Kangaskynsisammal

Kangaskynsisammal
	; Kangaskynsisammalta
Tieteellinen luokittelu
Kunta:	Kasvit Plantae
Alakunta:	Sammalet Bryobionta
Kaari:	Lehtisammalet Bryophyta
Luokka:	Aitosammalet Bryopsida
Lahko:	Kynsisammalet Dicraneles
Heimo:	Kynsisammalet Dicranaceae
Suku:	Kynsisammalet Dicranum
Laji:	polysetum
Kaksiosainen nimi
	Dicranum polysetum ; Sw.
Katso myös
	Kangaskynsisammal Wikispeciesissä; Kangaskynsisammal Commonsissa
	Infobox OKNimi-testi OK

Kangaskynsisammal (Dicranum polysetum) on pystykasvuinen ja tanakka sammallaji. Kangaskynsisammal kuuluu Dicranaceae -heimoon ja kynsisammalten sukuun.

Tuntomerkit

Kangaskynsisammalta

Kangaskynsisammalta mikroskooppisesti katsottuna

Kangaskynsisammal kasvaa noin 4–15 senttimetriä korkeaksi. Vaalea tai ruskehtava juurtumahapsisto peittää varren ylös asti. Lehdet ovat kellan- tai vaaleanvihreät, suorat ja harittavat. Ne kasvavat noin 7–10 mm pitkiksi ja suoriksi, eivät kynsimäisiksi, kuten monilla muilla kynsisammalilla on tapana kasvaa. Lehdissä on vankka keskisuoni ja ne ovat etenkin kuivina voimakkaasti poikittaisryppyiset.

Mikroskooppiset tuntomerkit

Kangaskynsisammalen lehtisolut ovat sileät. Sillä on kaksinkertaiset tyvinurkkasolut, jotka eivät ulotu keskisuoneen. Solut pitkulaiset lehden keskiosassa, lehden kärkiosassa solut ovat taas lyhyemmät ja mutkalaitaiset.

Levinneisyys

Kangaskynsisammalta kasvaa koko Suomessa, mutta pohjoisessa niukemmin. Maailmalla sitä kasvaa pohjoisella pallonpuoliskolla.

Elinympäristö

Kangaskynsisammalta kasvaa tuoreissa ja kuivissa kangasmetsissä ja korvissa humuksella, hiekkamaalla, lahoilla puilla, kivillä ja kallioilla.

Lähteet

↑ Tauno Ulvinen, Kimmo Syrjänen ja Susanna Anttila (toim.): Suomen sammalet - levinneisyys, ekologia, uhanalaisuus. Helsinki: Suomen ympäristökeskus, 2002. ISBN 952-11-1153-4 (PDF), painetussa muodossa ISBN 952-11-1152-6 (nid.). Teoksen verkkoversio.
↑ Ulvinen, T. ja Syrjänen, K.: Suomen sammalten levinneisyys eliömaakunnissa. Suomen ympäristökeskus, 2009. ISBN 978-952-11-3247-6. Teoksen verkkoversio.

Aiheesta muualla

ITIS: Dicranum polysetum (englanniksi)

[1] Tauno Ulvinen, Kimmo Syrjänen ja Susanna Anttila (toim.): Suomen sammalet - levinneisyys, ekologia, uhanalaisuus. Helsinki: Suomen ympäristökeskus, 2002. ISBN 952-11-1153-4 (PDF), painetussa muodossa ISBN 952-11-1152-6 (nid.). Teoksen verkkoversio.

[2] Ulvinen, T. ja Syrjänen, K.: Suomen sammalten levinneisyys eliömaakunnissa. Suomen ympäristökeskus, 2009. ISBN 978-952-11-3247-6. Teoksen verkkoversio.

[1]

[2]