Kanariansitruunaperhonen

Kanariansitruunaperhonen[2] (Gonepteryx cleobule) on Kanariansaarilla kotoperäisenä tavattava päiväperhonen, jota vanhemmissa lähteissä pidetään kleopatran (Gonepteryx cleopatra) alalajina[3]. Se on luokiteltu kansainvälisellä tasolla vaarantuneeksi (VU).[4] Kanariansitruunaperhosella on kolme alalajia tai muotoa, joita joissakin lähteissä pidetään itsenäisinä lajeinaan, mutta[2] esimerkiksi Fauna Europae pitää kolmikkoa yhtenä lajina.[5]

Kanariansitruunaperhonen
Uhanalaisuusluokitus

Vaarantunut [1]

Vaarantunut

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Perhoset Lepidoptera
Alalahko: Glossata
Osalahko: Erilaissuoniset Heteroneura
Yläheimo: Päiväperhoset Papilionoidea
Heimo: Kaaliperhoset Pieridae
Alaheimo: Keltaperhoset Coliadinae
Suku: Sitruunaperhoset Gonepteryx
Laji: cleobule
Kaksiosainen nimi

Gonepteryx cleobule
(Hübner, 1825)

sisarlajit / alalajit
  • Gonepteryx cleobule teneriffansitruunaperhonen
  • Gonepteryx eversi gomeransitruunaperhonen
  • Gonepteryx palmae palmansitruunaperhonen

Koko ja ulkonäkö muokkaa

Kanariansitruunaperhonen on joissakin lähteissä jaettu kolmeksi eri lajiksi, joiden elinalueet ja siipien väritys eroavat yksityiskohtien osalta.[6] Lajit ovat ”teneriffansitruunaperhonen” Gonepteryx cleobule, ”gomeransitruunaperhonen” Gonepteryx eversi ja ”palmansitruunaperhonen” Gonepteryx palmae[2]

Kanariansitruunaperhosen siipien yläpinnan pohjaväri on koiraalla kirkkaankeltainen ja naaraalla himmeämpi. Kaikissa siivissä on oranssinpunainen keskipilkku. Siipien alapinnat ovat vihertävänkeltaiset, ja keskipilkku erottuu ruskeana. Koiraiden etusiipien värityksessä ja muodossa on eroja eri populaatioiden välillä. G. cleobulen etusiiven ulkoreuna on melko kovera ja takasiiven kannus pieni. Koirailla etusiipi on oranssi, ja keltaista näkyy vain parin millimetrin levyisellä alueella. G. eversin koiraat muistuttavat G. cleobulea, eikä siiven ulkoreunassa näy keltaista juuri lainkaan, mutta naaraat ovat selvästi vaaleampia. G. palmaen etusiiven ulkoreuna on lähes suora ja takasiiven kannus on tylppä. Koiraalla etusiiven yläpinta on vain vaalean oranssinsävyinen ja ulkoreuna leveälti keltainen.[3][6] Erot eivät kuitenkaan ole aivan suoraviivaisia, sillä yksilökohtaista vaihtelua esiintyy.[7]

Kanariansitruunaperhosilla koiraan siipien yläpinnalla ultraviolettivaloa heijastava alue on laajempi kuin mannereurooppalaisella kleopatralla.[7]

Eri saarilla elävien sitruunaperhosten muna- ja toukkavaiheet eivät eroa toisistaan, eikä niiden genitaaleissa ole havaittavia eroja.[7][6] Toukka on pääväritykseltään vihreä, mutta sen kyljessä on kaksi valkoista raitaa, joita reunustavat ohuet keltaiset raidat. Kotelon pääväri on myös vihreä, mutta siinä on myös ruskeita alueita ja valkoisia raitoja.[7]

Levinneisyys ja lentoaika muokkaa

Kanariansitruunaperhosen nimimuotoa tavataan ainoastaan Teneriffan pohjoisosissa.[8] Gonepteryx eversi elää puolestaan La Gomeralla[6] Gonepteryx palmae ja La Palmalla.[9] Perhoset lentävät ympäri vuoden, erityisesti huhtikuusta syyskuulle.[2][3]

Elinympäristö ja elintavat muokkaa

Kanariansitruunaperhoset elävät pääasiassa ikivihreissä laurisilvametsissä, mutta liikkuvina ne voivat päätyä kauaksikin alkuperäisen elinpaikkansa ulkopuolelle. Metsissä ne viihtyvät erityisesti aurinkoisilla aukkopaikkoilla ja käyvät ahkerasti imemässä mettä etenkin setronellan kukista.[4][7]

Muilta osin lajien elintavat tunnetaan huonosti. Perhoset lisääntyvät ilmeisesti ympäri vuoden, mutta perhossukupolvien lukumäärää vuodessa ei tunneta, sillä aikuiset perhoset ovat pitkäikäisiä. Ei myöskään tiedetä, vaipuukko osa perhosista talvikuukausien ajaksi talvilevolle.[7]

Maa- ja metsätalous sekä asutuksen leviäminen ovat uhka kanariansitruunaperhosten säilymiselle.[4]

Ravintokasvi muokkaa

G. cleobulen ja G. palmaen toukat elävät nyhäpaatsamalla (Rhamnus crenulata) sekä nyppypaatsamalla (Rhamnus glandulosa).[8][7], G. eversni ilmeisesti vain nyhäpaatsamalla.[6]

Lähteet muokkaa

  1. van Swaay, C., Wynhoff, I., Verovnik, R., Wiemers, M., López Munguira, M., Maes, D., Sasic, M., Verstrael, T., Warren, M. & Settele, J.: Gonepteryx cleobule IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.2. 2010. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 17.8.2014. (englanniksi)
  2. a b c d Haahtela, Saarinen, Ojalainen & Aarnio: Suomen ja Euroopan päiväperhoset. Gummerus, 2012. ISBN 978-951-20-8386-2. s. 101
  3. a b c Higgins, L. G. & Riley, N. D.: Euroopan päiväperhoset, 2. painos. Helsinki: Tammi, 1980. ISBN 951-30-2311-7. s. 70–71
  4. a b c http://www.iucnredlist.org/details/173223/0
  5. Fauna Europae (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
  6. a b c d e Bestimmungshilfe des Lepiforums: Gonepteryx eversi (saksaksi)
  7. a b c d e f g Wiemers (1995) "The butterflies of the Canary Islands. A survey on their distribution, biology and ecology(Lepidoptera : Papilionoidea and Hesperioidea)". Linneana Belgica (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
  8. a b Bestimmungshilfe des Lepiforums: Gonepteryx cleobule (saksaksi)
  9. Bestimmungshilfe des Lepiforums: Gonepteryx palmae (saksaksi)

Aiheesta muualla muokkaa