Kamisardit
Kamisardit olivat hugenotteja eli ranskalaisia protestantteja, jotka asuivat vuoristoisilla Cévennesin ja Vaunagen alueilla ja nousivat 1700-luvun alussa kapinaan protestanttien vainoja vastaan. Kamisardien kapina seurasi Ludvig XIV:n päätöstä kumota Nantesin edikti, mikä teki protestantismista laitonta. Kapina päättyi kuitenkin lopulta Ranskan monarkian voittoon.[1] Kalvinistisille ranskalaisille oikeudet palauttava Édit de Versailles säädettiin vasta vuonna 1787.[2][3]
Kamisardi-nimen taustaa
muokkaaCévennesin kapinallisille annetulla nimellä camisard on arveltu olevan kaksi alkuperää: camise, joka tarkoittaa kapinallisten vaatteidensa päällä pitämää paitaa (chemise) tai camus, mikä tarkoittaa polkuja (chemins), koska he tunsivat alueen ja kätketyt polut.
Kamisardit kutsuivat itseään "Jumalan lapsiksi" (Enfants de Dieu). Katoliset ja aseellista kapinaa vastustaneet protestantit kutsuivat heitä myös "fanaatikoiksi". Noihin aikoihin Cévennesin alue ulottui Languedocin tasangolle asti, ja 1700-luvulla sotaa kutsuttiinkin Cévennesin sodaksi eikä kamisardien kapinaksi.[4]
Lähteet
muokkaa- ↑ The war of the Camisards (1702-1710)
- ↑ Huguenotsweb: Édit de Versailles (7 novembre 1787)
- ↑ Edict of Toleration, November 1787
- ↑ The Camisards museeprotestant.org. Viitattu 16.1.2022.