Kanadan liberaalipuolue
Kanadan liberaalipuolue (engl. Liberal Party of Canada, ransk. Parti libéral du Canada) on Kanadassa toimiva liberaali puolue.[1] Liberaalipuolue perustettiin 1. heinäkuuta 1867, mikä tekee siitä Kanadan vanhimman liittovaltion tasolla toimivan puolueen. Puolueen tunnusväri on punainen ja se kuuluu Liberal International -järjestöön.
| Kanadan liberaalipuolue | |
|---|---|
| Liberal Party of Canada Parti libéral du Canada |
|
|
|
|
| Perustettu | 1. heinäkuuta 1867 |
| Johto | |
| Ideologia |
liberalismi[1] sosiaaliliberalismi[2] |
| Poliittinen kirjo |
keskusta-vasemmisto[1], keskusta[3] |
| Edustajainhuone[4] |
157 / 338 |
| Senaatti[5] |
0 / 105 |
| Kansainväliset jäsenyydet | – Liberal International[6] |
| Nuorisojärjestö | YLC |
| Kotisivu |
www |
HistoriaMuokkaa
Liberaalipuolue on ollut Kanadan pääasiallinen hallituspuolue koko ensimmäisen maailmansodan jälkeisen ajan lukuun ottamatta pieniä katkoja.[7] Toisen maailmansodan jälkeen Liberaalipuolue siirtyi puoluekartalla kohti keskusta-vasemmistoa. Puheenjohtaja Lester B. Pearson toimi pääministerinä vuodesta 1963 alkaen. Liberaalipuolue voitti vuonna 1965 järjestetyt parlamenttivaalit, mutta Pearsonin toivoma liberaalinen enemmistö jäi neljän edustajapaikan päähän. Muutos tapahtui erityisesti liberaalien Pierre Trudeaun pääministerikaudella vuosina 1968–1984. Vielä 1990-luvulla puolue pysyi vaikutusvaltaisena pitäen hallussaan pääministerin salkkua, mutta 2000-luvulla Liberaalipuolue alkoi menettää kannatustaan.[8][9]
Liberaalipuolue hävisi Kanadan vuoden 2006 vaalit 13 vuoden hallituskauden jälkeen. Vuoden 2011 vaaleissa puolue sai historiansa huonoimman tuloksen, 34 paikkaa, ja jäi kolmanneksi suurimmaksi.[7] Pierre Trudeaun poika Justin valittiin liberaalien uudeksi johtajaksi vuonna 2013.[8]
Lokakuun 2015 parlamenttivaalien alla Justin Trudeaun johtamat liberaalit olivat olleet mielipidemittauksissa lähes tasoissa yhdessä Konservatiivipuolueen ja Uuden demokraattisen puolueen kanssa. Vaaleissa Liberaalipuolue sai kuitenkin lopulta selvän vaalivoiton ja enemmistön parlamenttiin,[10] minkä jälkeen Justin Trudeau nimitettiin Kanadan uudeksi pääministeriksi.
