Kangasjärven kaivos
Kangasjärven sinkkikaivos toimi Keiteleellä vuosina 1984–1985 ja sen omisti Outokumpu Oy. Kaivoksesta louhittiin malmia 91 205 tonnia. Malmi sisälsi keskimäärin 5,14 % sinkkiä, 0,09 % kuparia ja 38 % rikkiä.[1]
Kaivos oli Pyhäsalmen kaivoksen sivukaivos. Kaivosalueen sivukiven jätealueen pinta-ala on 6 hehtaaria, malmin rikastuksessa syntynyt rikastushiekka sijoitettiin Pyhäsalmen kaivoksen rikastushiekka-alueelle. Kaivoksen avolouhos ja sivukiven jätealue sijaitsevat kuivatetun Kangasjärven etelärannalla. Avolouhosta ympäröi avo-oja, jolla ohjataan ympäristöstä tulevat pintavedet avolouhoksen sijasta kuivatetulle Kangasjärvelle. [2]
Kaivoksen sulkemisen jälkeen avolouhos on täyttynyt vedellä ja alueelta valuu happamia ja metallipitoisia valumavesiä Kangasjärveen ja edelleen Kangasjoen kautta Nilakan Vuonamonlahteen. Sivukiven jätealue ei ole peitetty ja jätekivi sisältää happoa tuottavia kiviä.[2]
Lähteet muokkaa
- ↑ Arkistoitu kopioPerusmetallikaivokset (GTK Tietoaineisto : Suomen kaivosteollisuus) Geological Survey of Finland, gtk.fi. Arkistoitu 16.12.2010. Viitattu 6.7.2019 (viitemuotoon).
- ↑ a b Kaivoksien ympäristöongelmat Suomessa-blogi 4.5.2019 : Kangasjärven kaivos