravity ja FG, final gravity), sekä käyttämällä niille seuraavaa laskentakaavaa:
- Alkoholiprosentti = , esimerkiksi = 5,42 % alkoholia
Prosenttiasteikko muokkaa
Prosenttiasteikko kertoo vierteeseen liuenneen sokerin massan prosenttiosuuden koko vierteen massasta. Esimerkiksi kantavierre 10% tarkoittaa, että sataan grammaan vierrettä on liuennut 10 grammaa sokeria. Prosentti voidaan ilmoittaa myös Plato-asteina, jossa yksi prosentti vastaa yhtä astetta Plato-asteikolla (esimerkiksi 12° Plato = 12% liuennutta sokeria). Prosenttiasteikko on kadunmiehelle ominaispainoa helpommin ymmärrettävä, ja siksi panimot käyttävätkin sitä yleisesti ilmoittaessaan oluensa teknisiä tietoja.
Esimerkkejä eri oluiden kantavierteistä muokkaa
Alla olevassa kaaviossa on esimerkkejä eräiden oluiden kantavierteistä ja alkoholipitoisuudesta järjestettynä kasvavan kantavierteen mukaisesti. Keskimäärin alkoholiprosentiksi muodostuu esimerkkioluilla noin 43% kantavierteestä, ja miedointa ja vahvinta lukuun ottamatta esimerkkioluiden vaihtelut ovat tämän suhteen melko pieniä. Tätä voi siis käyttää nyrkkisääntönä, jos tietää esimerkiksi oluen kantavierteen, mutta ei prosentteja.
Tarkemmin alkoholiprosentti voidaan laskea, jos tiedetään näennäinen jäännösuutepitoisuus (eli käytännössä oluen ”kantavierre” pääkäymisen jälkeen), jolloin käytetään seuraavaa kaavaa:[1] Alkoholi-% = 0,42 x (kantavierre-% - jäännösuute-%)