PuoluejohtajatMuokkaa
| Nimi | Tehtävässä |
|---|---|
| George Brown | 1867 |
| Edward Blake | 1869–1870 |
| Alexander Mackenzie | 1873–1880 |
| Edward Blake | 1880–1887 |
| Wilfrid Laurier | 1887–1919 |
| Daniel Duncan McKenzie | 1919 |
| William Lyon Mackenzie King | 1919–1948 |
| Louis St. Laurent | 1948–1958 |
| Lester B. Pearson | 1958–1968 |
| Pierre Trudeau | 1968–1984 |
| John Turner | 1984–1990 |
| Jean Chrétien | 1990–2003 |
| Paul Martin | 2003–2006 |
| Bill Graham | 2006 |
| Stéphane Dion | 2006–2008 |
| Michael Ignatieff | 2008–2011 |
| Bob Rae | 2011–2013 |
| Justin Trudeau | 2013–(nykyinen) |
VaalituloksetMuokkaa
| Vaalit | Puoluejohtaja | Äänimäärä | %-osuus | Paikkoja | Muutos | Asema |
|---|---|---|---|---|---|---|
| 1867 | George Brown | 60 818 | 22,6 | 62 / 180 |
 62
|
oppositio |
| 1872 | Edward Blake | 110 556 | 34,7 | 95 / 200 |
33
|
oppositio |
| 1874 | Alexander Mackenzie | 128 455 | 39,4 | 129 / 206 |
34
|
enemmistöhallitus |
| 1878 | Alexander Mackenzie | 180 074 | 33,0 | 63 / 206 |
 66
|
oppositio |
| 1882 | Edward Blake | 160 547 | 31,1 | 73 / 211 |
10
|
oppositio |
| 1887 | Edward Blake | 312 736 | 43,1 | 80 / 215 |
7
|
oppositio |
| 1891 | Wilfrid Laurier | 350 512 | 45,2 | 90 / 215 |
10
|
oppositio |
| 1896 | Wilfrid Laurier | 350 512 | 45,2 | 117 / 213 |
27
|
enemmistöhallitus |
| 1900 | Wilfrid Laurier | 477 758 | 50,2 | 128 / 213 |
11
|
enemmistöhallitus |
| 1904 | Wilfrid Laurier | 521 041 | 50,8 | 137 / 214 |
9
|
enemmistöhallitus |
| 1908 | Wilfrid Laurier | 570 311 | 48,8 | 133 / 221 |
4
|
enemmistöhallitus |
| 1911 | Wilfrid Laurier | 596 871 | 45,8 | 85 / 221 |
48
|
oppositio |
| 1917 | Wilfrid Laurier | 729 756 | 38,8 | 82 / 235 |
3
|
oppositio |
| 1921 | William Lyon Mackenzie King | 1 285 998 | 41,1 | 118 / 235 |
36
|
vähemmistöhallitus |
| 1925 | William Lyon Mackenzie King | 1 252 684 | 39,7 | 100 / 245 |
18
|
vähemmistöhallitus |
| 1926 | William Lyon Mackenzie King | 1 397 031 | 42,9 | 116 / 245 |
16
|
vähemmistöhallitus |
| 1930 | William Lyon Mackenzie King | 1 716 798 | 44,0 | 89 / 245 |
27
|
oppositio |
| 1935 | William Lyon Mackenzie King | 1 967 839 | 44,6 | 173 / 245 |
84
|
enemmistöhallitus |
| 1940 | William Lyon Mackenzie King | 2 365 979 | 51,3 | 179 / 245 |
6
|
enemmistöhallitus |
| 1945 | William Lyon Mackenzie King | 2 086 545 | 39,7 | 118 / 245 |
61
|
enemmistöhallitus |
| 1949 | Louis St. Laurent | 2 874 813 | 49,1 | 191 / 262 |
73
|
enemmistöhallitus |
| 1953 | Louis St. Laurent | 2 731 633 | 48,4 | 169 / 265 |
22
|
enemmistöhallitus |
| 1957 | Louis St. Laurent | 2 702 573 | 40,5 | 105 / 265 |
64
|
oppositio |
| 1958 | Lester B. Pearson | 2 432 953 | 33,4 | 48 / 265 |
67
|
oppositio |
| 1962 | Lester B. Pearson | 2 846 589 | 36,9 | 99 / 265 |
51
|
oppositio |
| 1963 | Lester B. Pearson | 3 276 996 | 41,4 | 128 / 265 |
29
|
vähemmistöhallitus |
| 1965 | Lester B. Pearson | 3 099 521 | 40,1 | 131 / 265 |
3
|
vähemmistöhallitus |
