Kansanviisaus
Kansanviisaus tarkoittaa yleisimmin kansanomaisia, ei-tieteellisiä tietoja tai käsityksiä maailmasta, jotka eivät kuitenkaan ole suoranaisesti myyttisiä tai yliluonnollisia. Tosin jotkut laskevat kansanviisauksiksi myös yliluonnolliset käsitykset ja monenlaiset kulttuuri-ilmiöt, varsinkin, jos sanaa pidetään vastineena englannin termille folklore. Folklorea vastaa kuitenkin paremmin termi kansanperinne. Kansanviisaudet sitovat yleensä jonkin syyn johonkin seuraukseen, esimerkiksi tietynlaiset pilvet tietynlaiseen tulevaan säähän tai jonkin yrtin käytön paranemiseen. Kansanviisauksien avulla voi tehdä likimääräisiä ennustuksia ilmiöistä, kuten säästä tai naisen käytöksestä. Kansanviisauksista osa on havaittu maailmaa tarkkailemalla. Niiden päätelmät eivät kuitenkaan vastaa luotettavuudessa tai ennustuskyvyssä tieteellisiä teorioita, jotka on hankittu tieteellisen tutkimuksen keinoin.
Kansanviisaudet ovat yleensä melko yksioikoisia ja yksinkertaisia. Niistä monet onkin suomessa puettu sananlaskujen muotoon.
Kirjallisuutta
muokkaa- Pöyhönen, Anne: Yläkuu ja alakuu: Ajoituksen taito suomalaisessa kansanperinteessä. Espoo: Yläkuu, 2005. ISBN 952-99624-0-1
- Stark, Eija & Stark, Laura (toim.): Kansanomainen ajattelu. (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1106. Satu Apon 60-vuotisjuhlakirja) Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-877-0
- Virtanen, Leea (koonnut): Kansanviisauden kirja. Helsinki: WSOY, 1991. ISBN 951-0-17153-0