| 1968 | Pierre Trudeau | 3 686 801 | 45,3 | 154 / 264 |
23
|
enemmistöhallitus |
| 1972 | Pierre Trudeau | 3 717 804 | 38,4 | 109 / 264 |
46
|
vähemmistöhallitus |
| 1974 | Pierre Trudeau | 4 102 853 | 43,1 | 141 / 264 |
32
|
enemmistöhallitus |
| 1979 | Pierre Trudeau | 4 595 319 | 40,1 | 114 / 282 |
27
|
oppositio |
| 1980 | Pierre Trudeau | 4 855 425 | 44,3 | 147 / 282 |
33
|
enemmistöhallitus |
| 1984 | John Turner | 3 516 486 | 28,0 | 40 / 282 |
107
|
oppositio |
| 1988 | John Turner | 4 205 072 | 31,9 | 83 / 295 |
43
|
oppositio |
| 1993 | Jean Chrétien | 5 647 952 | 41,2 | 177 / 295 |
94
|
enemmistöhallitus |
| 1997 | Jean Chrétien | 4 994 277 | 38,4 | 155 / 301 |
22
|
enemmistöhallitus |
| 2000 | Jean Chrétien | 5 252 031 | 40,8 | 172 / 301 |
17
|
enemmistöhallitus |
| 2004 | Paul Martin | 4 982 220 | 36,7 | 135 / 308 |
37
|
vähemmistöhallitus |
| 2006 | Paul Martin | 4 479 415 | 30,2 | 103 / 308 |
32
|
oppositio |
| 2008 | Stéphane Dion | 3 633 185 | 26,2 | 77 / 308 |
26
|
oppositio |
| 2011 | Michael Ignatieff | 2 783 175 | 18,9 | 34 / 308 |
43
|
oppositio |
| 2015 | Justin Trudeau | 6 928 055 | 39,5 | 184 / 338 |
150
|
enemmistöhallitus |
| 2019 | Justin Trudeau | 5 915 950 | 33,1 | 157 / 338 |
27
|
vähemmistöhallitus |
LähteetMuokkaa
- ↑ a b c Liberal Party of Canada 2019. Encyclopædia Britannica. Viitattu 13.3.2020. (englanniksi)
- ↑ Law and Citizenship, s. 6. Vancouver: UBC Press, 2006. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Liberal Party The Canadian Encyclopedia. Viitattu 13.3.2020. (englanniksi)
- ↑ Current Party Standings ourcommons.ca. Kanadan edustajainhuone. Viitattu 23.12.2019. (englanniksi)
- ↑ Standings in the Senate sencanada.ca. Kanadan senaatti. Viitattu 23.12.2019. (englanniksi)
- ↑ Our Members Liberal international. Viitattu 9.3.2020. (englanniksi)
- ↑ a b http://www.economist.com/node/18651332?story_id=18651332
- ↑ a b Political Parties of Canada The Canada Guide. J. J.'s Complete Guide to Canada. Viitattu 2.5.2015.
- ↑ Käki, Matti & Kojo, Pauli & Räty, Ritva: Mitä Missä Milloin 1967. Kansalaisen vuosikirja, s. 117-118. Otava, 1966.
- ↑ Saarikoski, Saska: Liberaalien nuori tähti Justin Trudeau lasketteli valtaan Kanadassa hs.fi. 20.10.2015. Helsingin Sanomat. Viitattu 8.11.2015.
Aiheesta muuallaMuokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kanadan liberaalipuolue Wikimedia Commonsissa
- Liberaalipuolueen sivusto (englanniksi, ranskaksi)
Animal Alliance Environment Voters Party of Canada | Bloc Québécois | Canadian Action Party | Christian Heritage Party of Canada | First Peoples National Party of Canada | Kanadan kommunistinen puolue | Kanadan konservatiivipuolue | Kanadan liberaalipuolue | Kanadan vihreä puolue | Libertarian Party of Canada | Marijuana Party of Canada | Neorhino.ca | Uusi demokraattinen puolue | Newfoundland and Labrador First Party | People's Political Power of Canada | Progressive Canadian Party | Western Block Party | Work Less Party